RSS-linkki
Kokousasiat:https://parkanod10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://parkanod10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Hae kokousasioista
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 04.11.2024/Pykälä 278
| Edellinen asia | Seuraava asia |  Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
Ilmoitus työnantajalle työssä koetusta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta
Kaupunginhallitus 04.11.2024 § 278
14/01.04.01.04/2024
|
--------------- on 12.8.2024 antanut hallinto- ja talousjohtajalle kirjallisen ilmoituksen koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua. Hallinto- ja talousjohtaja on suullisesti saattanut ilmoituksen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietoon. Häirintäilmoitus on toimitettu sähköpostitse kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 15.8.2024.
Parkanon kaupungin toimintamallin mukaisesti kun työnantaja saa ilmoituksen häirintäkokemuksesta, työnantajan on selvitettävä tekojen ja tapahtumien kulku kaikilta osapuolilta.------------ kuuleminen pidettiin 9.9.2024 ja ------------- kuuleminen pidettiin 16.9.2024.
Kuulemistilaisuuksien pöytäkirjat ovat liitteenä ja niistä käy ilmi eri osapuolten näkemykset asiasta.
Luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen puuttumista ohjaa Kuntalaki. Toimintavelvoite on kaupunginhallituksella, koska kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana. Kunnan on työnantajana
puututtava käytökseen, jos se täyttää työturvallisuuslaissa määritellyt häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.
Kaupunginhallitus ottaa kantaa, onko häirintää tai epäasiallista kohtelua esiintynyt ja määrittää toimenpiteet häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja niiden aikataulun sekä aikataulun seurantapalaverille.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n häirintäasioita koskeva ohjeistus
Kunnalla on työantajana Työturvallisuuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin ja Tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan. Velvoite
ryhtyä toimiin koskee organisaation sisäisten tilanteiden lisäksi myös organisaation ulkopuolelta tulevaa häirintää.
Työturvallisuuslain 28 §:n edellyttää, että jos työntekijään kohdistuu työssä hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää, työantajan tulee ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi asiasta tiedon saatuaan.
Jos työnantaja ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja työntekijän terveys vaarantuu, työnantajaa tai hänen edustajaansa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Mikäli kyseessä on seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä, kyse voi olla myös Tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Yhdenvertaisuuslain 14?§:n mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8?§:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Tasa-arvolain 8 d §:n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä Tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena
puheena tai julkisena mollaamisena. Tällainen käytös voi ilmetä kokouksessa, julkisessa keskustelussa, lehtien palstoilla, internetissä tai kunnan työpaikoilla. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä tai toimintaa toista kohtaan työssä. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla
myös yksittäisestä tapahtumasta. Kohteena voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Toimijana voi olla työtoveri, alainen tai ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asiakas. Tilanteeseen voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Kyseessä on tapahtumaketju, jonka kuluessa henkilö ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen tai häneen kohdistuu muita kielteisiä seuraamuksia. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto mutta ei ainoa. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein työpaikkakiusaamiseksi. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Laukaistakseen työnantajan työsuojelullisen velvoitteen puuttua työntekijän epäasialliseen kohteluun, tulee luottamushenkilön käytöksen täyttää Työtuvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit. (Lähde: KT)
Kunnassa ainoastaan kaupunginhallituksella ja valtuustolla on toimintavaltaa puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen. Kun kunnanjohtaja saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen on
vietävä asia kunnanhallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on saattaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi. (Lähde: KT)
Kuntalain 34 § mahdollistaa epäasiallisesti käyttäytyvän luottamushenkilön erottamisen toimielimestä kesken toimikauden. Säännöksen nojalla valtuusto voi erottaa kunnanhallitukseen, lautakuntaan, niiden puheenjohtajistoon tai kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon valitsemansa henkilöt luottamuksen menettämisen seurauksena. Säännös ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen luottamushenkilön erottamista, vaan erottamispäätös koskee koko toimielintä tai sen puheenjohtajistoa. Säännöksen nojalla ei myöskään voida erottaa luottamushenkilöä valtuustosta. (Lähde: KT)
Yksittäisen luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen voidaan puuttua Kuntalain 85 ja 86 pykälien nojalla. Kuntalain 85 § mahdollistaa luottamushenkilön pidättämisen toimestaan virkarikoksen tai velvollisuuksien vastaisen menettelyn johdosta. Luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisena menettelynä voidaan pitää luottamushenkilön työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaista epäasiallista käyttäytymistä kunnan työntekijää kohtaan. (Lähde: KT)
Saman pykälän mukaan kunnanhallituksen on vaadittava epäasiallisesti käyttäytyvältä luottamushenkilöltä selitys tapahtumista. Selityksen antamiseen on varattava kohtuullinen määräaika. Kaupunginhallituksen pöytäkirjasta on ilmettävä kaikki käsittelyn kannalta olennaiset seikat, kuten päätös mahdollisen asiaa käsittelevän epävirallisen työryhmän asettamisesta, sen kokoonpanosta ja tehtävistä. (Lähde: KT)
Asian käsittelyn kunnanhallituksessa on oltava hyvän hallinnon mukaista ja noudatettava viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuja säännöksiä. Kunnanhallituksen on hankittava tarvittavat tiedot asian perustelluksi ratkaisemiseksi ja arvioitava mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Mikäli lisätoimenpiteitä tarvitaan, on asiasta ilmoitettava valtuustolle. Hallituksen tulee yksilöidä, kuinka luottamushenkilön menettely on ollut kuntalain valossa virheellistä tai sillä tavoin moitittavaa, että siitä on
ilmoitettava valtuustolle. (Lähde: KT)
Valtuusto voi tehdä luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisesta menettelystä rikosilmoituksen ja pidättää luottamushenkilön toimestaan tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuuston puheenjohtaja voi päättää väliaikaisesta pidättämisestä ennen valtuuston kokousta. Luottamushenkilön mahdollisesta erottamisesta päätetään virkarikosoikeudenkäynnissä, eikä valtuusto voi Kuntalain 85 §:n
nojalla itse erottaa luottamushenkilöä. (Lähde: KT)
Mikäli luottamushenkilö on asetettu syytteeseen muusta kuin virkarikoksesta, voi valtuusto kuntalain 86 §:n nojalla pidättää luottamushenkilön toimestaan oikeudenkäynnin ajaksi ja erottaa tämän vähintään kuuden kuukauden ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen johdosta. Luottamushenkilöä on kuultava ennen luottamustoimesta pidättämistä tai erottamista. Säännöksen nojalla arvioitavaksi voisivat tulla esimerkiksi kunnan työntekijään kohdistuvat kunnianloukkaus-, pahoinpitely-, syrjintä- sekä erinäiset yksityisyyden loukkaamisrikokset. (Lähde: KT)
Kunnan toimintavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, täyttääkö luottamushenkilön menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistön vai ei. Kunnan on joka tapauksessa puututtava luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen, mikäli se täyttää Työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit. Työnantajalle aiheutuvat seuraamukset työntekijän epäasialliseen kohteluun puuttumatta jättämisestä voivat olla sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisia. Syrjinnäntyyppisestä häirinnästä voidaan työnantajaa vastaan nostaa myös hyvityskanne. (Lähde: KT)
Asiaan liittyvä selvittely
Ilmoittajan loukkaavaksi kokemat asiat on kirjoitettu -------- henkilökohtaisella, mutta julkisella facebook-seinällä. Häirintäilmoituksessa mainitut tekstit ovat sisältönsä puolesta ainakin osittain alatyylisiä ja loukkaavia. Tekstit kohdistuvat osittain viranhaltijan tekemään työhön ja osittain taas ovat suoraan henkilöön meneviä. -------- ei ole kirjoittanut pääosaa häirintäilmoituksessa erityisen loukkaaviksi kuvatuista asioita itse. Sen sijaan -------- omat kirjoitukset ovat tulkittavissa kriittisiksi kaupunkia ja viranhaltijoita kohtaan.
Asiassa tulee harkittavaksi kaksi näkökulmaa: 1) onko -------- vastuussa teksteistä, joita muut käyttäjät ovat hänen facebook-seinälleen on kirjoittaneet ja jos kyllä, 2) onko tekstit tulkittava Työturvallisuuslain § 28 mukaiseksi häirinnäksi. Toiseen kysymykseen liittyy olennaisesti harkinta siitä, onko -------i julkaissut facebook-sivulle yksityishenkilönä vai kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä ja olisi siten tulkittavissa asiassa työnantajan edustajaksi.
Lainsäädäntö ei tuo selkeää vastausta vastuukysymykseen. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) on ajalta ennen sosiaalista mediaa eikä siten ole suoraan sovellettavissa facebook-käyttäjän henkilökohtaiseen sivuun. Lainsäädännössä ei myöskään ole suoraan perustetta, jonka mukaan objektiivisestikaan arvioituna loukkaavan tiedon levittäminen ja julkisena pitäminen olisi kiellettyä tai rangaistavaa ts. perustetta sille, että--------- olisi vastuussa toisen kirjoittamasta tekstistä facebook-seinällään. Kuulemisen perusteella -------- ei ole moderoinut hänen facebook-seinällään käytyä kirjoittelua.
Toissijaisesti voidaan harkita, onko -------- tarkoituksena ollut julkaisullaan provosoida muita facebook-kavereitaan kirjoittamaan alatyylisiä ja loukkaavia kommentteja. Tämän osoittaminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa.
Kysymys siitä, onko -------- esiintynyt julkaisuissaan yksityishenkilönä vai ei on niin ikään vaikea. Kuulemisen perusteella--------- katsoo, että kirjoitukset koskevat hänen omia asioitaan. Häirintäilmoitukseen liitettyjen kuvakaappausten perusteella -------- kirjoitukset koskevat pääosin hänen omia asioitaan, mutta kirjoituksissa sivutaan myös kaupungin toimintatapoja sekä muita koskevia yksittäisiä tapauksia.
Toimintaa kokonaisuudessaan voitaisiin arvioida kaupungin omien eettisten ohjeiden kautta. Parkanon kaupunki ei ole kuitenkaan sellaisia laatinut. Kuntaliiton kannan mukaan tällaiset eettiset ohjeet antaisivat perusteet asian käsittelylle.
Liite / Ilmoitus ---------------- kokemasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja ----------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja -------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Valmistelija: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Klaus Myllymäki, hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi, henkilöstöpäällikkö Minna Aittoniemi
Esittelijä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Päätösehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Käsittely
Päätös Parkanon kaupunginhallitus ei näe ------------- omilla Facebook-sivuillaan hänen omista kirjoituksistaan häirintään viittaavia kirjoituksia.
Parkanon kaupunki julkaisee v. 2025 sosiaalisen median oppaan.
Merkitään pöytäkirjaan, että Kauko Turunen poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.23.
Merkitään pöytäkirjaan, että Päivi Silomäki poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.43.
Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ja kaupunginsihteeri Anne Ranta palasivat kokoukseen tämän kokousasian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 20.54.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
Ilmoitus työnantajalle työssä koetusta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta
Kaupunginhallitus 04.11.2024 § 278
14/01.04.01.04/2024
|
--------------- on 12.8.2024 antanut hallinto- ja talousjohtajalle kirjallisen ilmoituksen koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua. Hallinto- ja talousjohtaja on suullisesti saattanut ilmoituksen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietoon. Häirintäilmoitus on toimitettu sähköpostitse kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 15.8.2024.
Parkanon kaupungin toimintamallin mukaisesti kun työnantaja saa ilmoituksen häirintäkokemuksesta, työnantajan on selvitettävä tekojen ja tapahtumien kulku kaikilta osapuolilta.------------ kuuleminen pidettiin 9.9.2024 ja ------------- kuuleminen pidettiin 16.9.2024.
Kuulemistilaisuuksien pöytäkirjat ovat liitteenä ja niistä käy ilmi eri osapuolten näkemykset asiasta.
Luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen puuttumista ohjaa Kuntalaki. Toimintavelvoite on kaupunginhallituksella, koska kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana. Kunnan on työnantajana
puututtava käytökseen, jos se täyttää työturvallisuuslaissa määritellyt häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.
Kaupunginhallitus ottaa kantaa, onko häirintää tai epäasiallista kohtelua esiintynyt ja määrittää toimenpiteet häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja niiden aikataulun sekä aikataulun seurantapalaverille.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n häirintäasioita koskeva ohjeistus
Kunnalla on työantajana Työturvallisuuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin ja Tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan. Velvoite
ryhtyä toimiin koskee organisaation sisäisten tilanteiden lisäksi myös organisaation ulkopuolelta tulevaa häirintää.
Työturvallisuuslain 28 §:n edellyttää, että jos työntekijään kohdistuu työssä hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää, työantajan tulee ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi asiasta tiedon saatuaan.
Jos työnantaja ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja työntekijän terveys vaarantuu, työnantajaa tai hänen edustajaansa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Mikäli kyseessä on seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä, kyse voi olla myös Tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Yhdenvertaisuuslain 14?§:n mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8?§:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Tasa-arvolain 8 d §:n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä Tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena
puheena tai julkisena mollaamisena. Tällainen käytös voi ilmetä kokouksessa, julkisessa keskustelussa, lehtien palstoilla, internetissä tai kunnan työpaikoilla. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä tai toimintaa toista kohtaan työssä. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla
myös yksittäisestä tapahtumasta. Kohteena voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Toimijana voi olla työtoveri, alainen tai ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asiakas. Tilanteeseen voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Kyseessä on tapahtumaketju, jonka kuluessa henkilö ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen tai häneen kohdistuu muita kielteisiä seuraamuksia. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto mutta ei ainoa. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein työpaikkakiusaamiseksi. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Laukaistakseen työnantajan työsuojelullisen velvoitteen puuttua työntekijän epäasialliseen kohteluun, tulee luottamushenkilön käytöksen täyttää Työtuvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit. (Lähde: KT)
Kunnassa ainoastaan kaupunginhallituksella ja valtuustolla on toimintavaltaa puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen. Kun kunnanjohtaja saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen on
vietävä asia kunnanhallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on saattaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi. (Lähde: KT)
Kuntalain 34 § mahdollistaa epäasiallisesti käyttäytyvän luottamushenkilön erottamisen toimielimestä kesken toimikauden. Säännöksen nojalla valtuusto voi erottaa kunnanhallitukseen, lautakuntaan, niiden puheenjohtajistoon tai kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon valitsemansa henkilöt luottamuksen menettämisen seurauksena. Säännös ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen luottamushenkilön erottamista, vaan erottamispäätös koskee koko toimielintä tai sen puheenjohtajistoa. Säännöksen nojalla ei myöskään voida erottaa luottamushenkilöä valtuustosta. (Lähde: KT)
Yksittäisen luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen voidaan puuttua Kuntalain 85 ja 86 pykälien nojalla. Kuntalain 85 § mahdollistaa luottamushenkilön pidättämisen toimestaan virkarikoksen tai velvollisuuksien vastaisen menettelyn johdosta. Luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisena menettelynä voidaan pitää luottamushenkilön työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaista epäasiallista käyttäytymistä kunnan työntekijää kohtaan. (Lähde: KT)
Saman pykälän mukaan kunnanhallituksen on vaadittava epäasiallisesti käyttäytyvältä luottamushenkilöltä selitys tapahtumista. Selityksen antamiseen on varattava kohtuullinen määräaika. Kaupunginhallituksen pöytäkirjasta on ilmettävä kaikki käsittelyn kannalta olennaiset seikat, kuten päätös mahdollisen asiaa käsittelevän epävirallisen työryhmän asettamisesta, sen kokoonpanosta ja tehtävistä. (Lähde: KT)
Asian käsittelyn kunnanhallituksessa on oltava hyvän hallinnon mukaista ja noudatettava viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuja säännöksiä. Kunnanhallituksen on hankittava tarvittavat tiedot asian perustelluksi ratkaisemiseksi ja arvioitava mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Mikäli lisätoimenpiteitä tarvitaan, on asiasta ilmoitettava valtuustolle. Hallituksen tulee yksilöidä, kuinka luottamushenkilön menettely on ollut kuntalain valossa virheellistä tai sillä tavoin moitittavaa, että siitä on
ilmoitettava valtuustolle. (Lähde: KT)
Valtuusto voi tehdä luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisesta menettelystä rikosilmoituksen ja pidättää luottamushenkilön toimestaan tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuuston puheenjohtaja voi päättää väliaikaisesta pidättämisestä ennen valtuuston kokousta. Luottamushenkilön mahdollisesta erottamisesta päätetään virkarikosoikeudenkäynnissä, eikä valtuusto voi Kuntalain 85 §:n
nojalla itse erottaa luottamushenkilöä. (Lähde: KT)
Mikäli luottamushenkilö on asetettu syytteeseen muusta kuin virkarikoksesta, voi valtuusto kuntalain 86 §:n nojalla pidättää luottamushenkilön toimestaan oikeudenkäynnin ajaksi ja erottaa tämän vähintään kuuden kuukauden ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen johdosta. Luottamushenkilöä on kuultava ennen luottamustoimesta pidättämistä tai erottamista. Säännöksen nojalla arvioitavaksi voisivat tulla esimerkiksi kunnan työntekijään kohdistuvat kunnianloukkaus-, pahoinpitely-, syrjintä- sekä erinäiset yksityisyyden loukkaamisrikokset. (Lähde: KT)
Kunnan toimintavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, täyttääkö luottamushenkilön menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistön vai ei. Kunnan on joka tapauksessa puututtava luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen, mikäli se täyttää Työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit. Työnantajalle aiheutuvat seuraamukset työntekijän epäasialliseen kohteluun puuttumatta jättämisestä voivat olla sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisia. Syrjinnäntyyppisestä häirinnästä voidaan työnantajaa vastaan nostaa myös hyvityskanne. (Lähde: KT)
Asiaan liittyvä selvittely
Ilmoittajan loukkaavaksi kokemat asiat on kirjoitettu -------- henkilökohtaisella, mutta julkisella facebook-seinällä. Häirintäilmoituksessa mainitut tekstit ovat sisältönsä puolesta ainakin osittain alatyylisiä ja loukkaavia. Tekstit kohdistuvat osittain viranhaltijan tekemään työhön ja osittain taas ovat suoraan henkilöön meneviä. -------- ei ole kirjoittanut pääosaa häirintäilmoituksessa erityisen loukkaaviksi kuvatuista asioita itse. Sen sijaan -------- omat kirjoitukset ovat tulkittavissa kriittisiksi kaupunkia ja viranhaltijoita kohtaan.
Asiassa tulee harkittavaksi kaksi näkökulmaa: 1) onko -------- vastuussa teksteistä, joita muut käyttäjät ovat hänen facebook-seinälleen on kirjoittaneet ja jos kyllä, 2) onko tekstit tulkittava Työturvallisuuslain § 28 mukaiseksi häirinnäksi. Toiseen kysymykseen liittyy olennaisesti harkinta siitä, onko -------i julkaissut facebook-sivulle yksityishenkilönä vai kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä ja olisi siten tulkittavissa asiassa työnantajan edustajaksi.
Lainsäädäntö ei tuo selkeää vastausta vastuukysymykseen. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) on ajalta ennen sosiaalista mediaa eikä siten ole suoraan sovellettavissa facebook-käyttäjän henkilökohtaiseen sivuun. Lainsäädännössä ei myöskään ole suoraan perustetta, jonka mukaan objektiivisestikaan arvioituna loukkaavan tiedon levittäminen ja julkisena pitäminen olisi kiellettyä tai rangaistavaa ts. perustetta sille, että--------- olisi vastuussa toisen kirjoittamasta tekstistä facebook-seinällään. Kuulemisen perusteella -------- ei ole moderoinut hänen facebook-seinällään käytyä kirjoittelua.
Toissijaisesti voidaan harkita, onko -------- tarkoituksena ollut julkaisullaan provosoida muita facebook-kavereitaan kirjoittamaan alatyylisiä ja loukkaavia kommentteja. Tämän osoittaminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa.
Kysymys siitä, onko -------- esiintynyt julkaisuissaan yksityishenkilönä vai ei on niin ikään vaikea. Kuulemisen perusteella--------- katsoo, että kirjoitukset koskevat hänen omia asioitaan. Häirintäilmoitukseen liitettyjen kuvakaappausten perusteella -------- kirjoitukset koskevat pääosin hänen omia asioitaan, mutta kirjoituksissa sivutaan myös kaupungin toimintatapoja sekä muita koskevia yksittäisiä tapauksia.
Toimintaa kokonaisuudessaan voitaisiin arvioida kaupungin omien eettisten ohjeiden kautta. Parkanon kaupunki ei ole kuitenkaan sellaisia laatinut. Kuntaliiton kannan mukaan tällaiset eettiset ohjeet antaisivat perusteet asian käsittelylle.
Liite / Ilmoitus ---------------- kokemasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja ----------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja -------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Valmistelija: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Klaus Myllymäki, hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi, henkilöstöpäällikkö Minna Aittoniemi
Esittelijä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Päätösehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Käsittely
Päätös Parkanon kaupunginhallitus ei näe ------------- omilla Facebook-sivuillaan hänen omista kirjoituksistaan häirintään viittaavia kirjoituksia.
Parkanon kaupunki julkaisee v. 2025 sosiaalisen median oppaan.
Merkitään pöytäkirjaan, että Kauko Turunen poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.23.
Merkitään pöytäkirjaan, että Päivi Silomäki poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.43.
Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ja kaupunginsihteeri Anne Ranta palasivat kokoukseen tämän kokousasian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 20.54.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
Ilmoitus työnantajalle työssä koetusta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta
Kaupunginhallitus 04.11.2024 § 278
14/01.04.01.04/2024
|
--------------- on 12.8.2024 antanut hallinto- ja talousjohtajalle kirjallisen ilmoituksen koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua. Hallinto- ja talousjohtaja on suullisesti saattanut ilmoituksen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietoon. Häirintäilmoitus on toimitettu sähköpostitse kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 15.8.2024.
Parkanon kaupungin toimintamallin mukaisesti kun työnantaja saa ilmoituksen häirintäkokemuksesta, työnantajan on selvitettävä tekojen ja tapahtumien kulku kaikilta osapuolilta.------------ kuuleminen pidettiin 9.9.2024 ja ------------- kuuleminen pidettiin 16.9.2024.
Kuulemistilaisuuksien pöytäkirjat ovat liitteenä ja niistä käy ilmi eri osapuolten näkemykset asiasta.
Luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen puuttumista ohjaa Kuntalaki. Toimintavelvoite on kaupunginhallituksella, koska kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana. Kunnan on työnantajana
puututtava käytökseen, jos se täyttää työturvallisuuslaissa määritellyt häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.
Kaupunginhallitus ottaa kantaa, onko häirintää tai epäasiallista kohtelua esiintynyt ja määrittää toimenpiteet häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja niiden aikataulun sekä aikataulun seurantapalaverille.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n häirintäasioita koskeva ohjeistus
Kunnalla on työantajana Työturvallisuuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin ja Tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan. Velvoite
ryhtyä toimiin koskee organisaation sisäisten tilanteiden lisäksi myös organisaation ulkopuolelta tulevaa häirintää.
Työturvallisuuslain 28 §:n edellyttää, että jos työntekijään kohdistuu työssä hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää, työantajan tulee ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi asiasta tiedon saatuaan.
Jos työnantaja ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja työntekijän terveys vaarantuu, työnantajaa tai hänen edustajaansa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Mikäli kyseessä on seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä, kyse voi olla myös Tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Yhdenvertaisuuslain 14?§:n mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8?§:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Tasa-arvolain 8 d §:n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä Tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena
puheena tai julkisena mollaamisena. Tällainen käytös voi ilmetä kokouksessa, julkisessa keskustelussa, lehtien palstoilla, internetissä tai kunnan työpaikoilla. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä tai toimintaa toista kohtaan työssä. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla
myös yksittäisestä tapahtumasta. Kohteena voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Toimijana voi olla työtoveri, alainen tai ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asiakas. Tilanteeseen voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Kyseessä on tapahtumaketju, jonka kuluessa henkilö ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen tai häneen kohdistuu muita kielteisiä seuraamuksia. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto mutta ei ainoa. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein työpaikkakiusaamiseksi. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Laukaistakseen työnantajan työsuojelullisen velvoitteen puuttua työntekijän epäasialliseen kohteluun, tulee luottamushenkilön käytöksen täyttää Työtuvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit. (Lähde: KT)
Kunnassa ainoastaan kaupunginhallituksella ja valtuustolla on toimintavaltaa puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen. Kun kunnanjohtaja saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen on
vietävä asia kunnanhallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on saattaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi. (Lähde: KT)
Kuntalain 34 § mahdollistaa epäasiallisesti käyttäytyvän luottamushenkilön erottamisen toimielimestä kesken toimikauden. Säännöksen nojalla valtuusto voi erottaa kunnanhallitukseen, lautakuntaan, niiden puheenjohtajistoon tai kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon valitsemansa henkilöt luottamuksen menettämisen seurauksena. Säännös ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen luottamushenkilön erottamista, vaan erottamispäätös koskee koko toimielintä tai sen puheenjohtajistoa. Säännöksen nojalla ei myöskään voida erottaa luottamushenkilöä valtuustosta. (Lähde: KT)
Yksittäisen luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen voidaan puuttua Kuntalain 85 ja 86 pykälien nojalla. Kuntalain 85 § mahdollistaa luottamushenkilön pidättämisen toimestaan virkarikoksen tai velvollisuuksien vastaisen menettelyn johdosta. Luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisena menettelynä voidaan pitää luottamushenkilön työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaista epäasiallista käyttäytymistä kunnan työntekijää kohtaan. (Lähde: KT)
Saman pykälän mukaan kunnanhallituksen on vaadittava epäasiallisesti käyttäytyvältä luottamushenkilöltä selitys tapahtumista. Selityksen antamiseen on varattava kohtuullinen määräaika. Kaupunginhallituksen pöytäkirjasta on ilmettävä kaikki käsittelyn kannalta olennaiset seikat, kuten päätös mahdollisen asiaa käsittelevän epävirallisen työryhmän asettamisesta, sen kokoonpanosta ja tehtävistä. (Lähde: KT)
Asian käsittelyn kunnanhallituksessa on oltava hyvän hallinnon mukaista ja noudatettava viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuja säännöksiä. Kunnanhallituksen on hankittava tarvittavat tiedot asian perustelluksi ratkaisemiseksi ja arvioitava mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Mikäli lisätoimenpiteitä tarvitaan, on asiasta ilmoitettava valtuustolle. Hallituksen tulee yksilöidä, kuinka luottamushenkilön menettely on ollut kuntalain valossa virheellistä tai sillä tavoin moitittavaa, että siitä on
ilmoitettava valtuustolle. (Lähde: KT)
Valtuusto voi tehdä luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisesta menettelystä rikosilmoituksen ja pidättää luottamushenkilön toimestaan tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuuston puheenjohtaja voi päättää väliaikaisesta pidättämisestä ennen valtuuston kokousta. Luottamushenkilön mahdollisesta erottamisesta päätetään virkarikosoikeudenkäynnissä, eikä valtuusto voi Kuntalain 85 §:n
nojalla itse erottaa luottamushenkilöä. (Lähde: KT)
Mikäli luottamushenkilö on asetettu syytteeseen muusta kuin virkarikoksesta, voi valtuusto kuntalain 86 §:n nojalla pidättää luottamushenkilön toimestaan oikeudenkäynnin ajaksi ja erottaa tämän vähintään kuuden kuukauden ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen johdosta. Luottamushenkilöä on kuultava ennen luottamustoimesta pidättämistä tai erottamista. Säännöksen nojalla arvioitavaksi voisivat tulla esimerkiksi kunnan työntekijään kohdistuvat kunnianloukkaus-, pahoinpitely-, syrjintä- sekä erinäiset yksityisyyden loukkaamisrikokset. (Lähde: KT)
Kunnan toimintavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, täyttääkö luottamushenkilön menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistön vai ei. Kunnan on joka tapauksessa puututtava luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen, mikäli se täyttää Työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit. Työnantajalle aiheutuvat seuraamukset työntekijän epäasialliseen kohteluun puuttumatta jättämisestä voivat olla sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisia. Syrjinnäntyyppisestä häirinnästä voidaan työnantajaa vastaan nostaa myös hyvityskanne. (Lähde: KT)
Asiaan liittyvä selvittely
Ilmoittajan loukkaavaksi kokemat asiat on kirjoitettu -------- henkilökohtaisella, mutta julkisella facebook-seinällä. Häirintäilmoituksessa mainitut tekstit ovat sisältönsä puolesta ainakin osittain alatyylisiä ja loukkaavia. Tekstit kohdistuvat osittain viranhaltijan tekemään työhön ja osittain taas ovat suoraan henkilöön meneviä. -------- ei ole kirjoittanut pääosaa häirintäilmoituksessa erityisen loukkaaviksi kuvatuista asioita itse. Sen sijaan -------- omat kirjoitukset ovat tulkittavissa kriittisiksi kaupunkia ja viranhaltijoita kohtaan.
Asiassa tulee harkittavaksi kaksi näkökulmaa: 1) onko -------- vastuussa teksteistä, joita muut käyttäjät ovat hänen facebook-seinälleen on kirjoittaneet ja jos kyllä, 2) onko tekstit tulkittava Työturvallisuuslain § 28 mukaiseksi häirinnäksi. Toiseen kysymykseen liittyy olennaisesti harkinta siitä, onko -------i julkaissut facebook-sivulle yksityishenkilönä vai kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä ja olisi siten tulkittavissa asiassa työnantajan edustajaksi.
Lainsäädäntö ei tuo selkeää vastausta vastuukysymykseen. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) on ajalta ennen sosiaalista mediaa eikä siten ole suoraan sovellettavissa facebook-käyttäjän henkilökohtaiseen sivuun. Lainsäädännössä ei myöskään ole suoraan perustetta, jonka mukaan objektiivisestikaan arvioituna loukkaavan tiedon levittäminen ja julkisena pitäminen olisi kiellettyä tai rangaistavaa ts. perustetta sille, että--------- olisi vastuussa toisen kirjoittamasta tekstistä facebook-seinällään. Kuulemisen perusteella -------- ei ole moderoinut hänen facebook-seinällään käytyä kirjoittelua.
Toissijaisesti voidaan harkita, onko -------- tarkoituksena ollut julkaisullaan provosoida muita facebook-kavereitaan kirjoittamaan alatyylisiä ja loukkaavia kommentteja. Tämän osoittaminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa.
Kysymys siitä, onko -------- esiintynyt julkaisuissaan yksityishenkilönä vai ei on niin ikään vaikea. Kuulemisen perusteella--------- katsoo, että kirjoitukset koskevat hänen omia asioitaan. Häirintäilmoitukseen liitettyjen kuvakaappausten perusteella -------- kirjoitukset koskevat pääosin hänen omia asioitaan, mutta kirjoituksissa sivutaan myös kaupungin toimintatapoja sekä muita koskevia yksittäisiä tapauksia.
Toimintaa kokonaisuudessaan voitaisiin arvioida kaupungin omien eettisten ohjeiden kautta. Parkanon kaupunki ei ole kuitenkaan sellaisia laatinut. Kuntaliiton kannan mukaan tällaiset eettiset ohjeet antaisivat perusteet asian käsittelylle.
Liite / Ilmoitus ---------------- kokemasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja ----------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja -------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Valmistelija: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Klaus Myllymäki, hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi, henkilöstöpäällikkö Minna Aittoniemi
Esittelijä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Päätösehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Käsittely
Päätös Parkanon kaupunginhallitus ei näe ------------- omilla Facebook-sivuillaan hänen omista kirjoituksistaan häirintään viittaavia kirjoituksia.
Parkanon kaupunki julkaisee v. 2025 sosiaalisen median oppaan.
Merkitään pöytäkirjaan, että Kauko Turunen poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.23.
Merkitään pöytäkirjaan, että Päivi Silomäki poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.43.
Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ja kaupunginsihteeri Anne Ranta palasivat kokoukseen tämän kokousasian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 20.54.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
Ilmoitus työnantajalle työssä koetusta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta
Kaupunginhallitus 04.11.2024 § 278
14/01.04.01.04/2024
|
--------------- on 12.8.2024 antanut hallinto- ja talousjohtajalle kirjallisen ilmoituksen koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua. Hallinto- ja talousjohtaja on suullisesti saattanut ilmoituksen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietoon. Häirintäilmoitus on toimitettu sähköpostitse kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 15.8.2024.
Parkanon kaupungin toimintamallin mukaisesti kun työnantaja saa ilmoituksen häirintäkokemuksesta, työnantajan on selvitettävä tekojen ja tapahtumien kulku kaikilta osapuolilta.------------ kuuleminen pidettiin 9.9.2024 ja ------------- kuuleminen pidettiin 16.9.2024.
Kuulemistilaisuuksien pöytäkirjat ovat liitteenä ja niistä käy ilmi eri osapuolten näkemykset asiasta.
Luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen puuttumista ohjaa Kuntalaki. Toimintavelvoite on kaupunginhallituksella, koska kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana. Kunnan on työnantajana
puututtava käytökseen, jos se täyttää työturvallisuuslaissa määritellyt häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.
Kaupunginhallitus ottaa kantaa, onko häirintää tai epäasiallista kohtelua esiintynyt ja määrittää toimenpiteet häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja niiden aikataulun sekä aikataulun seurantapalaverille.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n häirintäasioita koskeva ohjeistus
Kunnalla on työantajana Työturvallisuuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin ja Tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan. Velvoite
ryhtyä toimiin koskee organisaation sisäisten tilanteiden lisäksi myös organisaation ulkopuolelta tulevaa häirintää.
Työturvallisuuslain 28 §:n edellyttää, että jos työntekijään kohdistuu työssä hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää, työantajan tulee ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi asiasta tiedon saatuaan.
Jos työnantaja ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja työntekijän terveys vaarantuu, työnantajaa tai hänen edustajaansa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Mikäli kyseessä on seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä, kyse voi olla myös Tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Yhdenvertaisuuslain 14?§:n mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8?§:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Tasa-arvolain 8 d §:n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä Tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena
puheena tai julkisena mollaamisena. Tällainen käytös voi ilmetä kokouksessa, julkisessa keskustelussa, lehtien palstoilla, internetissä tai kunnan työpaikoilla. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä tai toimintaa toista kohtaan työssä. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla
myös yksittäisestä tapahtumasta. Kohteena voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Toimijana voi olla työtoveri, alainen tai ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asiakas. Tilanteeseen voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Kyseessä on tapahtumaketju, jonka kuluessa henkilö ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen tai häneen kohdistuu muita kielteisiä seuraamuksia. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto mutta ei ainoa. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein työpaikkakiusaamiseksi. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)
Laukaistakseen työnantajan työsuojelullisen velvoitteen puuttua työntekijän epäasialliseen kohteluun, tulee luottamushenkilön käytöksen täyttää Työtuvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit. (Lähde: KT)
Kunnassa ainoastaan kaupunginhallituksella ja valtuustolla on toimintavaltaa puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen. Kun kunnanjohtaja saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen on
vietävä asia kunnanhallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on saattaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi. (Lähde: KT)
Kuntalain 34 § mahdollistaa epäasiallisesti käyttäytyvän luottamushenkilön erottamisen toimielimestä kesken toimikauden. Säännöksen nojalla valtuusto voi erottaa kunnanhallitukseen, lautakuntaan, niiden puheenjohtajistoon tai kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon valitsemansa henkilöt luottamuksen menettämisen seurauksena. Säännös ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen luottamushenkilön erottamista, vaan erottamispäätös koskee koko toimielintä tai sen puheenjohtajistoa. Säännöksen nojalla ei myöskään voida erottaa luottamushenkilöä valtuustosta. (Lähde: KT)
Yksittäisen luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen voidaan puuttua Kuntalain 85 ja 86 pykälien nojalla. Kuntalain 85 § mahdollistaa luottamushenkilön pidättämisen toimestaan virkarikoksen tai velvollisuuksien vastaisen menettelyn johdosta. Luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisena menettelynä voidaan pitää luottamushenkilön työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaista epäasiallista käyttäytymistä kunnan työntekijää kohtaan. (Lähde: KT)
Saman pykälän mukaan kunnanhallituksen on vaadittava epäasiallisesti käyttäytyvältä luottamushenkilöltä selitys tapahtumista. Selityksen antamiseen on varattava kohtuullinen määräaika. Kaupunginhallituksen pöytäkirjasta on ilmettävä kaikki käsittelyn kannalta olennaiset seikat, kuten päätös mahdollisen asiaa käsittelevän epävirallisen työryhmän asettamisesta, sen kokoonpanosta ja tehtävistä. (Lähde: KT)
Asian käsittelyn kunnanhallituksessa on oltava hyvän hallinnon mukaista ja noudatettava viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuja säännöksiä. Kunnanhallituksen on hankittava tarvittavat tiedot asian perustelluksi ratkaisemiseksi ja arvioitava mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Mikäli lisätoimenpiteitä tarvitaan, on asiasta ilmoitettava valtuustolle. Hallituksen tulee yksilöidä, kuinka luottamushenkilön menettely on ollut kuntalain valossa virheellistä tai sillä tavoin moitittavaa, että siitä on
ilmoitettava valtuustolle. (Lähde: KT)
Valtuusto voi tehdä luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisesta menettelystä rikosilmoituksen ja pidättää luottamushenkilön toimestaan tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuuston puheenjohtaja voi päättää väliaikaisesta pidättämisestä ennen valtuuston kokousta. Luottamushenkilön mahdollisesta erottamisesta päätetään virkarikosoikeudenkäynnissä, eikä valtuusto voi Kuntalain 85 §:n
nojalla itse erottaa luottamushenkilöä. (Lähde: KT)
Mikäli luottamushenkilö on asetettu syytteeseen muusta kuin virkarikoksesta, voi valtuusto kuntalain 86 §:n nojalla pidättää luottamushenkilön toimestaan oikeudenkäynnin ajaksi ja erottaa tämän vähintään kuuden kuukauden ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen johdosta. Luottamushenkilöä on kuultava ennen luottamustoimesta pidättämistä tai erottamista. Säännöksen nojalla arvioitavaksi voisivat tulla esimerkiksi kunnan työntekijään kohdistuvat kunnianloukkaus-, pahoinpitely-, syrjintä- sekä erinäiset yksityisyyden loukkaamisrikokset. (Lähde: KT)
Kunnan toimintavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, täyttääkö luottamushenkilön menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistön vai ei. Kunnan on joka tapauksessa puututtava luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen, mikäli se täyttää Työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit. Työnantajalle aiheutuvat seuraamukset työntekijän epäasialliseen kohteluun puuttumatta jättämisestä voivat olla sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisia. Syrjinnäntyyppisestä häirinnästä voidaan työnantajaa vastaan nostaa myös hyvityskanne. (Lähde: KT)
Asiaan liittyvä selvittely
Ilmoittajan loukkaavaksi kokemat asiat on kirjoitettu -------- henkilökohtaisella, mutta julkisella facebook-seinällä. Häirintäilmoituksessa mainitut tekstit ovat sisältönsä puolesta ainakin osittain alatyylisiä ja loukkaavia. Tekstit kohdistuvat osittain viranhaltijan tekemään työhön ja osittain taas ovat suoraan henkilöön meneviä. -------- ei ole kirjoittanut pääosaa häirintäilmoituksessa erityisen loukkaaviksi kuvatuista asioita itse. Sen sijaan -------- omat kirjoitukset ovat tulkittavissa kriittisiksi kaupunkia ja viranhaltijoita kohtaan.
Asiassa tulee harkittavaksi kaksi näkökulmaa: 1) onko -------- vastuussa teksteistä, joita muut käyttäjät ovat hänen facebook-seinälleen on kirjoittaneet ja jos kyllä, 2) onko tekstit tulkittava Työturvallisuuslain § 28 mukaiseksi häirinnäksi. Toiseen kysymykseen liittyy olennaisesti harkinta siitä, onko -------i julkaissut facebook-sivulle yksityishenkilönä vai kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä ja olisi siten tulkittavissa asiassa työnantajan edustajaksi.
Lainsäädäntö ei tuo selkeää vastausta vastuukysymykseen. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) on ajalta ennen sosiaalista mediaa eikä siten ole suoraan sovellettavissa facebook-käyttäjän henkilökohtaiseen sivuun. Lainsäädännössä ei myöskään ole suoraan perustetta, jonka mukaan objektiivisestikaan arvioituna loukkaavan tiedon levittäminen ja julkisena pitäminen olisi kiellettyä tai rangaistavaa ts. perustetta sille, että--------- olisi vastuussa toisen kirjoittamasta tekstistä facebook-seinällään. Kuulemisen perusteella -------- ei ole moderoinut hänen facebook-seinällään käytyä kirjoittelua.
Toissijaisesti voidaan harkita, onko -------- tarkoituksena ollut julkaisullaan provosoida muita facebook-kavereitaan kirjoittamaan alatyylisiä ja loukkaavia kommentteja. Tämän osoittaminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa.
Kysymys siitä, onko -------- esiintynyt julkaisuissaan yksityishenkilönä vai ei on niin ikään vaikea. Kuulemisen perusteella--------- katsoo, että kirjoitukset koskevat hänen omia asioitaan. Häirintäilmoitukseen liitettyjen kuvakaappausten perusteella -------- kirjoitukset koskevat pääosin hänen omia asioitaan, mutta kirjoituksissa sivutaan myös kaupungin toimintatapoja sekä muita koskevia yksittäisiä tapauksia.
Toimintaa kokonaisuudessaan voitaisiin arvioida kaupungin omien eettisten ohjeiden kautta. Parkanon kaupunki ei ole kuitenkaan sellaisia laatinut. Kuntaliiton kannan mukaan tällaiset eettiset ohjeet antaisivat perusteet asian käsittelylle.
Liite / Ilmoitus ---------------- kokemasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja ----------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Liite / Pöytäkirja -------- kuulemistilaisuudesta
Salainen (salaisuusperuste EU:n tietosuoja-asetus, artikla 9)
Valmistelija: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Klaus Myllymäki, hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi, henkilöstöpäällikkö Minna Aittoniemi
Esittelijä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Päätösehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Käsittely
Päätös Parkanon kaupunginhallitus ei näe ------------- omilla Facebook-sivuillaan hänen omista kirjoituksistaan häirintään viittaavia kirjoituksia.
Parkanon kaupunki julkaisee v. 2025 sosiaalisen median oppaan.
Merkitään pöytäkirjaan, että Kauko Turunen poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.23.
Merkitään pöytäkirjaan, että Päivi Silomäki poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.43.
Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ja kaupunginsihteeri Anne Ranta palasivat kokoukseen tämän kokousasian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 20.54.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|