Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.08.2025/Pykälä 72

Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.08.2025 § 72  

1249/10.04.03/2024      

Rakennuspaikka

Parkano 581-403-63-12 (Lylysuo), 581-403-63-7 (Lyly)

Rakennushanke

Aurinkovoimalan rakentaminen

Teollisen kokoluokan, noin 80-88 MWp aurinkovoimalaitoksen rakentaminen vuokratuille kiinteistöille 581-403-63-12 ja 581-403-63-7.

Aurinkovoimasuunnitelman toteuttamiseksi alueelle suunnitellaan myös sähköasema ja tämän yhteyteen tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 60 MW energiavarasto. Energiavaraston tarkoitus on tasata puiston sähköntuotannon vaihteluita. Energiavarasto koostuu moduuleihin tai merikontteihin integroiduista akustoista ja vaihtosuuntaajista.

Kiinteistöt sijaitsevat Lylyjärven ja Karttiperäntien välisellä alueella. Hankealueen yhteispinta-ala on 107 hehtaaria.  Hankealue koostuu kahdesta eri alueesta, pohjoisempi alue on pinta-alaltaan noin 85.5 ha ja eteläisempi 21 ha. Alueiden väliin jää noin 70 ha välialue, johon ei sijoiteta aurinkovoimaa. Välialueen ja hankealueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 177 ha. Alueelle sijoitettavien aurinkopaneelien lukumäärä on 121 446 kpl.

Hakijan perustelut ja erityinen syy

Aurinkovoimalalle haetaan MRL:n 137§ mukaista suunnittelutarveratkaisua, koska alueella ei voimassa olevaa kaavaa, joka sallisi teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitoksen rakentamisen.

Hankkeen vaikutukset yleiseen ympäristöön ja asukkaisiin ovat vähäisiä tai olemattomia johtuen äänettömästä ja saasteettomasta energiantuotantomuodosta. Aurinkovoima alueen kaapeloinnit suoritetaan maakaapelointina, joista ei aiheudu näkö- tai maisemahaittaa. Aurinkovoimalan korkein rakennus tulee olemaan paneelitelineet ja aurinkopaneelit, joiden takareuna on maksimissaan noin 3,5 metrin korkeudella maapinnan tasosta, joten aurinkovoima alue ei tule näkymään asutuksiin metsikön läpi. Lähimpien asutuksien ja aurinkovoima alueen väliin jää metsää, joten näköhaitat lähimmille asukkaille rajoittuvat kulkuun aurinkovoima alueen ohi.

Rakentaminen ei vaikuta merkittävästi ympäristöön johtuen siitä, että aurinkovoimala perustetaan entiselle turvetuotantomaalle, mistä turvetta ei ole nostettu pitkään aikaan.

Hanke luo positiivisina vaikutuksina muun muassa työpaikkoja rakennusvaiheessa ja myöhemmin käyttövaiheessa, kiinteistöverotuloja ja vihreän imagon Parkanon kaupungille sekä päästötöntä paikallisesti tuotettua sähköenergiaa lähialueen asukkaille ja teollisuudelle.

Rakentamisrajoitus

MRL  16§; Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.YVA-tarveharkintaa varten Parkanon Aurinko Oy on toimittanut hankkeesta perustiedot, joissa on kuvaus hankkeen ominaisuuksista, sijaintipaikasta ja ympäristövaikutuksista. YVA-tarveharkintaa varten on laadittu lintujen syysmuuttoselvitys, pesimälinnustoselvitys, viitasammakko- ja lepakkoselvitys sekä luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys.

Naapureiden kuuleminen

Kunta on kuullut 15.11.2024 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt 581-893-1-5, 581-403-63-11, 581-403-----, 581-403-24-7, 581-403------, 581-403------ 581-403------ ja 581-403------

Kiinteistön ----------------------------- omistaja on jättänyt hakemuksesta huomautuksen; "Vastustamme Parkanon Aurinko Oy aurinkovoimalahanketta Parkanon Aurejärvenkylään Lylynevalle. Tonttimme sijaitsee aivan aurinkovoimalan naapurissa. Meillä on suunnitteilla liiketoimintaa kyseiselle tontille, johon kyseinen hanke vaikuttaisi negatiivisesti. Lisäksi sukutilamme viereisen järven rannalla (talo piharakennuksineen/4 mökkiä/metsää/järvialue/suota) sijaitsevat aurinkovoimalahankkeen lähellä - tällainen aurinkovoimala haittaisi tilan käyttöä sekä vaikuttaisi taloudelliseen arvoon negatiivisesti. Käytämme tilaa ympäri vuoden aktiivisesti ja olemme mm. juuri rakentaneet sinne uuden mökin v.2024. Paikka on luontoarvoltaan vaikuttava, mm suojelukohteeksi ehdotettua metsää ja uhanalaisia eläimiä elää alueella esim. maakotka, kalasääksi - aurinkovoimalaa ei tulisi rakentaa tällaiseen ympäristöön. Ihmisiin ja eläimiin kohdistuvat terveyshaittavaikutukset tulisi ottaa huomioon aurinkovoimalan ja siihen liiittyvän voimalinjan sekä sähkökeskuksen suunnittelusssa. Näin mittava aurinkovoimala-alue tulisi sijoittaa etäämmälle asutuksesta/mökkiseudusta sekä luontoarvoltaan arvokkailta alueilta, jolloin niistä ei olisi haittavaikutuksia alueen ihmisille eikä luonnolle".

Aurinkovoimahankkeen hankealue sijaitsee noin 2 kilometrin päässä kiinteistöstä 581-403------ jolla sijaitsee vapaa-ajanrakennus. Kiinteistö 581-403------ sijaitsee noin 750 metrin päässä hankealueesta. Kiinteistö ei ole rakennettu.

Parkanon Aurinko Oy:n vastine kiinteistön 581-43------ omistajalle; Maanomistajat tuovat huomautuksessaan esiin, että he vastustavat hanketta. Huomautuksessa nostetaan esiin hankkeen vaikutukset tontille suunniteltua liiketoimintaan. Huomautuksessa ei kerrota minkälaista liiketoimintaa maanomistajat suunnittelevat. Näin hankeyhtiö ei voi ottaa kantaa hankkeen vaikutuksista tälle liiketoiminnalle. Lisäksi maanomistajat tuovat hankkeen negatiivisia vaikutuksia Lylyjärven alueen luontoarvoihin, yleiseen asumisviihtyvyyteen. Hankealueen suunnittelussa on huomioitu saatavilla olevat luontotiedot. Lisäksi hankealueella on tehty erilaisia luontoselvityksiä. Näissä selvityksissä hankkeelle ei ole tunnistettu suuria negatiivisia vaikutuksia linnustolle. Yleisen viihtyvyyden osalta hankeyhtiö toteaa, että huomautuksessa mainitut lomamökit sijaitsevat lähimmilläänkin yli 900 m etäisyydellä hankealueesta. Hankkeesta ei synny merkittäviä ympäristövaikutuksia kuten melua tai pölyämistä rakentamisvaiheen jälkeen. Hankkeella saattaa kuitenkin olla maisemallisia vaikutuksia, koska alueelle tulee uusi elementti, joka muuttaa maisemaa. Ilmakuvien perusteella Lylyjärven ympäristö on metsittynyt pois sulkien entiset ja vielä käytössä olevat turvetuotantoalueet. Suurelta osin hankealue jää siis olemassa olevan metsikön taakse ja näin vaikutukset kyseisen järven loma-asukkaille jäävät vähäisiksi. Hankeyhtiö katsoo, ettei hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia loma-asukkaiden asumisviihtyvyyteen tai kiinteistöjen arvoon.

Naapurina on kuultu myös Neova Oy ja Vapo Terra Oy. Yhtiöt ovat antaneet lausunnon; Vapo Oy (Nykyinen Neova Oy) on myynyt 21.2.2020 määräalan, joka lohkomistoimituksessa on liitetty kiinteistöön 581-403-63-12. Määräalan kauppakirjaan on merkitty myyjälle jäävä käyttöoikeus noin kahden hehtaarin oja -alueeseen. Tämä käyttöoikeus on voimassa ympäristöluvan velvoitteiden päättymiseen saakka. Naapurin kuulemisen mukana tulleessa kartassa ei näy Neovan käyttöoikeuksia, eikä sillä sijaitsevaa oja -aluetta. Kiinteistölle 581-403-63-12 suunniteltujen aurinkopaneelien ja muiden rakenteiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon, ettei Neova Oy:n hallinnassa olevaan ojaan johdeta muita kuin ympäristöluvassa määriteltyjä turvetuotantoalueen vesiä ( LSSAVI/200/04.08/2013). Aurinkovoimalan rakentamisen yhteydessä tulee huolehtia, että tulee huomioida, että Neova Oy pystyy edelleen tarvittaessa huoltamaan ojaa turvetuotannon päättymiseen saakka. Ojassa johdetaan vesiä turvetuotannon vesienkäsittelykosteikoille, joka sijaitsee aurinkovoimalan hankealueen vieressä sijaitsevalla Vapo Terra Oy:n omistamalla kiinteistöllä. Neova Oy muistuttaa, että kaikki vesiensuojelurakenteet ja vesienjohtamisreitit ovat luvitettu vain turvetuotantoa varten, eikä niille saa johtaa muita vesiä kuin mitä ympäristöluvassa on määrätty. Ympäristölupapäätöksen mukaan turvetuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Nämä asiat tulee ottaa huomioon aurinkovoimarakentamisen yhteydessä, ettei edellä mainittuun Neova Oy:n hallinnassa olevaan ojaan johdeta muita kuin ympäristöluvassa määriteltyjä vesiä. Neova Oy muistuttaa myös, että suunnitteilla oleva aurinkovoimapuisto sijoittuu toiminnassa olevan turvetuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotantoalueelta ja sen hiekkapintaisilta teiltä voi ajoittain aiheutua pölyämistä lähialueelle, joka aurinkovoimatoimijan on syytä ottaa huomioon aurinkosähkön hankesuunnitelmassaan. Aurinkovoimahanketta suunnitellessa on otettava huomioon myös paloturvallisuusseikat. Neova katsoo, että mahdollisesta pölyämisestä tai riittämättömästä paloturvallisuusetäisyyksistä aurinkovoimalalle aiheutuva haitta kustannuksineen on aurinkovoimatoimijan vastuulla. Neova Oy pyytää huomioimaan hankkeen suunnittelu-, rakennus- ja toimintavaiheissa, että Lylynevan turvetuotantoalueen läheisyydessä liikkuu raskaita työkoneita ja alueelta suoritetaan turvetoimituksia kuorma -autoilla. Neova Oy:n Iiikennöintiin tai kuljetuksiin ei saa aiheutua häiriöitä aurinkovoimalan toiminnasta. Maanomistajana Vapo Terra Oy haluaa muistuttaa, että aurinkovoimalahanke ei saa rajoittaa naapurikiinteistöllä turvetuotannon jälkeistä seuraavaa maankäyttöä ja kiinteistökehitystä.

Parkanon Aurinko Oy on antanut vastineen Neova Oy:n lausuntoon; lausunnossaan Parkanon Aurinko Oy toteaa, että aurinkovoimahankkeen rakentaminen on kytköksissä Parkanon alueella olevan sähkönkantaverkon rakentamiseen. Mahdollinen rakentamisaikataulu aurinkovoimalalle saattaa olla noin 2029. Hankeyhtiö on valmis keskustelemaan Neovan kanssa ojituksen toteuttamisesta hankkeen rakentamisen yhteydessä niin, että molemmille yhtiöille toimiva tekninen ratkaisu löydetään. Mahdollisten paneelien likaantumiseen hankeyhtiö toteaa, että hankeyhtiö vastaa niiden puhdistamisesta hankealueella. Aurinkovoimalahanke ei vaikuta Neova Oy:n liikennöintiin tai rajoita Neova Oy:n kiinteistökehitystä tai maankäyttöä.

Naapurina on kuultu myös Metsähallitusta; joka on antanut lausunnon; hakemuksen kohteena olevan alueen lähelle sijoittuu Puolustusvoimien käyttöoikeusaluetta. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto (kyseessä 2. logistiikkarykmentin alue). Muilta osin Metsähallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

Lausunnot

Hankkeesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Puolustusvoimilta, Suomen Erillisverkot Oy:ltä, Parkanon kaupungin kaavoittajalta ja Parkanon kaupungin ympäristötarkastajalta.

Pirkanmaan ELY-keskus; katsoo, että hanke ei vaadi YVA-lain 3§ 1 momentin mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Suojelualueet; Suunniteltu aurinkovoimala-alue sijaitsee ihmisen voimakkaasti muokkaamaan ymparistössa. Aurinkopaneelikentät sijoittuvat joko metsittyvälle entiselle turvetuotantoalueelle tai nurmiviljelyssä olevalle pellolle. Lähin Natura 2000 -alue sijaitsee yli 2 km päässä hankealueesta (lsonkivenneva - Marjakangas SAC). Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse myöskään muita yksityisiä tai valtiollisia luonnonsuojelualueita.

Luontoselvitykset

Alueella on tehty vuonna 2023 luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys. Tutkimusalueella ei ale luonnonsuojelulain 64 §:n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä.

Alueelle on tehty myös viitasammakko- ja lepakkoselvitys vuonna 2021. Alueelta ei havaittu viitasammakoita. Lylynevan keinotekoisen kosteikon rantavyöhykkeet ovat reheviä ja erityisesti alueen matalat poukamat ovat lepakoiden suosimia saalistusalueita. Rehevien rantavyöhykkeiden hyönteislajisto voi olla hyvin runsas, ja hyönteisten yksilömäärät voivat olla korkeita. Suuri ravintokohteiden määrä houkuttelee lähialueella pesivät lepakot saalistamaan alueelle, ja lepakoiden yksilömäärän perusteella kohdetta voi pitää lepakoiden tärkeänä saalistusalueena (Luokka II Eurobats). Tutkimusalueen runsaslukuisin lepakkolaji oli vesisiippa.

Pohjanlepakoita havaittiin kolmella kohteella. Alueen kaikki vesisiippahavainnot tehtiin Lylynevan kosteikon alueella. Myös pohjanlepakon havainnot painottuivat suurelta osin kosteikon alueelle.  Alueelta ei Iöytynyt lepakoiden lisääntymis - tai levähdyspaikkoja.

ELY-keskus huomauttaa, että kartoituslaskentojen määrä linnustoselvityksessä ja lepakkoselvityksessä jäi osittain puutteelliseksi. Linnustolaskenta tulisi Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - oppaan (SYKE 2023) mukaan toistaa vähintään kolme kertaa kunkin pesimäkauden aikana. Pesimälinnusto laskettiin kahteen kertaan (ensimmäinen laskentakierros tehtiin 9.-25.5 ja toinen 7.-25.6.2021). Alueen arvokkain luontokohde on keinotekoinen Lylynevan entiselle turvetuotantoalueelle patoamalla tehty kosteikko. Linnustoon keskittyvien selvitysten (2021) perusteella alueen suurin linnustollinen arvo kohdistuu Lylynevan kosteikon alueelle. Myös lepakoiden kannalta tärkein alue on Lylynevan kosteikko. Alueelle ei suunnitella aurinkovoimaa, vaan alue jaa hankkeen lähelle nykytilaansa. Kosteikkoalueen jääminen nykytilaan vähentää hankkeen linnustovaikutuksia huomattavasti, koska linnut voivat edelleen käyttää ympäristöä pesintäalueena ja muuttoon liittyvänä levähdysalueena. Kosteikkoalueen jääminen nykytilaan vähentää myös haitallisia vaikutuksia lepakoille.

Lylynevan pohjoispuolella lähimmillään reilun 500 metrin päässä sijaitsee kalasääsken pesä. Etäisyyden takia vaikutukset pesintään ovat luultavasti vähäiset. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulisi kuitenkin arvioida, voiko hankkeen jostakin osa-alueesta, esimerkiksi rakentamisvaiheesta, aiheutua haitallisia vaikutuksia pesintään ja voidaanko mahdollisia vaikutuksia vähentää.

ELY-keskus toteaa, että hankkeen vaikutukset vesistöön eivät ole merkittäviä. Mikäli hankkeessa olisi tiedossa useiden kilometrien mittaiset kunnostusojitukset alueen kuivatuksen tehostamiseksi, voisi merkittäviä vesistövaikutuksia aiheutua. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida sähköverkon osalta ylitettävä Peräjärvenjoki ja Haarainluoman - Sammatinjoki, joka on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyvään luokkaan ja vaikuttaa luonnontilaisen kaltaiselta uomalta. Uomien vedenlaatua ei saa nykyisestään heikentää eikä muuttaa uomien virtaamia ja morfologiaa.

Myös uomia mahdollisesti varjostava kasvillisuus ja puusto tulisi säilyttää mahdollisimman koskemattomana. Sähkönsiirtoreitti sivuaa Saaresjärveä, joka tulee huomioida siten, että järveen kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä niin vedenlaadun kuin vesitaseen osalta.

ELY-keskus toteaa, että kyseisellä hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Selvityksessä pohjavesialueet on otettu huomioon.

Lylynevan aurinkovoimahankkeen sähkönsiirtoreitille reitin loppupäähän sijoittuu paikallisesti arvokas Naapunniemen harju. Toimitetusta aineistosta on puutteita paikallisten geologisten arvokohteiden osalta. ELY-keskus edellyttää, että mahdolliset kohteet on jatkosuunnittelussa huomioitava. Tietoa löytyy Pirkanmaan POSKl-hankkeen sivuilta: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/poski ja paikkatietoaineistoa (Pirkanmaan arvokkaat harjut ja kalliot): https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/poski/paikkatietoaineistot. Lopullisen sähkönsiirtoreitin varmistuttua hankkeesta tulee pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Hankkeen rakennusvaiheessa maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset muodostuvat alueilla tehtävistä maanrakennustöista sekä huoltoteiden ja kaapelilinjojen rakentamisesta. Hankkeessa massanvaihtojen määrä alueella pyritään minimoimaan. ELY-keskus yhtyy tehtyihin selvityksiin, joiden mukaan vaikutukset maaperään ovat rakennusaikana kohtalaiset. mutta lyhytkestoiset, ja käytönaikaiset vaikutukset maaperään jäävät vähäisiksi.

Hankealue sijoittuu asutuksen ulkopuolelle. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset ovat noin kilometrin päässä suunnittelualueelta, jolloin aurinkovoimalalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyvyyteen. Sähkönsiirtoreitin läheisyydessä sijaitsee muutamia vapaa-ajan asuntoja, joista lähimmät sijaitsevat noin 100 m päässä suunnitellusta reitistä. Siirtolinja voi aiheuttaa reitin varrella sijaitseviin vapaa-ajan asuntoihin maisemahaittaa ja lyhytaikaisesti meluhaittaa huolto- ja rakennusaikana. Haitan lyhyen keston vuoksi vaikutusten ei kuitenkaan katsota olevan merkittävää.

Selvityksissä on huomioitu kosteikolla sijaitseva laavu, jolla on virkistyskäyttöön liittyvää arvoa. Sähkönsiirtolinjalla voi olla vaikutusta maakuntakaavaan merkittyyn ulkoilureittiin. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että sähkönsiirtolinjan tarkemmassa teknisessä suunnittelussa vaikutuksia ulkoilureittiin voidaan minimoida esim. ulkoilureitin huomioivalla pylvässijoittelulla.

Hankekehittäjä arvioi hankkeen merkittävimmäksi ympäristövaikutukseksi maisemanmuutoksen ja toteaa, että aurinkovoimalat tekevät maisemaan uuden rakennetun kokonaisuuden. Hankealueen ympäristö on metsäinen, jolloin paneelikenttää on vaikeaa havaita samalta tasolta kauempaa katsoessa. Hankealue on entistä turvetuotantoaluetta eikä edusta maisemallisesti suojeltavaa kokonaisuutta. Sähkönsiirtolinjasta aiheutuu maisemanmuutoksia, kun ilmajohdolle raivataan noin 36 m leveä johtokäytävä. Maisemavaikutukset asutukseen voidaan kuitenkin lieventää jättämällä asutuksen ja voimajohdon väliin puustoa. ELY-keskus toteaa, että maisemavaikutukset jäävät kokonaisuutena arvioiden paikallisiksi ja kohtalaisiksi.

Hankekehittäjä arvioi hankkeen elinkaareksi noin 40 vuotta. Mikäli toimintaa ei jatketa, tekniset rakenteet poistetaan ja alue vapautuu muuta maankäyttöä varten. ELY-keskus pitää hyvänä, että aurinkopuiston toiminnan loppuessa kaikki materiaalit kierrätetään tai vaihtoehtoisesti uusiokäytetään esimerkiksi aurinkopaneeleiden pienasennuksiin.

ELY-keskus huomauttaa, että hankkeen ilmastovaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi ja toteaa, että aurinkovoimalan ilmastohyödyt ja -haitat tulee selvittää tarkemmin jatkosuunnittelussa. Voimalan komponenttien valmistuksesta ja sähkönsiirtolinjan aiheutuvan puuston poistuman takia hankkeen hiilinegatiivisuus saavutetaan vasta usean toimintavuoden jälkeen, jolloin hankkeen suunnitelmissa tulisi esittää, kuinka monta vuotta aurinkovoimalan tulee tuottaa sähköä ollakseen hiilinegatiivinen.

Hankkeesta ei aiheudu tuotannon aikana päästöjä ilmaan, eikä aurinkovoimala tuota toimintansa aikana kasvihuonekaasupäästöjä. Aurinkovoima lisää päästötöntä energiantuotantoa alueella ja on edellytyksenä muille fossiilitonta energiaa tarvitseville hankkeille.

Voimalan päämuuntajassa tullaan käyttämään öljyjä, joiden mahdollinen vuoto ympäristöön tulee onnettomuustilanteissa estää. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että öljyvuodon riski on otettu asianmukaisesti huomioon. Aurinkovoimalan rakentamisessa ei tule käyttää vaarallisia kemikaaleja.

Aluskasvillisuutta tulisi niittää ilman kemikaalien käyttöä.

Hankealueelle johtavan tiestön arvioidaan olevan riittävä aurinkovoimahankkeen rakennusaikaisiin laitteistokuljetuksiin ja toiminta­ ajan huoltoajoihin. Tuotannon aikana alueen liikennemäärät eivät erityisemmin kasva. ELY-keskus pitää asianmukaisena, että olemassa olevaa tieverkostoa pyritään hyödyntämään hankkeessa mahdollisimman paljon.

Hankkeen yhteisvaikutukset on arvioitu riittävästi ja muut alueen hankkeet on tunnistettu. Hankkeella ei ole negatiivisia yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa.

Parkanon kaupungin kaavoittaja totesi, että alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista asema-tai yleiskaavaa. Hankealue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Parkanon kaupungin keskustasta entisellä turvetuotantoalueella. Kaavoittajalla ei ole huomautettavaa hankkeesta.

Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää lausunto pelastusviranomaiselta.

Suomen Erillisverkot Oy; hankkeella ei ole vaikutusta Suomen Erillisverkot Oy:n toimintaan.

Ympäristötarkastaja; alueelta on inventoitu kasvillisuus ja luontotyypit, pesimälinnusto, muuttolinnusto sekä lepakoiden ja viitasammakon elinpiirit. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen yhteydessä on inventoitu metsälain 10 § tarkoittamat erityisen arvokkaat elinympäristöt ja vesilain suojelemat pienvesikohteet. Alueelta ei havaittu viitasammakoita. Lepakkoselvityksen perusteella Lylynevan keinotekoisen kosteikon rantavyöhykkeet ovat lepakoiden tärkeää saalistusaluetta (Luokka II Eurobats). Alueelta ei kuitenkaan löytynyt lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Ympäristötarkastaja huomauttaa, että aidattu aurinkovoimala-alue pienentää kokonsa puolesta isojen eläinten liikkumista alueella ja mahdollisesti pirstoo niiden elinympäristöä.

Selvitysten perusteella alueen arvokkain luontokohde on Lylynevan entiselle turvetuotantoalueelle patoamalla tehty kosteikko. Kosteikkoalueen jääminen nykytilaan vähentää hankkeen haitallisia vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Maanmuokkauksesta seuraa todennäköisesti paikallisia muutoksia alueen valumavesiin, minkä vuoksi hankealueen hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen tulee kiinnittää huomiota. Hankkeesta ei saa aiheutua kosteikon tilaa heikentäviä vaikutuksia, jotta sen hydrologia ja muut ominaispiirteet eivät muutu. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida toimenpiteet, joilla on mahdollista hallita ja käsitellä paneelikentiltä muodostuvia hulevesiä. Mahdollisten ojitusten aiheuttamat vesistöpäästöt tulee hallita hankealueen sisällä.

Hankkeen rakennusvaiheessa aurinkovoimala-alueella tehdään maamassojen siirtoa. Vaikka hankkeessa massanvaihtojen määrä alueella pyritään minimoimaan, on tarpeen arvioida siirrettävien massojen kokonaismäärä sekä niiden otto- ja läjityspaikat. Ympäristötarkastaja suosittelee kartoittamaan maa-ainesten ottoalueet lähiympäristössä. Nykyisten kalliokiviainesten ottoalueiden laajentaminen ja jatkaminen on maa-ainesten kestävää käyttöä uusien ottoalueiden perustamisen sijaan.

Rakentamisessa käytettävien koneiden polttoaineet ja öljyt sekä voimalan päämuuntajassa käytettävä öljy aiheuttavat onnettomuustilanteessa riskin maaperälle. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että öljyvuodon riski on otettu asianmukaisesti huomioon.

Suunniteltu aurinkovoimala-alue on pääosin entistä turvetuotantoaluetta. Aurinkopaneelikentät sijoittuvat joko metsittyvälle entiselle turvetuotantoalueelle tai nurmiviljelyssä olevalle pellolle, jotka muutetaan teollisuusalueeksi. Kyse on varsin suuresta alueesta. Hankekehittäjä arvioi hankkeen merkittävimmäksi ympäristövaikutukseksi maisemanmuutoksen. Hankealueen ympäristö on metsäinen, jolloin paneelikenttää on vaikeaa havaita samalta tasolta kauempaa katsoessa. Sähkönsiirtolinjasta aiheutuu maisemanmuutoksia, kun ilmajohdolle raivataan noin 36 m leveä johtokäytävä. Maisemavaikutukset asutukseen voidaan kuitenkin lieventää jättämällä asutuksen ja voimajohdon väliin puustoa. Ympäristötarkastaja huomauttaa, että maisema ei tarkoita samaa kuin näkymä tai rakenteiden näkyminen alueen ulkopuolelle. Euroopan neuvoston maisemayleissopimus määrittelee maiseman ympäristöksi sellaisena kuin se välittömästi koetaan. Maiseman kokeminen sisältää havaintojen lisäksi toiminnallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia aspekteja.

Sähkönsiirtolinjalla voi olla haitallisia vaikutusta maakuntakaavaan merkittyyn ulkoilureittiin, mikä tulee ottaa huomioon sähkönsiirtolinjan tarkemmassa teknisessä suunnittelussa. Haitat tulee minimoida.

Uusiutuvan, päästöttömän energiatuotannon lisääminen on tärkeää. Hankekehittäjä arvioi hankkeen elinkaareksi noin 40 vuotta. Mikäli toimintaa ei jatketa, tekniset rakenteet poistetaan ja alue vapautuu muuta maankäyttöä varten. Materiaalien kierrättämisen ja uusiokäytön varmistamiseksi tulee esittää tieto siitä, mitä materiaaleja paneelit sisältävät, missä suhteessa ja mikä on kierrätyspohjaisten materiaalien osuus. Tämän pohjalta pystytään arvioimaan myös muodostuvaa jätemäärää. Aurinkovoima-alueen tultua käyttöikänsä päähän, on ehkäistävä luontokatoa ja edistettävä luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja huomioimalla alueen ennallistamistoimenpiteet.

Energiavarastoon liittyy paloturvallisuusriski. Tulipalotilanteessa sammutusvesien mukana liukenee kemikaaliyhdisteitä ja raskasmetalleja maaperään, minkä vuoksi sammutusvesistä tulee vaarallista jätettä. Tämän vuoksi sammutusjätevedet on käsiteltävä hallitusti ja kerättävä talteen. Maaperä tulee suojata siten, ettei maaperälle aiheudu vaaraa. Energiavaraston alla tulee olla palamaton perusta. Mahdolliset taajuusmuuntajat tulee keskittää suljettuun tilaan, jonka suojauksesta tulee varmistua.

Puolustusvoimat; lausunto korvaa 2. viitteen lausunnon, jonka Puolustusvoimat on aikaisemmin antanut asiassa Parkanon kaupungille. Puolustusvoimat ei näe estettä aurinkovoimaloiden sijoittamiselle hakemuksen mukaisesti suunnittelutarveratkaisun eteläiselle Lylynevan Aurinko-South-alueelle. Hankealueen pohjoisemmasta Lylyneva Aurinko-North-alueesta Puolustusvoimat toteaa, että aluetta tulee supistaa luoteisosastaan. Aurinkovoiman tuotantoaluetta ja siihen liittyviä energianvarastointiin liittyviä rakenteista ei tule sijoittaa kuvan 1 punaisella korostetulle alueelle. Energiavaraston uuden sijaintipaikan suunnittelussa Puolustusvoimat pyytää huomioitavaksi, että energiavarasto sijoitetaan mahdollisimman kauas Puolustusvoimien alueesta.

Puolustusvoimat toteaa lisäksi, että hakemukseen sisältyneissä suunnitelmissa on mainittu muuntamoiden liittäminen sähköverkkoon. Sähköverkkoon liittämisestä ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole esitetty tarkempaa suunnitelmaa. Mikäli hankkeen liittäminen sähköverkkoon edellyttää uusien voimalinjojen rakentamista hankkeen lähialueille, Puolustusvoimille tulee varata mahdollisuus lausua tästä uudelleen.

Valmistelija: Parkanon kaupunki on pyytänyt hanketoimijaa toimittamaan päivitetyn suunnitelman Puolustusvoimien lausunnon sisällön mukaisesti muutettuna.

Pirkanmaan pelastuslaitos; aurinkovoimalakentän läheisyyteen suositellaan raskaalla pelastuskalustolla saavutettavia sammutusvesialtaita, jotta vedensaanti voidaan varmistaa onnettomuustilanteissa.

Valmistelija: Hanketoimijaa on pyydetty päivittämään suunnitelmat siten, että sammutusvesialtaat näkyvät suunnitelmissa.

Alueen kaavatilanne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040.

Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa tuulivoima-alueelle. Lisäksi alue sijoittuu puolustusvoimien suojavyöhyke 1 ja suojavyöhyke 2 väliselle alueelle. Maakuntakaavassa ei kohdistu muita merkintöjä alueelle.

Osayleiskaava

Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.

Asemakaava

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Parkanon kaupungin rakennusjärjestys

Parkanon kaupungin 1.6.2014 lähtien voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä (kohta 8) suunnittelualuetta ei ole määritetty suunnittelutarvealueeksi, mutta MRL 16§ mukaan suunnittelutarvealueen piiriin kuuluu sellainen maankäyttö, joka suunnittelemattomana aiheuttaisi taloudellisesti, yhdyskuntarakenteellisesti tai ympäristöllisesti haitallista kehitystä.

Kyseisen hankkeen voidaan katsoa täyttävän MRL 16 §:n sisältövaatimukset, jossa rakentaminen suunnittelemattomana voi aiheuttaa taloudellisesti, yhdyskuntarakenteellisesti tai ympäristöllisesti haitallista kehitystä. Aurinkovoimahanke on tullut Parkanon kaupungin rakennusvalvontaviranomaiseen vireille 3.6.2024 eli ennen Rakentamislain 751/2023 voimaantuloa. Tällöin hankkeen hakemuksen poikkeamisluvan ratkaisemiseen sovelletaan MRL:n mukaista lainsäädäntöä.

Päätöksen perustelut

Suunnitellulla hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis - tai asemakaavaa, jota voitaisiin käyttää rakennusluvan perusteena. Alue ei ole kaupungin osayleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä määriteltyä suunnittelutarvealuetta, mutta rakentamiseen sovelletaan MRL 16 §:n suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, sillä hanke edellyttää ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Rakentaminen edellyttää ennen rakennuslupakäsittelyä tehtävää suunnittelutarveratkaisua. Tässä suunnittelutarveratkaisussa on arvioitu rakennushankkeen MRL 137§:ssä säädetyt rakennusluvan myöntämisen erityiset edellytykset.

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella MRL 137§;

Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1.       ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

Alueella ei ole voimassa olevaa osayleis- tai asemakaavaa. Aurinkopaneelikentän suunniteltu rakentamisalue sijoittuu maakuntakaavan maaseutualueelle (M), joka on ensisijaisesti tarkoitettu maa -ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Kyseiselle alueelle on myös osoitettu tuulivoimaa (tv). Maaseutualueella voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä (Pirkanmaan maakuntakaava 2040). Merkintä ei estä aurinkovoiman suunnittelua alueelle. Alue sijoittuu puolustusvoimien varikkoalueen (EP) lähelle. Suunnittelumääräysten mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava puolustusvoimien toimintaedellytykset.

Pirkanmaan maakuntaliitto on vahvistanut vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia 7.4.2025  Vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa puolustusvoimien alueen sv1 ja sv2-merkinnät ovat muuttuneet alueella siten, että ne korvataan merkinnällä sv. Vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa suunniteltu aurinkovoimahanke jää sv-merkinnän sisälle. Määräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa alueen käyttöä, on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Puolustusvoimat on antanut suunnitelmista lausunnon 574/10.02.2025 (28.2.2025). Lausunnossaan Puolustusvoimat toteaa, että ei näe estettä aurinkovoimaloiden sijoittamiselle hakemuksen mukaisesti suunnittelutarveratkaisun eteläiselle Lylynevan Aurinko-South-alueelle. Sen sijaan, alueen pohjoisempaan Lylyneva Aurinko North- aluetta tulee supistaa luoteisosastaan. Lausunnossa on karttakuvaan merkitty punaisella viivoituksella alue, johon aurinkovoiman tuotantoaluetta ja siihen liittyviä rakenteita ei tule sijoittaa. Parkanon Aurinko Oy on päivittänyt suunnitelmia tämän mukaisesti 7.7.2025.

Suunnittelualue on käytöstä poistunutta turvetuotantoaluetta, jolloin maaperä on suoperäistä ja täten ei ihanteellista rakentamisaluetta. Turvatuotantoalueiden poistuessa käytöstä ilmastopoliittisten ratkaisujen myötä, on alueille löydettävä uusia käyttötapoja. Parkanon kaupungin kaavoituskatsauksessa asema- tai osayleiskaavahankkeita ei ole suunniteltu kyseiselle alueelle.

2.       on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja

Hankealueen on suunniteltu liittyvän Fingridin Melo-Rännäri 110 kV voimajohtoon tai Carunan Rännäri-Parkano 110 kV voimajohtoon. Hankeen liityntäteho sähköverkkoon saa olla maksimissaan 60 MW johdonvarsiliitynnän vuoksi. Sähkösiirtolinja aiheuttaa vaikutuksia maisemaan. Johtokäytävä on noin 36 metriä leveä, jolta kasvillisuus poistetaan kokonaan. Sähkösiirtoreitillä ei sijaitse tunnistettuja kulttuuriympäristön kohteita. Rakentaminen ei vaikuta alueen liikennejärjestelyihin. Jonkin verran melua voi syntyä rakentamisaikana.

Aurinkovoimapuistohankkeen paneelikentällä ei katsota olevan vaikutusta alueen loma-asuntojen tai vakituisten asuntojen käyttöön pitkän etäisyyden vuoksi. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat muut rakennelmat ja laavu jäävät alueella ennalleen. Paneelialueen vaikutus laavun virkistyskäyttöön arvioidaan vähäiseksi tai korkeintaan kohtalaiseksi. Laavun lisäksi alueella on ulkoilureitti, jonka sähkösiirtolinja ylittää yhdessä kohtaa. Pylvässijoittelulla voidaan sähkölinjasta aiheutuvaa haittaa minimoida. Sähkönsiirtoreitin varrella lähimmät rakennukset ovat yli 70 metrin päässä suunnitellusta reitistä. Vaikutukset näihin arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi.

3.       on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Hankkeen joihdosta on alueella tehty luontoselvityksiä vuodelta 2021. Selvitykset on alun perin tehty aiempaa tuulivoimahanketta silmällä pitäen, mutta selvityksiä voidaan käyttää myös aurinkovoimahankkeen suunnittelun pohjatietona. Luontoselvitykset on tehnyt Suomen luontotieto/Jyrki Matikainen.

Alueella on tehty seuraavat luontoselvitykset;

Pesimälinnustoselvitys

Alueen pesimälinnustoselvitys suoritettiin keväällä ja kesällä 2021. Selvitys suoritettiin kartoituslaskenta menetelmällä. Selvityksen perusteella alueen vanha turvetuotantoalue on metsittymässä tai palautumassa suoksi. Alueen merkittävin kosteikko on Lylynevan entiselle turvetuotantoalueelle patoamalla tehty noin 10 hehtaarin laajuinen kosteikko. Kosteikolle on ripustettu sorsien suojattuja pesäalustoja ja asetettu telkänpönttöjä. Alueella pysähtyy muuttoaikoina jonkin verran kahlaajia. Vesilinnuista runsaslukuisin oli sinisorsa.

Lintujen syysmuuttoselvitys

Hankealueella on tehty syysmuuton seurantaa vuonna 2021 yhteensä 10 päivänä. Selvityksen mukaan alueen läpi ei kulje merkittävää lintujen muuttoväylää eikä muuttoa ohjaavia johtolinjoja ole alueella. Selvityksen aikana tehtiin yksittäinen merikotka havainto.

Sähkösiirtolinjan linnusto

Selvitys sähkönsiirtolinjan linnustosta tehtiin vuonna 2023. Linjalta ei löydetty petolintujen pesiä. Linjalla on kuitenkin kanalintuja. Välitilan jääminen luonnon tilaan vähentää vaikutuksia lintuihin, koska linnut voivat edelleen käyttää aluetta pesintään ja muuttoon liittyvänä levähdysalueena.

Viitasammakko- ja lepakkoselvitys

Hankealueella on tehty vuonna 2021 koko alueen kattava viitasammakko- ja lepakkoselvitys. Viitasammakkoa ei alueella havaittu, vaikkakin Lylynevan kosteikon alue on viitasammakolle sopivaa kesänviettoaluetta. Lepakkoselvityksen aikana tehtiin havaintoja 15-20 lepakosta. Tutkimusalueen runsaslukuisin lepakkolaji on vesisiippa. Pohjanlepakoita havaittiin kolmella tutkimuskohteella. Havainnot painottuivat Lylynevan kosteikon alueelle.

Muut eläimet

Suurpetotietojen mukaan alue ei sijoitu tunnetulle susireviirille. Alueella ei myöskään ole havaittu karhuja tai ahmoja. Ilveksestä on tehty yksi jälkihavainto. Hirviä ja muita sorkkaeläimiä alueella saattaa satunnaisesti esiintyä.

Arvioidut vaikutukset eläimiin

Nisäkkäisiin alueen rakentaminen vaikuttaa siten, että alueen aitaaminen rajoittaa eläinten liikkumista alueella. Nisäkkäille soveltuvin alue sijaitsee kosteikon alueella, joka sijoittuu välialueelle, johon ei sijoiteta aurinkopaneeleita eikä muitakaan rakenteita. Alue jää luonnontilaan. Alueen viereen muodostuu käytävä kiinteistön 581-403----- läpi kulkevasta Hirvimäen tilustiestä, jota eläimet voivat käyttää siirtymiseen.

Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys

(aurinkovoimasuunnitelman mukaan muuttuville alueille ja hankkeen sähkösiirtoreitille).

Alueen länsipuolella noin 8 kilometrin päässä pohjoisessa on Kaidatvedet-järvi, joka on merkitty Natura2000-verkostoon kuuluvaksi alueeksi ja suojelualueeksi. Länsipuolelle aluetta sijoittuu noin 7 kilometrin päähän Ahvenuksen ja Nälkähittenkankaan suojelualueet sekä 4 kilometrin päähän pohjoinen-etelä suunnassa pitkittäin kulkeva Isokangas-Metsäsianvuoren pohjavesialue. Alueen itäpuolella 3 kilometrin päässä on Isonkivenneva-Marjakangas suojelualue. Hankesuunnitelmassa ei suoria vaikutuksia lähellä sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin ja tärkeisiin turvetuotantoalueisiin katsota olevan. Naapurikiinteistön omistaja Vapo Terra Oy on jättänyt naapurina huomautuksen, jossa tuo esille, että entinen Vapo Oy (nykyinen Neova Oy) on myynyt 21.2.2020 määräalan, joka on lohkomistoimituksessa liitetty kiinteistöön 581-403-63-12. Määräalan kauppakirjaan on merkitty myyjälle jäävä käyttöoikeus noin kahden hehtaarin oja-alueeseen. Tämä käyttöoikeus on voimassa ympäristöluvan velvoitteiden päättymiseen asti. Hankeaineistossa ja suunnitelmissa ei kyseistä määräalaa ja oja-aluetta ole merkitty eikä Neovan käyttöoikeudesta ole mainintaa. Oja-alueen kautta johdetaan vesiä turvetuotannon vesienkäsittelykosteikolle, joka sijaitsee vieressä sijaitsevalla Vapo Terra Oy:n omistamalla kiinteistöllä. Oja-alue kulkee kiinteistöjen 581-403-24-7 ja 581-403----- kautta.

Parkanon Aurinko Oy on antanut vastineen Neova Oy:n huomautukseen vastineen. Vastineessaan yhtiö toteaa, että hankeyhtiö on valmis keskustelemaan Neovan kanssa ojituksen toteuttamisesta hankkeen rakentamisen yhteydessä niin, että molemmille toimijoille löydetään toimiva tekninen ratkaisu. Neova on myös ilmaissut huolensa paneelien likaantumisesta, johtuen turvetuotantoalueen läheisyydestä. Parkanon Aurinko toteaa, että hankeyhtiö vastaa aurinkopaneelien puhdistamisesta hankealueella.

Alueelta poistetaan puustoa noin 38 hehtaarin alalta eli noin 35 % rakentamisalueen pinta-alasta. Hankealueen sisällä kasvavaa nuorta puustoa tulee poistaa paloturvallisuuden vaatimassa mittakaavassa. Sähköaseman ja energiavaraston alueella kasvillisuus poistetaan kokonaan paloriskin minimoimiseksi. Puuston tiheys alueella on rajallinen, joten vaikutukset puustoon katsotaan rajallisiksi. Sähkösiirtoreitti sijoittuu osittain jo hakattuun talousmetsään.

Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset määritellään MRL 116§ ja rakentamiselle asetettavat vaatimukset MRL 117§.

MRL116§; rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Rakennuspaikka muodostuu kahdesta kiinteistöstä 581-403-63-12 (Lylysuo), 581-403-63-7 (Lyly), jotka Parkanon Aurinko Oy on vuokrannut aurinkovoimalan rakentamista varten. Rakennuspaikan maapohja on yksityisomistuksessa. Rakennuspaikan pinta-ala on yhteensä 107 hehtaaria. Alue on käytöstä poistettua turvetuotantoaluetta. Aurinkovoimalan rakenteet on sijoitettu riittävän etäälle kiinteistöjen rajoista. Paneelimoduuleita on sijoitettu rakennuspaikan sisäisten kiinteistörajojen päälle, mikä ei aiheuta poikkeamista, sillä hakija on vuokrannut alueet aurinkovoimalan rakentamista varten ja alueen maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa siihen. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 750 metrin päässä alueesta.

MRL 135§ kohdat 3-6 rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä, joita tulee noudattaa myös asemakaava-alueen ulkopuolella:

 3 rakennus soveltuu paikalle;

4 rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;

5 vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä

6 rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta siten, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Aurinkovoimakentän rakentaminen soveltuu suunnitellulle paikalle. Alueella ei ole aurinkovoimalan toteuttamista rajoittavia kaavamuotoja tai alueen ympäristöstä johtuvia seikkoja.

Rakennuspaikalle on mahdollista järjestää pääsytie. Aurinkovoimalaa varten ei tarvita vedensaantia eikä alueelta muodostu jätevesiä.

Aurinkovoimalan rakentaminen ei haittaa naapurikiinteistöjen rakentamista. Neova Oy on lausunnossaan tuonut esille tarpeensa hankekiinteistöjen läpi virtaavan ojan tarpeellisuudesta oman toimintansa kannalta. Neovalla on kauppakirjaan merkitty käyttöoikeus myymänsä määräalan alueella sijoittuvaan oja-alueeseen ympäristöluvan velvoitteiden päättymiseen asti.

Kaavoitus ja maankäytön muu järjestäminen

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Alueella voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on osoitettu rakennuspaikalle aluevaraus. Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu MRL 33§:n mukainen rakentamisrajoitus. Kiinteistö 581-403-63-12 sijoittuu suurelta osin merkinnän sv-1 ja sv-2 väliselle alueelle. Sv-1 (suojavyöhyke1) merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaran tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoittava. Merkittyä aluetta koskee suunnittelumääräys; alueelle ei tule sijoittaa asutusta eikä koulua, sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan peruskorjausta. Merkinnällä sv-2 (suojavyöhyke 2) osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoitettava. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä puolustusvoimia palvelevaan rakentamiseen. Sv-2 merkinnällä varustettua aluetta koskee suunnittelumääräys; alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunniteltaessa alueen käyttöä, on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Puolustusvoimat on lausunnossaan tuonut esille, että pohjoisemman aurinkovoima-alueen luoteisosaan ei tule sijoittaa aurinkovoimalaa palvelevia rakenteita ja laitteita. Hanketoimija päivittää suunnitelmat Puolustusvoimien lausunnon sisällön mukaisesti siten, että luoteisosaan punaisella viivoituksella merkitylle alueelle ei sijoiteta aurinkovoimalaa palvelevia laitteita tai rakennuksia.

Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia

Pirkanmaan maakuntaliitto on vahvistanut vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia 7.4.2025. Vaihemaakuntakaavassa alueen merkinnöt ovat osin muuttuneet ja/tai tarkentuneet erityisesti vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu tuulivoiman mahdollisuuksia, sähkönsiirtoverkoston kehitystarpeita, energiatuotannon hajauttamista sekä luontokohteiden huomioimista. Puolustusvoimien suoja-alueen merkinnät sv-1 ja sv-2 ovat vaihemaakuntakaavassa muuttuneet yhdeksi sv-merkinnäksi, joka on myös alaltaan kasvanut. Puolustusvoimat on lausunnossaan huomioinut suoja-alueen.

Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteisia yleiskaavoja.

Kulttuuriympäristön arvot ja maisema

Rakennuspaikalla ei ole olemassa olevia rakennuksia. Rakennuspaikan lähiympäristössä ei sijaitse kulttuuriympäristön arvokohteita. Rakennuspaikalla ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Hakija ei ole teettänyt kohteeseen erillistä maisemaselvitystä, mutta maisemavaikutusten arviointia on sisällytetty hankesuunnitelmaan. Hanke ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaille maisema-alueille. Aurinkovoimalakentän maisemalliset vaikutukset ovat enemmän paikallisia ja ulottuvat lähialueelle. Paneelien takareuna on korkeimmillaan noin 3,5 metriä maanpinnasta. Lähialue on kohtalaisen metsäistä, joka vähentää maisemavaikutusta lähiympäristöön. Hankkeen sähkönsiirto toteutetaan todennäköisesti noin 7 km pitkällä ilmajohdolla Fingridin MeloRännäri 110 kV voimajohtoon tai Carunan Rännäri-Parkano 110 kV voimajohtoon (Kuva 6, s.10). Koska hankkeen sähköntuotantopotentiaali on rajallinen, toteutetaan liityntä johdonvarsiliityntänä. Hankkeen liityntäteho sähköverkkoon on maksimissaan 60 MW / 65 MVA johdonvarsiliitynnän takia. Alueen sähköverkon sähkönsiirtokapasiteetti on tällä hetkellä rajallinen ja liitännänkohteena oleva voimajohto/sähköasema tarkentuu luvituksen edetessä, kun hankkeen investointi- ja rakentamissuunnittelu aloitetaan. Fingridillä on alueelle sijoittuvia sähköverkon kehityssuunnitelmia, jotka voivat vaikuttaa hankkeen sähkönsiirtoreittiin ja näin hankkeen rakentamisaikatauluun. Maisemavaikutusta aiheuttaa alueelle eniten sähkösiirtolinjat. Linja on 26 metriä leveä, josta kasvillisuus poistetaan kokonaan. Lisäksi reunoille jätetään 10 metrin reunavyöhyke, jossa puuston kasvun korkeutta rajoitetaan. Sähkönsiirtoreitin loppupäähän sijoittuu myös paikallisesti arvokas Naapunniemen harju. Toimitettu aineisto hankesuunnittelun osalta on puutteellinen tältä osin ja jatkosuunnittelussa myös paikallisesti arvokkaat alueet on huomioitava. Lopullisen sähkösiirtoreitin varmistuttua, hankkeesta tulee pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Luonnonarvot

Saarineva-Lylyneva-alue Parkanossa on merkittävä suoluontoalue, jolla on monipuolinen linnusto, erityisesti kahlaajia ja sorsalintuja. Alueella esiintyy monipuolinen linnusto, etenkin kahlaajia ja sorsalintuja. Alueen suoluonto tarjoaa elinympäristön useille suolajeille, ja sen suojeluarvo on merkittävä. Alueella on tehty pesimälintuselvitys 9.-25.5.2021 ja 7.-26.2021. Kartoituslaskentamenetelmä perustuu tavallisesti useaan käyntikertaan tutkimusalueella. Kuten muutkin pesimälinnustoon kohdistuvat laskentamenetelmät sen pohjana on lintujen reviirikäyttäytyminen. Selvitys on laadittu aiemmin suunnitelmissa olleen tuulivoimahankkeen vuoksi. Tuulivoimahankkeen ja aurinkovoimahankkeen suunnitellut alueet eivät ole yhteneväiset, jolloin kyseistä pesimälintuselvitystä ei aivan suoraan voida käyttää aurinkovoimahankkeen materiaalina. Liitteenä olevan kartan mukaan suoranaisesti kosteikkoalueella on vuonna 2021 esiintynyt liro, västäräkki, laulujoutsen ja kurki. Mahdollisesti myös teeri poikueineen.

Lisäksi alueella on havaittu lepakoita, kuten vesisiippaa ja pohjanlepakoita. Havainnot painottuvat erityisesti kosteikon alueelle. Lylynevan pohjoispuolella sijaitsee kalasääsken pesä, noin 500 metrin päässä. Kalasääski on rauhoitettu laji. Kalasääsken pesintä reviirin koko vaihtelee hieman, mutta se on yleensä noin 10-20 kilometriä. Tämä tarkoittaa, että pesintä reviiri on alue, jossa kalasääksi pesii ja jolla se metsästää. Reviirissä on yleensä yksi tai useampi pesä, joihin sääksi voi pesiä. 

Ratkaisuvalta

Maankäyttö- ja rakentamislain 137 §:n 5 momentin mukaan rakennusluvan myöntämiselle säädettyjen edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella ratkaisee rakentamislupamenettelyssä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Parkanon kaupungin hallintosäännön mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta päättää MRL 137§:ssä tarkoitetun suunnittelutarveratkaisun edellytykset.

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Liitteenä
Asemapiirustus 2 kpl
Hankesuunnitelma
Hiilikädenjälkilaskenta
Syysmuuttoselvitys
Viitasammakko ja lepakkoselvitys
Pesimälinnustoselvitys
Luontotyyppi ja kasvillisuusselvitys

Oheisaineistona:
Suunnittelutarveratkaisun lupaehdot luparekisteristä

Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo p 044 7865 651

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo
 

Päätösehdotus  Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen, koska hanke täyttää MRL 137 § 1 momentin sisältövaatimukset.

Hankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan, että hankkeen jatkosuunnittelussa huomioidaan alueen luonnon ympäristön osalta paikallisesti arvokas Naapunniemen harju. Toimitettu aineisto hankesuunnittelun osalta on puutteellinen tältä osin ja jatkosuunnittelussa myös paikallisesti arvokkaat alueet on huomioitava. Lopullisen sähkösiirtoreitin varmistuttua, hankkeesta tulee pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Puolustusvoimilta. Myös muut alueen geologisesti arvokkaat kohteet tulee huomioida jatkosuunnittelussa.

Sähkönsiirtoreitin osalta tulee huomioida ylitettävä Peräjärvenjoki ja Haarainluoman- Sammatinjoki, jotka on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyvään luokkaan ja jotka vaikuttavat luonnontilaisen kaltaiselta uomalta. Vedenlaatua ei saa nykyiseltään heikentää eikä muuttaa uomien virtaamaa tai morfologiaa. Uomia varjostava kasvillisuus ja puusto tulee säilyttää mahdollisimman koskemattomana. Saaresjärven osalta sähkösiirtoreitin sijoittamisessa on huomioitava, että vaikutukset järveen eivät ole merkittäviä vedenlaadun ja vesitaseen osalta.

Lähimmät asuin-ja vapaa-ajanrakennukset ovat lähimmillään noin 1 kilometrin päässä hankealueesta. Huomautuksen jättäneen kiinteistön 581-403-----, jolla sijaitsee vapaa-ajanrakennus, etäisyys hankealueesta on noin 2 kilometriä. Aurinkovoimalalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyvyyteen.

Kosteikkoalue on useiden lintujen elin- ja pesimäaluetta. Kosteikko tulee säilyttää nykytilassaan. Hankealueen maanmuokkauksesta todennäköisesti aiheutuu muutoksia alueen valumavesiin. Hanketoimijan tulee esittää rakentamislupavaiheessa tarkemmat suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla hulevesien käsittely ja johtaminen suoritetaan siten, että niistä ei aiheudu kosteikon tilaa heikentäviä vaikutuksia ja että alueen hydrologia ja ominaispiirteet eivät muutu. Mikäli hankkeeseen sisältyy ojitusta, niin näiden aiheuttamat vesipäästöt tulee hallita alueen sisällä.Neova Oy:n ja Vapo Terra Oy:n lausunnon mukaiset asiat tulee huomioida jatkosuunnittelussa liittyen Neovan ja Vapo Terran ympäristöluvassa määrättyihin velvoitteisiin turvetuotantoalueen vesienkäsittelystä. Tarkemmat suunnitelmat tulee esittää viimeistään rakentamisluvan vireilletulovaiheessa. Alueen aitaaminen tulee vaikuttamaan alueen eläimistön liikkumiseen. Eläinten liikkumisen mahdollistaminen tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Hankealueesta aiheutuvaa maisemahaittaa tulee pyrkiä vähentämään alueen ympärille jätettävällä puustolla. Tarkempi suunnnitelma tulee esittää rakentamislupahakemuksessa.

Hanketoimija on arvioinut hankkeet elinkaareksi 40 vuotta. Jatkosuunnittelussa on esitettävä, mitä materiaalia paneelit sisältävät, missä suhteessa ja mikä on kierrätyspohjaisen materiaalin osuus. Hankkeen osalta tulee esittää laskelmat hiilijalanjäljen- ja hiilikädenjäljen laskennasta rakentamislupahakemuksen vireilletulon yhteydessä.

Uuden voimalinjan rakentamisesta tulee Puolustusvoimille varata lausunnonantomahdollisuus. Energiavarasto tulee sijoittaa mahdollisimman kauas Puolustusvoimien alueesta.

Aurinkovoimakentän läheisyyteen tulee rakentaa sammutusvesialtaat, jotka ovat raskaan pelastuskaluston saavutettavissa. Tulipalotilanteen varalta alueen sammutusvedet sisältävät kemikaaliyhdisteitä ja vaarallisia aineita. Rakentamislupahakemuksessa tulee esittää ne suojausrakenteet, millä sammutusvesien käsittely suoritetaan hallitusti siten, että ne eivät pääse maaperään. Energiavaraston alle on rakennettava palamaton perusta. Taajuusmuuntajat tulee keskittää suljettuun tilaan, jonka suojauksesta tulee varmistua. Öljyvuodon riski on minimoitava jatkosuunnittelussa.

Maksut ja niiden määräytyminen
Maksut määräytyvät Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 18.6.2024 § 61 hyväksymän rakennusvalvonnan taksan mukaisesti.

Suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaika
Suunnittelutarveratkaisupäätöstä vastaava rakentamislupa tulee hakea 2 vuoden kuluessa suunittelutarveratkaisun lainvoimaiseksi tulemisesta. Rakentamislupahakemukseen tulee liittää tämä suunnittelutarveratkaisupäätös             

 

Käsittely Lautakunta keskusteli sähkönsiirtoreitin toteuttamisesta

 maakaapelina ja ympäristöluvan tarpeesta, nämä asiat tulee selvittää ennen rakentamisluvan hakemista.

 Oheisaineistona ollut suunnittelutarveratkaisun lupaehdot luparekisteristä päivitetään luparekisterin suunnittelutarveratkaisun päätökseksi, joka lisätään pöytäkirjan liitteeksi.

 Liitteenä: Suunnittelutarveratkaisupäätös luparekisteristä.
 

Päätös Suunnittelutarveratkaisu hyväksyttiin lupaehtojen lisäyksellä:
Hanketoimijan tulee selvittää, voidaanko sähkönsiirtoreitti toteuttaa maakaapelina, ja edellyttääkö hanke ympäristölupaa. Selvitys on tehtävä ennen rakentamisluvan hakemista.

 Päätöksen antopäivä 29.8.2025