Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.08.2026/Pykälä 83

Rakennus- ja ympäristölautakunta 18.08.2026 § 83  

1961/11.01.00.06/2026      

LUVAN HAKIJA

Maanrakennus K. Viitaharju Oy

Riuttankatu 7

39700 Parkano

Yhteyshenkilöt

Maanomistaja

Ottoalue sijoittuu kolmelle tilalle (Männikkö 581-437-6-46, Myllymäki 6:47 ja Salmentausta ma 6:10:601), joista toimituksessa on tarkoitus muodostaa yksi tila.  Luvan hakija on maanomistaja.  

Alueen aiemmat luvat

Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunta, 5.4.2016 § 41 lupa 2/2016. Lupa on päättynyt 11.5.2026, vakuus voimassa 31.7.2027 asti.

Ottamisalueen sijainti

Sijainti on Parkanossa Vuorijärven kylässä n. 10 km Parkanon keskustasta Kastulantien välittömässä läheisyydessä Nokiankalliolla. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella.

Ottamisalue

Pinta-ala    1,5 ha

Pohjaveden taso    +155,00 (N2000)

Alin ottotaso     +159,00 (N2000)

Pohjaveteen jätetään neljän metrin suojakerros.

Toimenpide

MAL:n (555/1981) mukaista maa-aineslupaa haetaan kallioaineksen ottamiseksi 1,5 ha laajuiselle alueelle.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa haetaan kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnalle.

Määrä ja aika

Kokonaisottomäärä kalliokiviaines  70 000 k-m³ 

vuosittainen ottomäärä    7000 k-m³

Ottoaika    10 vuotta

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-aineslain 7 §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Parkanon kaupungin hallintosääntö 33 §: kohta 8).

Ympäristölupaperuste määräytyy ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 mom. liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja 7e (kivenlouhimo, murskaamo) sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 mom. (toiminta, josta voi aiheutua kohtuuton rasitus naapuruussuhdelain perusteella) perusteella.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu maaseutualueeksi, joka on tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella ja hakemusasiakirjojen mukaan alueella ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita eikä muinaismuistomerkkejä. Alue ei sijoitu luonnonsuojelu- tai Natura 2000- alueelle, eikä sellaisen välittömään läheisyyteen.

Lähimmät asuinkiinteistöt (4 kpl) sijaitsevat n. 350-450 m etäisyydellä ottamisalueesta kaakossa ja koillisessa. 

Lähin pohjavesialue on Vuorijärvi noin kilometri koilliseen. Lähimpään vesistöön, Vuorijärveen, on matkaa n. 700 m ottamisalueelta itään ja pohjoiseen päin mentäessä.

Tilalla 6:46 on louhittu kalliota n. 5-10 vuotta sitten ja nyt louhosalue on osittain täyttynyt vedellä. Tilan pohjoisosa on harvennettua talousmetsää, ja länsipuolella (tilalla 6:10) on noin 10 vuotta vanhaa mäntyä. Metsätyyppi on kuivahko kangas normaalilla talousmetsän kasvillisuudella. Hakemuksen liitteenä toimitetun luontoselvityksen mukaan: alueella on havaittavissa luontaisesti taimettuneita maa-aineskasoja. Eläimistä alueella ei tehty havaintoja. Alueella ei tavattu uhanalaisia lajeja tai lintujen tai muiden eläinten levähdys- tai lisääntymispaikkoja. Alueella ei ole metsälain 10 § kohteita eikä luonnonsuojelulain määrittelemiä kohteita.

Ottamistoiminnan kuvaus

Kallion louhintaa on suunniteltu osoitetulle ottoalueelle ja tarkoitus on hyödyntää kaikki otettavissa oleva kallioaines. Alueen puusto raivataan kallion louhinnan edetessä. Pinta- ja täytemaat varastoidaan suunnitelma-alueen reunoille, josta ne käytetään viimeistelytöiden yhteydessä alueen maisemointiin. Rintaus louhitaan ottamisalueen rajoilta portaittain kaltevuuteen 1:3 suunnitelmassa esitetyn periaatepiirroksen mukaisesti. Jyrkät rintaukset aidataan maastossa liikkujien turvallisuuden varmistamiseksi. Toiminnassa käytetään tavanomaista louhinta- ja murskauskalustoa sekä pyöräkuormaajia, kaivinkoneita ja kuorma-autoja. Louhetta ja mursketta varastoidaan alueella kysynnän mukaan 1-3 vuotta.

Pääosa kalustosta tuodaan tarvittaessa paikalle, paikalla mahdollisesti pidettävä kalusto kuten pyöräkuormaaja, säilytetään sille pohjustetulla kohdalla. Murskattuja aineksia varastoidaan mm. louhinta-alueelle ja kohteen itäpuolelle.

Alueelle sijoitetaan dieselkäyttöinen siirrettävä kivenmurskaamo. Sähköä alueelle tuotetaan aggregaatin avulla.

Ottaminen on suunniteltu tehtävän tasoon +159,00, eli sellaiselle tasolla, jossa vesi voidaan tarvittaessa johtaa koilliskulmasta lähtevään / ruopattavaan ojaan. Kiinteistörajoihin esitetään 10 metrin suojaetäisyyttä.

Toiminta-ajat

- murskaaminen ma-pe   klo 6.00-22.00

- poraaminen ma-pe  klo 6.00-22.00

- rikotus ma-pe   klo 6.00-22.00

- räjäytykset ma-pe   klo 6.00-16.00

- kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6.00-22.00

Vuosittainen toiminta-aika on esitetty olevan murskauslaitoksen ja louhintatöiden osalta on hakemuksessa esitetty 1-2 kuukautta ajanjaksolla 15.6-31.3.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Toiminnan ei arvioida aiheuttavan merkittävää vaikutusta ympäristöön. Poraus- ja räjäytystyöstä aiheutuu ympäristöön melua, mutta melu on lyhytaikaista ja niiden ajoittamisella vähennetään meluhäiriötä. Murskaus jää osittain louhoksen sisäpuolelle, eikä sen arvioida tuovan ulkopuolisille mainittavaa häiriötä.

Muun toiminnan, mm. kuormauskaluston, äänet ovat pidempiaikaisia mutta louhoksen seinämät ja kohdetta ympäröivä puusto toimivat ääntä vaimentavasti ja estävät sen leviämistä. Liikenne tuo jonkin verran häiriötä, mutta toiminnasta johtuva liikenteen lisääntyminen on vähäistä.

Melu, tärinä ja pöly

Toiminnasta johtuvat ympäristövaikutukset ovat lähinnä pölyä, melua ja tärinää. Melua ja tärinää ehkäistään varastokasojen sijoittelulla. Pöly- ja meluhaitat päättyvät louhinta- ja murskaustoiminnan päätyttyä.

Hulevedet

Ottoalueen karttasuunnitelmassa on esitetty toiminnasta syntyville mahdollisille hulevesille varaus selkeytysaltaalle kiinteistöjen 6:46 ja 6:47 koillisrajalle.

Liikenne

Kulku alueelle tapahtuu tien 13321 (Kastulantie) ja tie 274 (Karviantie) kautta. Toiminnasta aiheutuvaa raskasta liikennettä 1-25 tapahtuu kertaa vuorokaudessa. Teitä kastellaan ja suolataan tarvittaessa. Kasteluun tuotava vesi tuodaan tarvittaessa alueelle säiliöautolla.

Vaikutus pohjaveteen

Toimintaa ei harjoiteta pohjavesialueella.

Vaaralliset kemikaalit

Poltto- tai voiteluaineita ei luvanhakijan mukaan varastoida alueella, vaan ne tuodaan tarvittaessa paikalle.

Jätehuolto

Toiminnasta syntyvä jäte on normaalia kotitalousjätettä, joka kerätään urakoitsijan sosiaalitiloihin ja toimitetaan jätepisteille. Alueelle sijoitetaan siirrettävä käymälä, joka tyhjennetään imuautolla.

Kaivannaisjätteen jätehuolto

Kaivannaisjätteiden arvioitu kokonaismäärä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on 2500m3, joista pintamaita 2 000m3 ja kantoja/hakkuutähteitä 500m3. Puut ja kannot kerätään haketusta varten.

Maisemointiin myöhemmin kelpaavat maa-ainekset sijoitetaan ottoalueen reunoille, varsinaista kaivannaisjätealuetta ei perusteta.

Jälkimaisemointi

Ottamistoiminnan jälkeen tai kun kultakin osin aluetta on edetty suunnitelman mukaiseen tasoon, suoritetaan rintauksen muotoilu ja louhintaportaiden verhoilu suunnitelmassa esitetyn periaatepiirroksen mukaisesti. Luiskien loivennus tehdään S-käyrän muotoon. Pohja tasataan ja mikäli mahdollista pohja muotoillaan loivasti kumpuilevaksi. Muotoilua tehdään louhinnan etenemisen mukaisesti ja lopulliseen kuntoon aluetta laitetaan 5-vuosittain. Rintauksen riittävän järeä aitaus on toiminnan kannalta hyvä vaihtoehto lammikon eteläreunassa.

Ottamistoiminnan jälkeen alue jätetään metsittymään luonnon siemennyksellä, jota tarvittaessa täydennetään erillisillä istutustoimenpiteillä. Ottamistoiminnan jälkeen alue jää mm. metsätalouskäyttöön.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Toiminnan sekä päästö- ja vaikutustarkkailu ja raportointi esitetään tehtävän lupaehtojen mukaisesti.

Louhoksen käyttöhenkilöstö tarkkailee toimintaa jatkuvasti ja pitää kirjaa toiminnasta. Kirjattavia asioita ovat mm. käyntiajat, tuotantomäärät, koneiden ja laitteiden huoltoon ja tankkaukseen liittyvät toimet. Ympäristöasioista, kuten melu ja pöly, tehdään merkintöjä päiväkirjaan ja tarvittaessa tehdään asiaan liittyviä mittauksia ja huomioidaan lupaehtoihin asetetut mittaukset.

Poikkeustilanteet

Suurimmat toiminnan riskit ovat koneiden ja laitteiden mahdolliset öljy- ja polttoainevuodot tai ylitäytöt. Mahdolliset vuodot arvioidaan vähäiseksi ja koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella ja altistuvat alueet tiivistetään, ovat mahdolliset haitat vähäisiä.

Työmaalla on toimintaohjeet mahdollisia poikkeustilanteita ja vahinkoja varten ja mahdollisiin poikkeustilanteisiin varaudutaan mm. imeytysaineilla (turpeella). Ensitorjunnan jälkeen mahdollisista ympäristövahingoista ilmoitetaan valvontaviranomaisille.

Yhteislupahakemuksen käsittely

Yhteislupahakemus toimitettiin kaupungille 11.5.2026 ja sitä täydennettiin ennen sen vireilläolon kuulutusta. Hakemusta täydennettiin myöhemmin Lupa- ja Valvontaviraston lausunnossa pyydetyllä suunnitelma-alueen kartalla 15.7.2026.

Tiedottaminen

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupahakemus kuulutettiin 20.5.-28.06.2026 välisen ajan kaupungin kotisivuilla ja ilmoitus vireilläolosta julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä. MaL:n 13 § mukaisesti yhteislupahakemuksesta lähetettiin erityistiedoksianto kirjeitse kolmelletoista vaikutusalueen kiinteistönaapurille. 

Pyydetyt lausunnot

Yhteislupahakemuksesta pyydettiin 13.5.2026 lausunnot Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollolta ja Lupa- ja valvontavirastolta.

22.5.2026 Sastamalan terveydensuojeluviranomainen

Lähellä on asutusta ja toiminnasta syntyy melua ja pölyä sekä tärinää. Nämä tulee ottaa huomioon toiminnassa. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää STM:n asetuksessa 545/2015 ilmoitettuja raja-arvoja sisätiloissa. Toiminta tulee järjestää niin, että se ei heikennä pohjavesien laatua eikä aiheuta terveelliselle elinympäristölle haittaa.

17.6.2026 Lupa- ja valvontavirasto

Lupa- ja valvontavirasto on lausunnossaan katsonut, että maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvä louhinta- ja murskaustoiminta voivat olla alueella mahdollisia ilman maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamia haitallisia vaikutuksia, kun lausunnossa esitetyt näkökohdat huomioidaan lupamääräyksissä ja toiminnassa.

Lausunnon mukaan alueelle tulee ennen toiminnan aloittamista asentaa pohjaveden havaintoputki, jotta pohjaveden pinnankorkeus voidaan luotettavasti määrittää ja pohjaveden tasoa seurata toiminnan aikana. Lisäksi lähialueen talousvesikaivot tulee tarvittaessa kartoittaa toiminnan mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi.

Pintavesien osalta lausunnossa on korostettu louhosvesien hallintaa, selkeytysaltaan toimivuutta sekä poisjohdettavien vesien määrän ja laadun tarkkailua. Tarkkailussa tulee seurata muun muassa veden laatua, virtaamia sekä mahdollisia louhintatoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin.

Melun ja pölyn osalta virasto on viitannut kivenlouhimoita ja murskaamoja koskevan valtioneuvoston asetuksen vaatimuksiin. Koska lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä toiminnasta, tulee pölyn ja melun torjuntaan kiinnittää erityistä huomiota muun muassa rakenteellisin suojauksin ja työmenetelmin.

Lausunnossa on lisäksi todettu, että ottamisalueeseen tulee sisällyttää kaikki toimintaan liittyvät alueet, kuten varastointi-, jalostus- ja tukitoiminta-alueet, ja että jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteiden tulee koskea koko toiminta-aluetta.

Alueen jälkihoidolla tulee pyrkiä palauttamaan alue mahdollisimman hyvin ympäröivään maaseutumaisemaan, eikä alueelle saa muodostua luvatonta maa-ainesten tai ylijäämämaiden sijoitusaluetta.

14.7.2026 hakijan vastine lausuntoon

Hakija pitää esitystä kaivojen kartoittamista 100-1000 m säteellä alueesta liiallisena ja esittää, että lähimmän asutun kiinteistön eli -------------------- kaivon veden laatu tutkitaan ja pinnan taso mitataan ennen louhinnan aloittamista.

Pintavedet virtaavat kaakkoon / metsäojiin, joita pitkin matkaa vesistöön / järveen kertyy noin kilometri.

Hakija on yhteydessä etelässä sijaitsevan tilan ------------ omistajaan tavoitteenaan parantaa purkuojan välityskykyä heti selkeytysaltaan jälkeen. Hakija pitää esitettyä pintavesien mittavaa tutkimista kohtuuttomana, sillä vain pieni osa on louhoksesta kertyviä vesiä.

Alueen jatkokäytön kannalta tärkeää on kohteen muotoilu siten, ettei siihen enää muodostu vettä keräävää painannetta / painannetta.  Sitä kautta luontainen taimettuminen onnistunee, eikä istutustoimia tarvittane.

Kohteesta aiheutuva melu on porauksen ja louhinnan osalta varsin lyhytaikaista eli arviolta 2-3 viikkoa / kerta ja välissä saattaa olla vuosia, jona aikana ei porata, louhita eikä murskata lainkaan. Melua torjutaan myös ainakin urakoitsijan valinnalla, jossa huomioidaan urakoitsijan laitteiden nykyaikaisuus (mm. koteloinnit yms). Myös toteutusajankohdan valinnalla voidaan vaikuttaa meluun ja sen kuulumismahdollisuuksiin. Tarvittaessa / mahdollisten lupaehtojen mukaisesti lähimpään asuttuun kiinteistöön ---------------------- asennetaan mittaus.

Pöly ja sen vaikutus ympäristöön on myös lyhytaikaista eli se ajoittuu lähinnä porauksen ja murskauksen ajankohtaan. Ympäröivä puusto eliminoi luontaisesti sekä melua että pölyä.

Vastineen lisäksi hakemusta täydennettiin toimittamalla nykytilannekarttaan varastointiin ja tukitoimintaan käytettävät alueet. Luvan hakija on ollut yhteydessä eteläisen kiinteistön omistajaan vesien johtamiseen liittyen.

Päätöksen liitteenä

Suunnitelma-alue tukitoiminta-alueineen

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Maanrakennus K. Viitaharju Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan tilalle Männikkö 581-437-6-46, joka sijaitsee Parkanon kaupungin Vuorijärven kylässä. Ottoalue sijoittuu kolmelle tilalle (Männikkö 6:46, Myllymäki 6:47 ja Salmentausta ma 6:10:601, joista muodostetaan yksi tila), kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muutoin suunnitelman ja hakemuksen mukaisesti.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

Yhteislupa on voimassa 10 vuotta sen myöntämisestä. Ennen luvan päättymistä ottotoiminta maisemointeineen on viimeistään suoritettava.

Hakija on nimennyt ottotoiminnan yhteyshenkilöiksi ---------------- ja --------------- Toiminnanharjoittajan yhteyshenkilöt vastaavat toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjunnasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilöiden riittävästä perehdytyksestä. Vastuuhenkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja pidettävä ne ajantasaisina.

2. Ottamisalueen rajaus, sallitut ottotasot ja merkinnät

Ottamistoiminta on sallittu hakemuksessa esitetyllä alueella, joka on yhteensä 1,5 ha. Ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä maastoon selvästi havaittavin paaluin tai vastaavin merkein. Kaikki merkinnät on pidettävä kunnossa lupa-alueella koko ottamistoiminnan ajan.

Kalliota voidaan louhia enintään 70 000 m³ktr ja alin sallittu ottosyvyys on +159,00 (N2000). Suojaetäisyys pohjaveteen tulee olla vähintään 4 metriä havaitusta pohjaveden pinnasta.

Alueella tulee olla korkeusmerkintä (kolmiopukki ja/tai merkintä kivi-/kalliopintaan), josta ottosyvyys on tarkistettavissa kaikkina aikoina. Ottotoiminta ei saa ulottua 10 metriä lähemmäs naapurikiinteistöjen rajasta.

3. Toiminta-ajat

Louhintaa, porausta, rikotusta, räjäytyksiä ja murskausta saa harjoittaa enintään 1-2 kuukauden ajan vuodessa ajanjaksolla 15.6.-31.3.

Sallitut päivittäiset toiminta-ajat ovat:

- murskaaminen klo 7.00-22.00

- poraaminen klo 7.00-21.00

- rikotus klo 8.00-18.00

- räjäytykset klo 8.00-18.00

- kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00-22.00

Arkipyhäisin edellä mainitut toimenpiteet eivät ole sallittuja. Kuormaus ja kuljetus viikonloppuisin sallitaan tarvittaessa tehtäväksi klo 7-18 välisenä aikana.

4. Melu

Toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinkiinteistöille annettua 55 dB (LAeq) eikä loma-asuinnoille annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- tai oleskelualueilla.

Murskaamo tulee sijoittaa siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Melun leviämistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla, koteloinnin ja kumituksin tai muilla vastaavilla meluntorjuntatoimilla. Lupaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla melumittauksia toiminnan aikana.

5. Pölyhaittojen ehkäiseminen

Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VN:n asetuksen 79/2017 mukaista ilmanlaadun raja-arvon ylitystä hiukkasten osalta häiriintyvissä kohteissa. Kiviainesten varastokasat ja liikennealueet tulee tarvittaessa kastella niin, että pölyämisestä ei aiheudu haittaa naapurustolle.

6. Maaperän ja vesiensuojelu

Ennen toiminnan aloittamista alueelle tulee asentaa pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla vähintään puolivuosittain (kevät ja syksy). Havaintotulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä.

Ennen toiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan tulee kartoittaa ottamisalueen lähialueella sijaitsevat talousvesikaivot vähintään 500 metrin säteellä ottamisalueesta sekä selvittää, voiko toiminnalla olla vaikutuksia alueen talousvesikaivoihin. Selvitys on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen louhinnan aloittamista.

Mikäli toiminnan aikana ilmenee perusteltu epäily toiminnan vaikutuksista talousvesikaivojen veden määrään tai laatuun, voi valvontaviranomainen edellyttää vaikutusten selvittämistä sekä tarvittavaa vesinäytteiden ottamista ja muuta lisätarkkailua.

7. Polttoaineita, muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia

jätteitä ei saa varastoida ottamisalueella ilman asianmukaista suojaa. Mahdollisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteällä valuma-altaalla ja katoksella varustettuja säiliöitä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolla.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella tulee olla saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Työkoneiden mahdolliset säilytys-, tankkaus- ja huoltoalueet tulee suojata tarkoituksenmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa pestä koneita.

8. Louhosvedet

Mikäli louhosvesiä johdetaan alueelta pois, tulee purkupisteestä tai lasketusaltaan purkuojasta ottaa vesinäyte vähintään kerran vuodessa syys-marraskuun aikana. Näytteenoton yhteydessä tulee määrittää myös poisjohdettavan veden virtaama.

Vesinäytteestä on analysoitava vähintään: pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), happi, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, koliformiset bakteerit, öljyhiilivedyt (C10-C40), liukoiset metallit: arseeni (As), koboltti (Co), rauta (Fe), mangaani (Mn), nikkeli (Ni), vanadiini (V) ja sinkki (Zn).

Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Lisäksi alueelta pois johdettavien louhosvesien määrää tulee seurata ja kirjata toiminnan aikana. Tiedot on raportoitava vuosittain valvontaviranomaiselle.

Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten tai toiminnasta saatujen havaintojen perusteella määrätä vesien laadun, määrän tai virtaaman lisätarkkailusta.

9. Maa-ainesten ottamistoiminta kokonaisuudessaan on toteutettava

siten, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa.

10. Jätehuolto

Alueen pintamaat tulee käyttää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen maisemointiin. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle. Kaivualueella ei saa polttaa tai haudata jätteitä. Käytetyt räjähdysainepakkaukset ja muut räjäytyksistä peräisin olevat jätteet on siivottava alueelta pois.

Vaaralliset jätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai maaperän likaantumista. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai reunakorokkeisella alustalla siten, että vuodon sattuessa jätteen voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokseen, joka on hyväksytty vaarallisten jätteiden vastaanottopaikaksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi metallin vastaanottopaikaksi hyväksytylle toimijalle.

11. Turvallisuus

Ottoalueen jyrkät reunat on suojattava selkeästi suojaköysin ja varoituskilvin. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä. Ulkopuolisten kulku toiminta-alueella on estettävä esim. puomilla tai vastaavilla järjestelyllä. Räjäytystyössä tulee noudattaa lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Räjäytys- ja louhintatöistä ei saa aiheutua läheisten teiden käyttäjille vaaraa.

12. Toiminnan seuranta

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja hulevesien leviämistä alueelta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Mikäli on perusteltua syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ympäristöhaittaa, voi valvontaviranomainen määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan vaikutuksia.

Maa-ainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus otetun maa-ainesten määrästä NOTTO-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaisesti.

Luvan haltija on vastuussa mahdollisista aiheuttamistaan vahingoista. Korvattavista vahingoista, joita päätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulaissa säädetyssä järjestyksessä.

Laitoksen käyttöhäiriöistä, joista aiheutuu tavanomaista merkittävämpiä päästöjä, tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista tarvittaessa Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä Sisä-Suomen Elinvoimakeskukselle

13. Työmaapöytäkirja

Toiminnasta on pidettävä työmaapöytäkirjaa, joka esitetään ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Työmaapöytäkirjaan merkitään vähintään:

- Vuotuinen otettu maa-ainesmäärä ja mahdolliset poikkeamat ottamissuunnitelmasta.

- Räjäytysten ajankohdat

- Jätteet: vaarallisten jätteiden lajit, arviomäärät ja toimituspaikat

- Poikkeamat/häiriötilanteet: syy, kesto, arvio ympäristövaikutuksista sekä tehdyt torjunta- ja korjaavat toimet.

- Mahdolliset tarkkailutulokset jos näytteitä on otettu

- Polttoaineet/kemikaalit: varastoinnin suojaukset ja vuoto- tai häiriöilmoitukset

- Jälkihoidon/maisemoinnin eteneminen siltä osin kuin on ajankohtaista.

14. Suoritettavat tarkastukset ja valvonta

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tämän luvan mukaisesti luvanhakijan on pyydettävä valvontaviranomaista pitämään paikalla aloitustarkastus, missä todetaan riittävien ottoalueen merkintöjen ja korkeusmerkintöjen sekä mahdolliset koneiden säilytyspaikkojen rakenteet.

Vuositarkastus pidetään vuosittain ja lopputarkastus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on tehty loppuun ja jälkihoitotyöt suoritettu.

15. Maisemointi ja jälkihoitotyöt

Ottotoiminnan päätyttyä reunat tulee luiskata vähintään kaltevuuteen 1:3. Luiskille tulee levittää varastoidut pintamaat puolen metrin kerroksena ja rakentaa niistä riittävä kasvualusta metsän kasvulle. Mikäli metsä ei uudistu luontaisesti, tulee alueella tehdä täydennysistutuksia kahden vuoden jälkeen. Maa-ainesalueen luiskaus- ja maisemointitoimenpiteitä voi toteuttaa vaiheittain jo ottamistoiminnan edetessä. Mikäli ottamisalueelle muodostuu pysyvä vesiallas, tulee myös vedenpinnan alapuolelle jäävät luiskat muotoilla kaltevuuteen 1:3 tai sitä loivemmiksi vähintään kolmen metrin vesisyvyyteen saakka.

Muualta tuotujen puhtaiden maa-ainesten käytöstä on esitettävä suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Maisemoinnissa ei saa käyttää maa-aineksia tai kasvualustoja, joiden mukana alueelle voi levitä haitallisia vieraslajeja.

Maisemoinnin yhteydessä tulee rakentaa väyläviraston ohjeistuksen 25/2022 mukainen pysyvärakenteinen ja mahdollisimman huoltovapaa 1,2 metriä korkea teräsverkkoaita louhosalueen rajalle yli 2 metrin jyrkänteiden suojaksi.

16. Toiminnanharjoittajan vaihtuminen tai toiminnan lopettaminen

Toiminnan olennaisesta muuttumisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on vähintään 6 kk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava kirjallisesti Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on noudatettava luvan estämättä (YSL 70 §).

Lupamääräysten perustelut

Lupaehto 1: Ilmoitusvelvollisuus toiminnasta ja vastaavasta henkilöstä on annettu valvonnallisista syistä.

Lupaehto 2: Toiminta-alueen, ottamisalueen ja korkeuspisteiden merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti ja toiminnan valvonta on mahdollista. Alin ottamistaso sekä suojaetäisyys pohjaveteen ovat hakemuksen mukaisia. Suojaetäisyys pohjaveteen on asetettu pohjaveden suojelun turvaamiseksi.

Lupaehdot 3-5 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä toiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Toiminta-ajat perustuvat valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Toiminta sijoittuu lähimmillään noin 350-450 metrin etäisyydelle häiriintyviin kohteisiin, minkä vuoksi melua aiheuttavien toimintojen toiminta-aikoja on tarpeen rajoittaa lähiasutukselle aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi.

Melua koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain 52 §:n sekä valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaisesti toiminnasta aiheutuvan meluhaitan rajoittamiseksi.

Lupaehto 5 on annettu pölystä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntaa koskeva määräys on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta pölyhaittaa ympäristölle tai lähialueen häiriintyville kohteille.

Lupaehto 6 on annettu pohjaveden suojelemiseksi sekä toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi.

Lupaehto 7 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi ja ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi.

Lupaehdot 8-10 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi ja ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Vesien johtamista ja tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten valvomiseksi.

Lupaehto 11 on annettu asianmukaisen jätehuollon ja kaivannaisjätehuollon varmistamiseksi sekä jätteistä aiheutuvien roskaantumis-, maaperän pilaantumis- ja vesistöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupaehto 12 on asetettu yleisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä toiminnasta aiheutuvien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.

Lupaehto 13 on annettu toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi, haittojen ehkäisemiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain tarkkailua ja valvontaa koskeviin säännöksiin sekä maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaiseen ottamismäärien ilmoittamisvelvollisuuteen. Lupaehdot 14-16 on asetettu toiminnan valvonnan toteuttamiseksi, alueen asianmukaisen jälkihoidon ja maisemoinnin varmistamiseksi sekä luvanhaltijan vastuiden ja velvollisuuksien turvaamiseksi toiminnan muuttuessa, päättyessä tai toiminnanharjoittajan vaihtuessa.

Vakuus

Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa 7500 € vakuus ennen maa-ainesten oton aloittamista. Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 €/vakuus. Vakuuden suuruus on määritelty kunnan vakiokäytännön mukaisesti alueen pinta-alan perusteella.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto on kokonaan suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden lupapäätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen.

Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Parkanon kaupungilla on oikeus teettää tarvittavat työt vakuuden turvin. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on hyväksytty valvovan viranomaisen suorittamassa lopputarkastuksessa.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa kymmenen vuotta päätöksen antopäivästä.

Päätöksen perustelut

Toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

Kiviainesten ottamisesta hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kuten kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa taikka pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle eikä vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa tai maakuntakaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Toiminta täyttää valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) asetetut vaatimukset. Hakemusta on täydennetty asian käsittelyn aikana pyydetyillä selvityksillä.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23 b §:t

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 14-17, 20, 27, 39-45, 48-52, 58, 62, 66, 70, 83-85, 87, 94, 113, 172, 190-191 § sekä liite 1

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 8, 11-15 §:t

Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 72 §

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §:t

VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

VNA ilmanlaadusta (79/2017) 3 ja 4 §:t

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4 §

VNA jätteistä (179/2012) 7-10 ja 20 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymä maa-ainestaksa ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Parkanon kaupungin hallintosääntö 28 §

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan Parkanon kaupungin verkkosivuilla 20.8.-18.9.2026

Hakemuksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä peritään Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymien maa-ainestaksan ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu. Käsittelymaksu on yhteensä 4 013 euroa, joka sisältää maa-aineslupamaksun, maa-ainestaksan mukaisen 50 prosentin osuuden ympäristöluvan käsittelymaksusta sekä hakemuksen kuuluttamisesta, lausunnoista ja naapureiden kuulemisesta aiheutuneet kustannukset.

Hakemus koskee aiemmin luvitettua ottamisaluetta, mutta kyse ei ole maa-ainestaksan 2.9 kohdan tarkoittamasta luvan voimassaoloajan jatkamisesta eikä 2.10 kohdan mukaisesta muuttamattoman luvan uusimisesta. Hakemuksessa esitetty ottamismäärä ja ottamisalue poikkeavat olennaisesti aikaisemmasta luvasta. Tämän vuoksi tarkastusmaksu määräytyy taksan kohdan 2.1 mukaisena uutena maa-aineslupahakemuksena.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan erillisellä liitteellä. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika päättyy 18.9.2026.

Jakelu

Päätös: Hakija

Päätös tiedoksi: Lausunnon antajat

Ilmoitus päätöksestä: Rajanaapurit

Käsittely Keskustelun kuluessa tuli ilmi, että lupamääräyksiä pitää korjata. 
 

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti, seuraavilla lupamääräysten muutoksilla:

Lupamääräyksiin tehdään seuraavat korjaukset:

- lupamääräys 2. Suojaetäisyys pohjaveteen tulee olla vähintään 2 metriä korkeimmasta havaitusta pohjaveden pinnasta.

  - lupamääräys 8. Vesinäyte tulee ottaa ensimmäisen toimintavuoden jälkeen, jonka jälkeen valvontaviranomainen päättää näytteenoton tiheyden jatkossa.