Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 08.09.2026/Pykälä 98

Rakennus- ja ympäristölautakunta 08.09.2026 § 98  

2000/11.01.00.06/2026      

LUVAN HAKIJA

Pimara Oy

Kolmenkulmantie 16

33430 Vuorentausta

Yhteyshenkilö

Maanomistaja

Luvan hakija on maanomistaja. 

Alueen aiemmat luvat

Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunta, 28.06.2016 § 81 (maa-aineslupa) sekä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Maa-aineslupa on päättynyt 3.8.2026, vakuus voimassa 24.11.2030 asti.

Ottamisalueen sijainti

Ottamisalue sijaitsee tilalla Sikomäki 581-407-166-1, 28 kilometriä Parka-non keskustasta pohjoiseen, Alavantiestä pohjoiseen lähtevän metsätien varressa. Alue sijaitsee Kihniön ja Jalasjärven rajan tuntumassa, aivan Parkanon kaupungin pohjoisosassa.

Ottamisalue

Suunnittelualue 7,2 ha

Ottoalue  3,2 ha  

Alin ottotaso (N2000)  +157.+158,5

Kallionoton alin pohjataso ottamisalueella tasolla +157 (N2000), välillä +157.+158.5 pohjan laskiessa ottoalueen kaakosta lounaaseen hulevesialtaan suuntaan.

Hakemuksessa ei ole esitetty alueen pohjaveden pinnankorkeutta. Otto-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja esitetty alin ottotaso sijoittuu n. 6-13 metriä lähivesistöjen vedenpintojen yläpuolelle. Suunnittelualueen lähimmät vesistöt ovat Iso Somerojärvi (korossa +149,7) 750 m päässä lännessä ja Iso Madesjärvi (korossa +145,6) 1 km päässä pohjoisessa.

Ottoalue on rajattu 30-60 m etäisyydelle lännessä olevasta metsätiestä.

Ottoalue on rajattu 50 m suunnittelualueen (kiinteistön) rajalta kaakon suunnasta metsäalueesta ottoalueelle päin (luontoselvityksen suosituksen mukaisesti). Kiinteistörajaan on jätetty 30 m suojaetäisyys. Suunnitelmakartassa on esitetty kiinteistön lounaisosaan, kiinteistörajan ja ottoalueen väliin varaus pintamaiden kasaamiselle. Kiinteistön luoteisosassa on varaus selkeytysaltaalle sekä tukitoiminta-alueelle ottoalueen ja kiinteistörajojen välisessä tilassa.

Toimenpide

Maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa haetaan kallion ottamiseen noin 3,2 hehtaarin suuruiselta ottoalueelta.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa haetaan kallio-kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnalle.

Toiminnalle haetaan YSL 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Määrä ja aika

Kokonaisottomäärä kalliokiviaines  288 000 k-m³ 

Arvioitu vuosittainen ottomäärä  28 800 k-m³

Ottoaika   10 vuotta

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-aineslain 7 §:n perusteella maa-ainesten ottamista koske-van lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Parka-non kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Parkanon kaupungin hal-lintosääntö 28 §).

Ympäristölupaperuste määräytyy ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 mom. liit-teen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja 7e (kivenlouhimo, murskaamo) sekä ympä-ristönsuojelulain 27 §:n 2 mom. (toiminta, josta voi aiheutua kohtuuton rasi-tus naapuruussuhdelain perusteella) perusteella.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty EoK-merkinnällä (kiviai-neshuollon kannalta tärkeä alue). Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Suun-nittelualueen läpi kulkee tv1-merkityn alueen raja, jolla osoitetaan tuulivoi-maloiden sijoittamiselle merkittäviä alueita (kymmenen tai useampia voimaloita).

Suunnittelualue sijaitsee metsätalouskäytössä olevalla kallio- ja moreeni-maastolla, jota ympäröivät ojitetut suoalueet sekä itäpuolella sijaitseva Vä-hä-Ristinevan turvetuotantoalue. Kiinteistöä ympäröivän kiinteistön omistaa suomen valtio.

Pirkanmaan POSKI-hankkeessa alue on luokiteltu kalliokiviainesten otta-miseen soveltuvaksi alueeksi (M), eikä alueella ole todettu erityisiä luonto-, maisema- tai geologisia arvoja. Maaperä alueella on kalliomaata (Ka) ja hiekkamoreenia (Mr). Saatava kiviaines on geologian tutkimuskeskuksen tietojen mukaan intermediääristä metavulkaniittia.

Ottoalueella tai sen läheisyydessä ei ole havaittu harvinaisia tai uhanalaisia luontokohteita. Lähimmät asutukset ovat pääsääntöisesti loma-asutusta ja sijaitsevat suunnittelualueen rajoilta n. 750-1100 metriä län-teen/luoteeseen Iso Somerojärven rannalla.

Ottamistoiminnan kuvaus

Lupakauden aluksi mitataan ja merkitään ottamisalueen (suunnitelma-alue) sekä louhinta-alueen (ottoalue) rajat maastoon. Alueelle asennetaan korkopukki tai -pukkeja.

Ottotoiminta aloitetaan alueen luoteisosasta edeten kohti alueen kaakkois-kulmaa. Kallionoton valmistelevina töitä kohteessa asennetaan hirviaitaa tai vastaavaa niin, että jyrkiltä ja korkeilta rintauksilta ei ole putoamisvaaraa.

Kallion päältä kuoritut maat kasataan ensisijaisesti louhittavan alueen koil-lis- ja lounaisreunalle mahdollisen porausmelun torjumiseksi lähimpien lo-marakennusten suuntiin. Pintamaille on esitetty aluevaraus karttaliitteessä suunnittelualueen ja ottoalueen välisessä tilassa kiinteistön lounaisosassa.

Kalliokiviaineksen irrotuksen jälkeen kiviaines jalostetaan ottoalueen pohjalla tarvittaessa rikottamalla sekä murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella. Ottotoiminnan päätyttyä reunat luiskataan kasatuilla pintamailla, johon tarvittaessa tuodaan täydentäviä puhtaita kaivuumaita muualta (keskimäärin 5000 t/a). Tarvittaessa louhetta jätetään reunimmaisesta irrotetusta kentästä paikoilleen, jos maannos ja pintamaat eivät riitä luiskaukseen. Suunnittelualueelle sijoitetaan valmiit tuotteet varastokasoihin.

Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat

- murskaaminen ma-pe  klo 6.00-22.00

- poraaminen ma-pe klo 6.00-22.00

- rikotus ma-pe klo 8.00-18.00

- räjäytykset ma-pe klo 8.00-18.00

- kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6.00-22.00 la 8-20

Ottamistoiminta on jaksottaista. Vuosittain kalliota porataan 14-38 päivää, johon sisältyy arviolta 3-6 räjäytystä. Murskaus- ja seulontatyötä tehdään arviolta 31-65 päivänä vuodessa. Ottotoiminta tähtää palvelemaan lähialueen maarakennushankkeita. Alueen läheisyyden suo- ja suometsälinnuston pesimärauhan turvaamiseksi kallion louhintaa

ei suoriteta 1.4.-30.6. välisenä aikana.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Maisemaan kohdistuvia muutoksia vähennetään mm. poistamalla puustoa kerrallaan vain niiltä osin, kun se on sillä hetkellä tarpeen. Suunniteltu kalli-onotto ei poista ympäristöstään mitään maisemallisesti merkittävää piirret-tä. Vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat ottoalueelle. Kalliomäki ei ko-konaisuudessa poistu ja ottoalue jää metsätieltä katsottuna piiloon. Otto-toiminnan edistyessä alue muotoillaan ja palautetaan metsätalouskäyttöön.

Melu

Louhinnasta, porauksesta, rikotuksesta, räjäytyksistä sekä murskaukses-ta aiheutuu alueelle tyypillistä tilapäistä melua. Lähimmät loma-asunnot si-jaitsevat noin 750-1000 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Melun leviä-mistä vähentävät louhinnan edetessä muodostuvat kalliorintaukset sekä murskauslaitoksen ympärille sijoitettavat louhe- ja varastokasat.

Tärinä

Louhinnasta ja räjäytyksistä aiheutuu tärinää. Louhinta- ja räjäytystyön ris-kien arviointi tehdään ennen töiden aloittamista tärinäasiantuntijan toimesta. Jokaisesta räjäytyksestä laaditaan erillinen räjäytyssuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa etäisyydet häiriintyviin kohteisiin, panostus-määrät ja suojaustoimenpiteet.

Pöly

Pölyä syntyy erityisesti porauksessa, murskauksessa sekä kuljetuksissa. Pölyn leviämistä ehkäistään murskattavan aineksen kastelulla sekä sijoit-tamalla louhe- ja varastokasoja murskauslaitoksen ympärille. Lähimpien häiriintyvien kohteiden etäisyyden vuoksi merkittäviä pölyhaittoja ei arvioi-da syntyvän. Pölyntorjunnassa käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliökalustolla.

Liikenne

Liikennöinti alueelle tapahtuu noin 4 km pituista metsäautotietä pitkin pohjoiseen Alavantieltä. Kuljetuksia alueelta tapahtuu kallioaineksen menekistä riippuen 5-30 käyntiä vuorokaudessa. Kuljetuksia ei välttämättä tapahdu päivittäin. Liikennemäärät vaihtelevat kiviaineksen kysynnän mukaan.

Vaikutus pohjaveteen

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen. Pohjavesiriskit liittyvät lähinnä mahdollisiin polttoaine- ja öljyvahinkoihin, joiden ehkäisemiseksi tankkauksessa ja huoltotoimenpiteissä noudatetaan erityisiä suojatoimia.

Vaikutus pintavesiin ja maaperään

Suunnittelualue sijaitsee vedenjakaja-alueella. Kohde kuuluu Kyrönjoen päävesistöön, Sanasluoman ja Madesluoman valuma-alueeseen. Alueelta pintavedet virtaavat pääosin pohjoiseen ja koilliseen. Alue on ympäristöään korkeammalla, eikä karttatarkastelun perusteella alueelle virtaa hulevesiä ympäristöstä. Alueen valumavedet pidättyvät ympäristön suoalueisiin.

Toiminnan merkittävimmät vesiin ja maaperään kohdistuvat riskit liittyvät

valumavesien kiintoainekuormitukseen, vähäiseen metallien liukenemiseen tuoreilta kalliopinnoilta sekä mahdollisiin öljyvahinkoihin. Louhinta-alueen hulevedet johdetaan selkeytysaltaaseen, jossa kiintoaines laskeutuu ennen vesien johtamista alueen ojastoon. Valumavesien käsittelyä varten alueelle rakennetaan noin 311 m³:n viivytys- ja selkeytysallas. Maaperän ja vesien pilaantumista ehkäistään lisäksi huolellisella polttoaineiden käsittelyllä sekä öljyvahinkoihin varautumisella.

Vaaralliset kemikaalit

Alueella ei pääsääntöisesti tehdä koneiden huoltoja. Alueella ei varastoida räjähteitä eikä merkittäviä määriä kemikaaleja. Räjähteet tuodaan alueelle räjäytysten yhteydessä ja poistetaan käytön jälkeen.

Työkoneille perustetaan HDPE-kalvolla tiivistetty allasmainen alue. Poltto-aineiden käsittelyssä käytetään kaksoisvaipallisia säiliöitä ja varaudutaan mahdollisiin vuotoihin imeytysaineilla ja suojaamalla maaperä tankkauksen ajaksi. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan pohjamaasta eristetyllä tukitoimin-ta-alueella.

Jätehuolto

Toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaik-koihin. Koneiden varsinaisia huoltoja ei lähtökohtaisesti tehdä alueella.

Kaivannaisjätteen jätehuolto

Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteenä pääasiassa pintamaita ja kantoja. Kuorittavan maannoksen määräksi on arvioitu noin 6730 m³ktr, joista 288 m³ktr on kantoja ja hakkuutähteitä. Alueelta poistettavat maa-ainekset hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen suoja- ja maisemointirakenteissa.

Poikkeustilanteet ja riskienhallinta

Toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät räjäytystoimintaan, me-luun, pölyyn, valumavesien kiintoainekuormitukseen sekä mahdollisiin polt-toaine- ja öljyvuotoihin. Riskejä hallitaan ennakkosuunnittelulla, työmaaval-vonnalla, henkilöstön koulutuksella, valumavesien käsittelyllä selkeytysal-taassa sekä öljyvahinkojen torjuntatoimilla. Räjäytystöitä varten laaditaan räjäytyssuunnitelmat ja ottamisalueen jyrkät kalliorintaukset aidataan tur-vallisuuden varmistamiseksi.

Jätehuolto

Talousjätettä sosiaalitiloista on arvioitu syntyvän keskimäärin 0,7 t/a, metalliromua (rikkinäiset seulaverkot ym.) 1,7 t/a ja jäteöljyjä ja akkuja (vaarallinen jäte) 0,5 t/a. Jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Kaivannaisjätteen jätehuolto

Kaivannaisjätteiden arvioitu kokonaismäärä kaivannaisjätteen jätehuolto-suunnitelmassa on 9100m3, joista pintamaita 8 700m3 ja kanto-ja/hakkuutähteitä 400m3. Puut ja kannot hyödynnetään energiana. 

Maisemointiin myöhemmin kelpaavat maa-ainekset sijoitetaan ottoalueen reunoille.

Jälkimaisemointi

Ottamistoiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ympäröivään maastoon soveltuvaksi ja palautetaan metsätalouskäyttöön. Alueen reunat luiskataan kaltevuuteen noin 1:2-1:3, pohjataso muotoillaan loivasti kumpuilevaksi ja alueelle levitetään kasvukerrokseksi varastoituja pintamaita sekä tarvitta-essa puhtaita ylijäämämaita.

Alueen annetaan metsittyä ensisijaisesti luontaisesti, ja tarvittaessa metsit-tymistä täydennetään istutuksin kahden kasvukauden jälkeen. Maisemoin-tia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan vaiheittain jo ottamistoiminnan ai-kana.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Alueen kallionoton määrätiedot ja muut valvovan viranomaisen keräämät tiedot raportoidaan normaalin käytännön mukaan vuosittain lupaviranomai-sen edellyttämällä tavalla. Jätteistä pidetään jätelain ja -asetuksen mukais-ta kirjanpitoa.

Yhteislupahakemuksen käsittely

Yhteislupahakemus toimitettiin kaupungille 5.6.2026. Hakemusta täyden-nettiin Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa pyydetyllä luontoselvityksellä 31.8.2026. Ottotoiminnan suunnitelmaa päivitettiin luontoselvityksen tulosten mukaisesti, ja hakija toimitti samana päivänä päivitetyn ympäristösuunnitelman ja yhteislupahakemuksen, leikkauskuvat ja karttaotteet nykytilanteesta ja suunnitellusta lopputilanteesta sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Yhteislupahakemus on päivitetty vastaamaan näitä tietoja, ottoalueen koon ollessa nyt 3,2 ha suunnittelualueen pysyessä samana, 7,2 ha ja otettavan maa-aineksen määrän laskiessa 459 630 k-m³ ? 288 000 k-m³. Suunnitellun toiminnan ja ympäristövaikutusten vähentyessä hakemuksen uudelleen kuuluttamista ei katsottu tarpeelliseksi.

Tiedottaminen

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupahakemus kuu-lutettiin 24.6.-23.7.2026 välisen ajan kaupungin kotisivuilla ja ilmoitus vireil-läolosta julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä. MaL:n 13 § mukaisesti yhteislupahakemuksesta lähetettiin tiedoksianto kirjeitse kahdelle ja säh-köisesti yhdelle vaikutusalueen kiinteistönaapurille. 

Pyydetyt lausunnot

Yhteislupahakemuksesta pyydettiin 17.6.2026 lausunnot Sastamalan seu-dun ympäristöterveydenhuollolta ja Lupa- ja valvontavirastolta.

20.7.2026 Sastamalan terveydensuojeluviranomainen

Toiminnasta syntyy melua, pölyä ja tärinää, jotka tulee ottaa huomioon toi-minnassa. Toiminnasta ei saa aiheutua asumisterveysasetuksessa asetet-tujen sisämelun toimenpiderajojen ylityksiä. Toiminta tulee järjestää niin, et-tä se ei heikennä pohjavesien laatua eikä hankkeesta aiheudu asukkaiden terveelliselle elinympäristölle haittaa.

17.6.2026 Lupa- ja valvontavirasto

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että suunniteltu ottoalue ulottuu osittain Si-kamäen metsäalueelle, joka on Lylyharjun tuulivoimahankkeen luontoselvi-tyksessä tunnistettu monimuotoisuutta turvaavaksi luontokohteeksi. Alu-eella esiintyy vanhaa metsää, lahopuuta, liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä sekä rauhoitettua valkolehdokkia. Hakemukseen ei sisälly luontoselvitystä tai luontovaikutusten arviointia, minkä vuoksi virasto katsoo, että hakemusta tulee täydentää luontoselvityksellä ja arvioida hankkeen vaikutukset havaittuihin luontoarvoihin.

Lausunnossa edellytetään poisjohdettavien vesien laadun tarkkailua ke-vään ja syksyn ylivirtaamakausina sekä tarvittaessa tarkempaa kuvausta vesien johtamisesta. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäris-tölle tai naapurikiinteistöille.

Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Alue on maisemoitava ja kasvillisuus palautettava luvan voimassaoloaikana. Maisemoinnissa voi-daan käyttää vain puhtaita maa-aineksia, eikä alueelle saa muodostua lu-vatonta maankaatopaikkaa. Luiskat tulee muotoilla turvallisiksi, pääsään-töisesti kaltevuuteen 1:3 tai sitä loivemmiksi.

Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettu-ja haitallisia vaikutuksia, mikäli lausunnossa esitetyt seikat otetaan huomioon.

31.8.2026 hakijan vastine lausuntoihin

Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon Hakija vastaa, että toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölyvaikutusten hallintaan liittyvät toimenpiteet ja keinot

on esitetty ympäristösuunnitelmassa. Mahdollisia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan hakijan toimesta ja

toiminta järjestetään siten, että toiminnasta aiheutuvia ympäristö- ja terveysvaikutuksia voidaan ehkäistä ja

hallita.

Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon hakija lausuu, että alueelle on suoritettu elokuussa 2026 luontoselvitys, joka toimitettiin vastineen liitteenä. Luontoselvityksessä arvioitiin hankkeen vaikutuksia alueen luontoarvoihin.

Hankealueen itäeteläpuolen metsä on vanhempaa erirakenteista puustoa, joka on osaltaan jo aikaisemmassa FCG:n Lylyharjun tuulivoimahankkeen luontoselvityksessä todettu arvoluokan 3 luontokohteeksi (monimuotoisuutta turvaavat kohteet). Luontoselvityksessä suositellaan itäeteläpuolen reunan metsäalue säilytettäväksi suunnitellulta

ottotoiminnolta ja alueen suojaetäisyydeksi esitetään noin 50 metrin etäisyyttä suunnittelualueen rajasta. Hakija on päivittänyt ottotoimintaa luontoselvityksen tulosten perusteella ja toimittanut päivitetyt hakemusasiakirjat. Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa viitatussa FCG vuoden 2021 luontoselvityksessä Sikamäen metsäalueelta on todettu valkolehdokkia. FCG selvityksessä rajattu Sikamäen metsäalue on vain osittain päällekkäinen nyt laaditun luontoselvityksen selvitysalueen kanssa. Vuoden 2026 luontoselvityksen maastokäynnillä valkolehdokkia ei havaittu selvitysalueella.

Vesien johtamiseen ja maisemoinnin vaatimuksiin hakija vastaa, että pois johdettavien vesien tarkkailua tullaan toteuttamaan kaksi kertaa vuodessa Lupa- ja valvontaviraston lausunnon mukaisesti ja vesinäytteistä analysoidaan sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä mitataan myös virtaama. Vedet johdetaan hakemuksessa kuvatulla tavalla selkeytysaltaan kautta siten, ettei johtamisesta aiheudu vettymis- tai muuta haittaa viereisille tiloille. Maisemointi tullaan suorittamaan lausunnossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, ja toteutus on kuvattu myös lupahakemuksessa.

Valmistelija ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Pimara Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan tilalle Sikomäki 581-407-166-1, joka sijaitsee Kuivasjärven kylässä Parkanon kaupungin pohjoisosassa. Lisäksi myönnetään lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lupa myönnetään ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muutoin suunnitelman ja hakemuksen mukaisesti.

 LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

 Yhteislupa on voimassa 10 vuotta sen myöntämisestä. Ennen luvan päät-tymistä ottotoiminta maisemointeineen on viimeistään suoritettava.

 Hakija on nimennyt ottotoiminnan yhteyshenkilöksi ------------------. Toiminnanharjoittajan yhteyshenkilö vastaa toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjun-nasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä perehdytyksestä. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviran-omaiselle ja pidettävä ne ajantasaisina.

2. Ottamisalueen rajaus, sallitut ottotasot ja merkinnät

 Ottamistoiminta on sallittu hakemuksessa esitetyllä alueella, joka on yh-teensä 3,2 ha. Ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä maastoon sel-västi havaittavin paaluin tai vastaavin merkein. Kaikki merkinnät on pidet-tävä kunnossa lupa-alueella koko ottamistoiminnan ajan.

 Kalliota voidaan louhia enintään 288 000 m³ktr ja alin sallittu ottotaso +157.+158,5. Ottotaso on alueen kaakkoisosassa tasolla +158,5 (N2000) laskien hulevesialtaan suuntaan lounaaseen tasolle +157 (N2000).

 Mikäli ottamistoiminnan aikana havaitaan pohjavettä, tulee suojaetäisyys pohjaveteen olla vähintään 2 metriä korkeimmasta havaitusta pohjaveden pinnasta.

 Alueella tulee olla korkeusmerkintä (kolmiopukki ja/tai merkintä kivi-/kalliopintaan), josta ottosyvyys on tarkistettavissa kaikkina aikoina. Otto-toiminta ei saa ulottua hakemuksessa esitettyä 30 metriä lähemmäs naapurikiinteistön rajasta.

3. Toiminta-ajat

Louhinta-, poraus-, rikotus-, räjäytys- ja murskaustoimintaa saa harjoittaa vuosittain hakemuksen mukaisina tuotantojaksoina ajanjaksolla 15.6.-31.3.

Sallitut päivittäiset toiminta-ajat ovat:

- murskaaminen (ma-pe)   klo 7.00-22.00

- poraaminen (ma-pe)  klo 7.00-22.00

- rikotus (ma-pe)  klo 7.00-22.00

- räjäytykset (ma-pe)  klo 8.00-18.00

- kuormaaminen ja kuljetus (ma-pe) klo 6.00-22.00, (la) 8-20

 Arkipyhäisin edellä mainitut toimenpiteet eivät ole sallittuja. Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi kallion louhintaa tai murskausta ei saa suorittaa 1.4.-30.6. välisenä aikana.

4. Melu

 Toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinkiinteistöille annettua 55 dB (LAeq) eikä lo-ma-asunnoille annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohtei-den piha- tai oleskelualueilla.

 Murskaamo tulee sijoittaa siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Melun leviämistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla, koteloinnin ja kumituksin tai muilla vastaavilla meluntorjuntatoimilla. Lupaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanhar-joittajan teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla melumittauksia toiminnan aikana.

5. Pölyhaittojen ehkäiseminen

 Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VN:n asetuksen 79/2017 mu-kaista ilmanlaadun raja-arvon ylitystä hiukkasten osalta häiriintyvissä koh-teissa. Kiviainesten varastokasat ja liikennealueet tulee tarvittaessa kastel-la niin, että pölyämisestä ei aiheudu haittaa naapurustolle.

 Maaperän ja vesiensuojelu

6. Polttoaineita, muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia

 jätteitä ei saa varastoida ottamisalueella ilman asianmukaista suojaa. Mah-dollisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteällä valu-ma-altaalla ja katoksella varustettuja säiliöitä. Polttonestesäiliöt tulee varus-taa ylitäytönestimellä ja laponestolla.

 Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella tulee olla saatavilla riit-tävä määrä imeytysmateriaalia. Öljy-, polttoaine- ja kemikaalivuotojen yh-teydessä pilaantunut maa-aines on poistettava viipymättä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

 Työkoneiden mahdolliset säilytys-, tankkaus- ja huoltoalueet tulee suojata tarkoituksenmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa pestä koneita.

7. Louhosvedet

 Mikäli alueelta johdetaan louhos- tai hulevesiä pois, tulee toiminnan aikana purkupisteestä tai selkeytysaltaan purkuojasta ottaa vesinäytteet kevään ja syksyn ylivirtaamakauden aikana vuosittain.

 Vesinäytteistä tulee analysoida vähintään sameus, kiintoaine, pH, sähkön-johtavuus, kloridi, sulfaatti, CODMn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nit-raattityppi, rauta, arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yh-teydessä tulee määrittää myös virtaama.

 Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Lisäksi alueelta pois johdettavien louhosvesien määrää tulee seurata ja kirjata toiminnan aikana. Tiedot on raportoitava vuosittain valvontaviranomaiselle.

 Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten tai toiminnasta saatujen havaintojen perusteella määrätä vesien laadun, määrän tai virtaaman lisätarkkailusta.

8. Maa-ainesten ottamistoiminta kokonaisuudessaan on toteutettava

 siten, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pinta-veden tai maaperän pilaantumisvaaraa.

9. Jätehuolto

 Alueen pintamaat tulee käyttää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen maisemointiin. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle. Kaivualueella ei saa polttaa tai haudata jätteitä. Käytetyt räjähdysainepakkaukset ja muut räjäytyksistä peräisin olevat jätteet on siivottava alueelta pois.

 Vaaralliset jätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai maaperän likaantumista. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai reunakorokkeisella alustalla siten, että vuodon sattuessa jätteen voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitok-seen, joka on hyväksytty vaarallisten jätteiden vastaanottopaikaksi. Hyö-dyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettä-väksi metallin vastaanottopaikaksi hyväksytylle toimijalle.

10. Turvallisuus

 Ottoalueen jyrkät reunat on suojattava selkeästi suojaköysin ja varoituskil-vin. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida turvallisuutta heiken-täviä massoja tai suuria kiviä. Ulkopuolisten kulku toiminta-alueella on es-tettävä esim. puomilla tai vastaavilla järjestelyllä. Räjäytystyössä tulee noudattaa lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvalli-suudesta (390/2005). Räjäytys- ja louhintatöistä ei saa aiheutua läheisten teiden käyttäjille vaaraa.

11. Toiminnan seuranta

 Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja hulevesien leviämistä alueelta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin haittojen eh-käisemiseksi. Mikäli on perusteltua syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ympäristöhaittaa, voi valvontaviranomainen määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan vaikutuksia.

 Maa-ainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus otetun maa-ainesten määrästä NOTTO-järjestelmään.

 Luvan haltija on vastuussa mahdollisista aiheuttamistaan vahingoista. Kor-vattavista vahingoista, joita päätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulaissa sääde-tyssä järjestyksessä.

 Laitoksen käyttöhäiriöistä, joista aiheutuu tavanomaista merkittävämpiä päästöjä, tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista tarvitta-essa Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle.

12. Työmaapöytäkirja

 Toiminnasta on pidettävä työmaapöytäkirjaa, joka esitetään ympäristön-suojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Työmaa-pöytäkirjaan merkitään vähintään:

 - Vuotuinen otettu maa-ainesmäärä ja mahdolliset poikkeamat ottamis-suunnitelmasta.

 - Räjäytysten ajankohdat

 - Jätteet: vaarallisten jätteiden lajit, arviomäärät ja toimituspaikat

 - Poikkeamat/häiriötilanteet: syy, kesto, arvio ympäristövaikutuksista sekä tehdyt torjunta- ja korjaavat toimet.

 - Mahdolliset tarkkailu- ja näytetulokset, mukaan lukien louhos- ja hulevesien tarkkailutulokset

 - Polttoaineet/kemikaalit: varastoinnin suojaukset ja vuoto- tai häiriöilmoi-tukset

 - Jälkihoidon/maisemoinnin eteneminen siltä osin kuin on ajankohtaista.

13. Suoritettavat tarkastukset ja valvonta

 Ennen ottamistoiminnan aloittamista tämän luvan mukaisesti luvanhakijan on pyydettävä valvontaviranomaista pitämään paikalla aloitustarkastus, missä todetaan riittävien ottoalueen merkintöjen ja korkeusmerkintöjen se-kä mahdolliset koneiden säilytyspaikkojen rakenteet.

 Vuositarkastus pidetään vuosittain ja lopputarkastus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on tehty loppuun ja jälkihoitotyöt suoritettu.

14. Maisemointi ja jälkihoitotyöt

 Ottotoiminnan päätyttyä reunat tulee luiskata vähintään kaltevuuteen 1:3. Luiskille tulee levittää varastoidut pintamaat puolen metrin kerroksena ja rakentaa niistä riittävä kasvualusta metsän kasvulle. Mikäli metsä ei uudis-tu luontaisesti, tulee alueella tehdä täydennysistutuksia kahden vuoden jäl-keen. Maa-ainesalueen luiskaus- ja maisemointitoimenpiteitä voi toteuttaa vaiheittain jo ottamistoiminnan edetessä. Mikäli ottamisalueelle muodostuu pysyvä vesiallas, tulee myös vedenpinnan alapuolelle jäävät luiskat muo-toilla kaltevuuteen 1:3 tai sitä loivemmiksi vähintään kolmen metrin ve-sisyvyyteen saakka.

 Muualta tuotujen puhtaiden maa-ainesten käytöstä on esitettävä suunnitel-ma ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mai-semoinnissa ei saa käyttää maa-aineksia tai kasvualustoja, joiden mukana alueelle voi levitä haitallisia vieraslajeja.

 Maisemoinnin yhteydessä tulee rakentaa väyläviraston ohjeistuksen 25/2022 mukainen pysyvärakenteinen ja mahdollisimman huoltovapaa 1,2 metriä korkea teräsverkkoaita louhosalueen rajalle yli 2 metrin jyrkänteiden suojaksi.

15. Toiminnanharjoittajan vaihtuminen tai toiminnan lopettaminen

 Toiminnan olennaisesta muuttumisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoit-tajan vaihtumisesta on vähintään 6 kk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava kirjallisesti Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on ha-kemuksesta hyväksytty toinen.

 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on noudatettava luvan estämättä (YSL 70 §).

 Lupamääräysten perustelut

 Lupaehto 1: Ilmoitusvelvollisuus toiminnasta vastaavasta henkilöstä on an-nettu valvonnallisista syistä.

Lupaehto 2: Toiminta-alueen, ottamisalueen ja korkeuspisteiden merkitse-misellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitel-man mukaisesti ja toiminnan valvonta on mahdollista. Alin ottamistaso on hakemuksen mukainen. Suojaetäisyys mahdollisesti havaittavaan pohjave-teen on asetettu pohjaveden suojelun turvaamiseksi.

 Lupaehdot 3-5 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä toiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Toiminta-ajat perustuvat valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) ja ovat aiemman luvan mukaiset. Kuljetus ja kuormaus on sallittu poikkeuksellisesti myös lauantaisin toiminta-alueen etäisyyden häiriintyviin kohteisiin ja toiminnan tarpeen perusteella. Toiminta sijoittuu lähimmillään noin 750-1100 metrin etäisyydelle häiriintyviin kohtei-siin.

 Melua koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain 52 §:n sekä val-tioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaisesti toiminnasta aiheutuvan meluhaitan rajoittamiseksi.

 Lupaehto 5 on annettu pölystä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntaa koskeva määräys on annettu sen varmis-tamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta pölyhaittaa ympäristölle tai lähialueen häiriintyville kohteille.

 Lupaehdot 6-8 on annettu pohjaveden, maaperän sekä pinta- ja pohjave-sien suojelemiseksi, toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi ja ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Vesien johtamista ja tarkkailua kos-kevat määräykset ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten valvo-miseksi. Louhosvesien tarkkailua koskevat määräykset perustuvat Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon.

 Lupaehto 9 on annettu asianmukaisen jätehuollon ja kaivannaisjätehuollon varmistamiseksi sekä jätteistä aiheutuvien roskaantumis-, maaperän pi-laantumis- ja vesistöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupaehto 10 on asetettu yleisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä toiminnasta aiheutuvien vaa-ratilanteiden ehkäisemiseksi.

 Lupaehdot 11-12 on annettu toiminnan ympäristövaikutusten tarkkaile-miseksi, haittojen ehkäisemiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Mää-räys perustuu ympäristönsuojelulain tarkkailua ja valvontaa koskeviin säännöksiin sekä maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaiseen ottamismäärien ilmoittamisvelvollisuuteen.

 Lupaehto 13 on annettu toiminnan valvonnan toteuttamiseksi sekä luvan mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

 Lupaehto 14 on asetettu alueen asianmukaisen jälkihoidon, maisemoinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi ottamistoiminnan päättymisen jälkeen. Määräys perustuu maa-aineslain vaatimuksiin sekä Lupa- ja valvontaviras-ton lausuntoon.

 Lupaehto 15 on annettu toiminnan valvonnan toteuttamiseksi sekä luvan-haltijan vastuiden ja velvollisuuksien turvaamiseksi toiminnan muuttuessa, päättyessä tai toiminnanharjoittajan vaihtuessa.

 Vakuus

 Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa 16 000 € vakuus ennen maa-ainesten oton aloittamista. Vakuuden suuruus on määritelty kunnan vakio-käytännön mukaisesti alueen pinta-alan perusteella.

 Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 €/vakuus.

 Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto on kokonaan suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden lupapäätöksen voimassa-olon päättymisen jälkeen.

 Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Parkanon kaupungilla on oikeus teettää tarvittavat työt vakuuden turvin. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuu-tusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on hyväksyt-ty valvovan viranomaisen suorittamassa lopputarkastuksessa.

 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 Tämä lupapäätös on voimassa kymmenen vuotta päätöksen antopäivästä. Päätös korvaa voimassa olevan ympäristöluvan tämän päätöksen tullessa lainvoimaiseksi.

 Päätöksen perustelut

 Toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

 Kiviainesten ottamisesta hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kuten kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa taikka pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

 Hakemusta täydennettiin käsittelyn aikana luontoselvityksellä, jonka perusteella ottamisaluetta supistettiin ja sen itä-kaakkoisreunaan jätettiin noin 50 metrin levyinen suojavyöhyke arvokkaaksi todetun metsäalueen ja ottamisalueen väliin. Luontoselvityksessä esitetyt luontoarvot on näin otettu huomioon ottamissuunnitelmassa, eikä toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista.

 Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksi-nään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo-suhteiden huonontumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille.

 Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle eikä vaikeuta alu-een käyttämistä kaavassa tai maakuntakaavassa osoitettuun tarkoituk-seen. Toiminta täyttää valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) asetetut vaatimukset. Hakemusta on täydennetty asian käsitte-lyn aikana pyydetyillä selvityksillä.

 Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti, koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen eikä toiminnan aloittaminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 Sovelletut oikeusohjeet

 Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3, 4 a §, 6-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23 b §:t

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 14-17, 20, 27, 39-45, 48-52, 58, 62, 66, 70, 83-85, 87, 94, 113, 172, 190-191 § sekä liite 1

 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1-4, 8, 11-15 §:t

 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 72 §

 VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §:t

 VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympä-ristönsuojelusta (800/2010)

 VNA ilmanlaadusta (79/2017) 3 ja 4 §:t

 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4 §

 VNA jätteistä (179/2012) 7-10 ja 20 §

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

 Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymä maa-ainestaksa ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

 Parkanon kaupungin hallintosääntö 28 §

 Päätöksestä tiedottaminen

 Päätöksestä kuulutetaan Parkanon kaupungin verkkosivuilla 9.9.2026-16.10.2026.

 Hakemuksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 Lupahakemuksen käsittelystä peritään Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymien maa-ainestaksan ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu.

 Käsittelymaksu on yhteensä 6 696 euroa, joka sisältää maa-aineslupamaksun, maa-ainestaksan mukaisen 50 prosentin osuuden ym-päristöluvan käsittelymaksusta sekä hakemuksen kuuluttamisesta, lau-sunnoista ja naapureiden kuulemisesta aiheutuneet kustannukset ja luvan aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

 Kyse ei ole maa-ainestaksan 2.9 kohdan tarkoittamasta luvan voimassa-oloajan jatkamisesta eikä 2.10 kohdan mukaisesta muuttamattoman luvan uusimisesta, sillä esitetty ottamismäärä poikkeaa olennaisesti aikaisem-masta luvasta. Tämän vuoksi tarkastusmaksu määräytyy taksan kohdan 2.1 mukaisena uutena maa-aineslupahakemuksena.

 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

 Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n nojalla. Hakijalla on voimassa olevan aikaisemman maa-ainesluvan perusteella asetettu vakuus, joka on voimassa 24.11.2030 saakka. Vakuutta voidaan pitää riittävänä mahdollisten muutoksenhaun johdosta aiheutuvien haittojen, vahinkojen ja kustannusten varalta, eikä erillisen aloittamisvakuuden asettamista ole tarpeen edellyttää.

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan erillisellä liitteellä. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika päättyy 16.10.2026.

 Jakelu

 Päätös: Hakija

 Päätös tiedoksi: Lausunnon antajat

 Ilmoitus päätöksestä: Rajanaapurit

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.