Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.08.2026/Pykälä 82

Rakennus- ja ympäristölautakunta 18.08.2026 § 82  

1851/11.01.00.05/2026      

LUVAN HAKIJA

Maanrakennus K. Viitaharju Oy

Riuttankatu 7

39700 Parkano

Yhteyshenkilö

Maanomistaja

Luvan hakija on maanomistaja.

Ottamisalueen sijainti

Ottamisalue sijaitsee Parkanon kaupungin Vuorijärven kylässä kiinteistöllä Latomäki 581-437-23-39. Alue sijaitsee Latosuontien varressa, noin 19 kilometriä luoteeseen Parkanon keskustasta. Sijainti ja tieyhteydet on esitetty hakemuksen liitteinä.

Ottamisalue

Pinta-ala   2,5 ha

Pohjaveden taso (1/2026)  +173.1(N2000)

Alin ottotaso    +177.10 (N2000)

Pohjaveden päälle jätetään neljän metrin suojakerros. Mikäli ottaminen yltää kallioon, jätetään sen päälle noin metrin maa-aineskerros.

Määrä ja aika

Kokonaisottomäärä, sora ja hiekka 29 000 k-m3

Vuotuinen otto   2900 k-m3

Ottoaika   10 vuotta

Toimenpide

MAL:n (555/1981) mukaista maa-aineslupaa haetaan maa-aineksen (sora ja hiekka) ottamiseksi.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-aineslain 7 §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Parkanon kaupungin hallintosääntö 33 §: kohta 8).

Alueen aiemmat luvat

Viimeisin lupa 3/2015, Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunta 2.2.2016 § 12. Lupa päättynyt 10.3.2026.

Alueen ensimmäinen lupa myönnettiin Parkanon Kuljetus Aimo Mäkinen Ky:lle 6.2.1989 (lupa 3/88). Luvassa pohjaveden suojaetäisyys oli 1 metri ja alin ottotaso +171,6. Alueella keskimääräinen maanpinnan taso ennen ottotoimintaa oli kiinteistön Latomäki alueella +181,0.+181,5. Aluetta ei maisemoitu luvan päätteeksi.

Seuraava lupa myönnettiin AM-Tec Oy:lle Raklk 12.12.1994 (lupa NR:o 11/94). Luvassa pohjaveden suojaetäisyydeksi määrättiin 2 metriä, alinta ottotasoa ei määritelty, mutta pohjaveden keskimääräiseksi pohjatasoksi oli kirjattu +170 ja maa-ainesten ottamissyvyydeksi 8 m eli alin ottotaso n. +172,0.

Parkanon kaupunki osti 19.9.1994 tilan Summa RN:o 23:34 AM-Tec Oy:lta. Maa-aineslupa NR:o 11/94 siirrettiin AM-Tec Oy:lta Maanrakennus K. Viitaharju Oy:lle Raklk päätöksessä 4.6.1996 § 59, kun Parkanon kaupunki myi yritykselle 5 ha kokoisen määräalan SUMMA Rno 23:34. Aluetta ei maisemoitu luvan päätteeksi.

Uusi maa-aineslupa myönnettiin Viitaharju Oy:lle 22.2.2005 § 27. Tällöin määrättiin suojaetäisyydeksi pohjaveteen 3 metriä, alin ottotaso +173,00. Ympäristövalvonnan ottamien kuvien perusteella alueella oli ottoa luvan aikana. Aluetta ei maisemoitu luvan päätteeksi.

Lupa uusittiin 2.2.2016 § 12 päätöksellä. Pohjaveden taso arvioitiin olevan +169,60, alin ottotaso +173,60 tai neljä metriä havaitun pohjaveden pinnan yläpuolella. Tarkastuksilla tehtyjen pohjaveden korkeusmittausten perusteella (+173,56) alin ottotaso on nykyhetkellä +177,56.

Ottamisalueeksi haettiin kiinteistön pohjoispuolen ulkorajoja ja itäistä osaa etelän puolelta. Ottoa suunniteltiin tehtävän alueen reunaosilta, sillä maa-aineksia oli ottamissuunnitelman kuvan mukaan jo otettu aiemman luvan aikana alueen keskiosasta. Maanpinnan taso esitetyllä ottoalueella kartan mukaan vaihteli +182.+179,5.

Ottoa ei toteutettu 2016 myönnetyn luvan aikana. NOTTO-järjestelmässä on merkitty 2018-2025 "ei ottoa", vuosilta 2016-2017 ja 2020 ilmoitus on tekemättä. Maisemointiin asetettua vakuutta on jatkettu vuoteen 2027. Aluetta ei maisemoitu luvan päätteeksi.

Rajanaapurit

------------------   ---------------------

------------------------------------- -----------------------

----------------------------------- ------------------------

----------------------------------------- ja

--------------------------   ------------------

--------------   -----------------

Toiminta-ajat

Alueen syrjäisen sijainnin takia työajoille ei esitetä rajoituksia.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Ottamisalue sijaitsee pohjavesialueella Latikkakangas 0258123, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella.

Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa. Maakuntakaavassa alueelle on esitetty tuulivoimala-, turvetuotanto- ja pohjavesialueen varaukset. Alueella ei ole luonnon tai virkistyksen kannalta merkittäviä kohteita.

Kohteen itäpuolella naapuritilalla on soranottoalue, jonka viimeisin lupa-aika päättyi 2012 ja alue on osittain luontaisesti metsittynyt. Muutoin kohteen ympäristö on metsätalouskäytössä eri muodoissa. Lähimmät asuinrakennukset sekä vapaa-ajan asunnot ovat noin kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta.

Luontoselvityksessä aluetta kuvailtiin vastaavasti: alue on harventamatonta mäntyvaltaista talousmetsää, vallitsevan puuston ikä on noin 40 vuotta, pohjois- ja koillisosassa on myös saman ikäistä kuusikkoa. Mitään silmälläpidettäviä tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja ei havaittu. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa ei havaittu muuta kuin normaalia talousmetsän kasvillisuutta. Lintujen tai muiden eläinten levähdys- tai lisääntymispaikkoja ei havaittu. Alueella ei ole metsälain 10 § kohteita eikä luonnonsuojelulain määrittelemiä kohteita. Maaperä alueella on pääosin soraa ja hiekkaa. Kallion esiintyminen esitetyllä ottamistasolla on myös mahdollista.

Ottamistoiminnan kuvaus

Maa-aineslupaa haetaan soran ja hiekan ottoon. Alueelle ei sijoiteta kivenmurskaamoa. Suunniteltu ottamistoiminta rajoittuu suunnitelmassa esitetylle alueelle. Pintamaiden poiston yhteydessä olemassa oleva nuori männikkö raivataan ennen ottamistoiminnan aloittamista haketusta varten. Rintama pidetään oton aikana kaltevuudessa 1:1 ja se loivennetaan viimeisteltäessä 1:3 suunnitelmassa esitetyn periaatepiirroksen mukaisesti. Ottamistasoksi on suunniteltu +177.1, jolloin suojaetäisyys pohjaveteen on 4 metriä.

Suunnitelma on hyödyntää kaikki otettavissa oleva maa-aines. Kohteen maa-ainesvaroiksi on arvioitu noin 40 000 m3 ja syvien kohtien täyttöön menee noin 11 000 m3, jolloin hyödynnettäviksi maa-ainesvaroiksi jää 29 000m3.

Luvan hakijan hakee muutosta ottamisalueen ja tien keskiviivan väliseen suojaetäisyyteen siten, että 20 metrin sijaan suojaetäisyys tiehen on 10 metriä. Hakijan mukaan muutos on perusteltu, koska alueella on harjoitettu maa-ainesten ottotoimintaa aiemmin, suoja-alueelle on jo kasvanut nuorta puustoa ja kyseessä on rasitetienä toimiva yksityistie.

Vaikutukset ympäristöön

Ottamistoiminnassa on kyse vanhan ottamistoiminnan jatkamisesta ja alueen naapuritilalta on otettu myös aiemmin maa-aineksia. Toiminta ei siten muuta alueen luonnetta tai maisemaa merkittävästi.

Liikenne

Kohteen syrjäisen sijainnin takia liikenteen vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Jätehuolto

Alueen siisteydestä huolehditaan asianmukaisesti ja kaikki mahdollinen jäte kuljetetaan pois. Alueella ei varastoida jäteöljyä.

Kaivannaisjätteen jätehuolto

Kaivannaisjätteiden arvioitu kokonaismäärä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on 1000m3, joista pintamaita 900m3 ja kantoja/hakkuutähteitä 100m3. Maisemointiin myöhemmin kelpaavat maa-ainekset sijoitetaan ottoalueen reunoille, varsinaista kaivannaisjätealuetta ei perusteta.

Maisemointi

Alueella olevat pintamaat läjitetään ottamisalueen reunoille, josta ne maisemoinnin yhteydessä levitetään luiskiin ja pohjalle kasvualustaksi.

Rintamat loivennetaan 1:3 kaltevuuteen. Pintamaat levitetään viimeistelytöiden yhteydessä montun luiskiin ja pohjalle kasvualustaksi. Soranoton jälkien siistimisen jälkeen alue jätetään metsittymään luonnon siemennyksellä, jota tarvittaessa täydennetään erillisillä istutustoimenpiteillä.

Tarkastuskäynti

Ympäristötarkastaja on suorittanut alueella lupahakemukseen liittyvän tarkastuksen 28.4.2026 yhdessä luvanhakijan ja hänen edustajansa kanssa.

Tien liittymässä oli ottoalueelle kulkua rajoittamassa kettinki ja kulku kielletty - merkki. Ottoalue oli maastoltaan epäyhtenäinen, maa-aineksia oli alueella vielä jonkin verran. Hiekkakuoppien seinämissä tai alueella ei havaittu törmäpääskyjä tai niiden pesäkoloja. Tarkastus oli pesimäkauden ulkopuolella.

Lähellä leikkauskuva B:n kohtaa alueella oli korkeusmerkintä +177,01 Latosuontien puoleisessa lohkareessa. Pohjoisen ja eteläisen alueen rajalla oli korkeuspukki, jossa korkeudeksi oli merkitty +177,79. Silmämääräisesti arvioiden alueella oli epäyhtenäisesti kuoppia, jotka olivat korkeusmerkinnän tason alapuolella.  Naapurikiinteistön raja oli merkitty metsään punaiseksi maalatuin puumerkein, ottoalueen rajaa ei ollut merkitty. Etäisyyttä naapurikiinteistön rajaan ei saatu maastossa varmuudella mitattua, suojavyöhykkeellä kasvoi runsaasti kasvillisuutta. Kapeimmillaan suojaetäisyys on kiinteistön eteläosassa läntisellä rajalla.

Juuri päättyneessä maa-ainesluvassa edellytetään suojavyöhykkeeksi kiinteistöjen rajoille 10 m ja tien keskiviivasta 20 metriä. Tien osalta suojavyöhyke oli tarkastuksella kapeimmillaan 2-5 metriä, mutta alueella oli jo runsaasti kasvillisuutta.

Pohjaveden korkeuden mittaukset on tehty putkien suulta ja pohjaveden taso on määritelty käyttäen vuonna 2021 luvanhakijalta saatua maanpinnan korkeustasokarttaa alueesta (N2000).

Pohjaveden korkeus putkista mitattuna oli tarkastushetkellä:

P4 (pohjoisin):   +172,91

P3 (keskimmäinen) +172,76

P5 (eteläisin):   +172,77

Tarkastuksen ajankohtana suojaetäisyys pohjaveteen havaintoputkien kohdalla vaihteli 0,95 (P3) . 2,11 (P5) metrin välillä.

Pohjaveden taso on ollut korkeimmillaan 16.11.2023 mitattuna +173,56 pohjoisimmasta tarkkailuputkesta (P4), jolloin alimmaksi ottotasoksi on määräytynyt +177,56.

Maa-aineslupahakemuksen käsittely

Maa-aineslupahakemus toimitettiin kaupungille 9.3.2026.

Maa-aineslain mukainen hakemus kuulutettiin 12.3-12.4.2026 välisen ajan kaupungin kotisivuilla sekä kertaalleen paikallisessa sanomalehdessä. Hakemuksesta ei jätetty määräaikaan mennessä muistutuksia tai mielipiteitä.

Maa-aineslupahakemuksesta lähetettiin Parkanon kaupungin toimesta kuulemiskirje rajanaapureille MaL 13 §:n mukaisesti. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollolta ja Lupa- ja valvontavirastolta ja lausunnoista pyydettiin hakijalta vastineet. Luvanhakija toimitti kannanoton lupahakemukseen liittyen 13.5.2026.

Lausunnot

Lupa- ja valvontavirasto 10.4.2026

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että kiinteistöllä on aiempien maa-aineslupien aikana otettu maa-aineksia osin luvan vastaisesti liian syvältä ja laajalta alueelta siten, ettei pohjaveden yläpuolelle ole kaikkialla jäänyt vaadittua neljän metrin suojakerrosta. Alue sijaitsee Latikkakankaan 1E-luokan pohjavesialueella, minkä vuoksi puutteellinen suojakerros aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin.

Lausunnon mukaan hakemusalueella tulee selvittää mahdollinen törmäpääskyjen esiintyminen ennen luvan ratkaisemista. Mikäli alueella todetaan luonnonsuojelulain suojaamia pesiä, tulee ne ottaa toiminnassa huomioon.

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että puutteellinen pohjaveden suojakerros tulee ensisijaisesti palauttaa täyttämällä alueet siten, että pohjaveden pinnan yläpuolelle jää neljän metrin suojakerros. Tämän jälkeen ottamisalueen kartat, leikkauskuvat ja käytettävissä oleva maa-ainesmäärä tulee päivittää.

Lisäksi lausunnossa esitetään pohjaveden pinnankorkeuden neljä kertaa vuodessa tapahtuvaa seurantaa sekä vuosittaista pohjaveden laatutarkkailua. Mahdollisessa luvassa tulee antaa yksityiskohtaiset määräykset alueen jälkihoidosta, maisemoinnista, pohjavesialueelle soveltuvista täyttömateriaaleista sekä alueen metsittämisestä luvan päätyttyä.

Sastamalan ympäristö- ja terveydenhuolto 30.3.2026

"Suunniteltu ottamisalue sijaitsee pohjavesialueella. Toiminta tulee järjestää niin, että se ei heikennä pohjavesien laatua. Toiminnasta ei saa aiheutua asumisterveysasetuksessa asetettujen sisämelun toimenpiderajojen ylityksiä. "

Hakijan kannanotto lupaan 13.5.2026

Hakija toteaa, että yrityksellä on useita sora- ja kallioalueita maa-ainesten ottoa varten, joissa maa-ainesten kysyntä vaihtelee merkittävästi rakentamisen ja infrarakentamisen määrän mukaan, minkä vuoksi maa-aineslupia on pidettävä voimassa riippumatta kulloisestakin kysynnästä.

Hakijan mukaan alueelta Latomäki ei ole voimassa olevan luvan aikana otettu maa-aineksia kysynnän puuttumisen vuoksi.

Hakija tuo esille, että alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa useiden vuosikymmenten ajan ja että lupamääräykset ovat muuttuneet ajan myötä. Pohjaveden yläpuolisen suojakerroksen paksuus on kasvanut ensimmäisen luvan yhden metrin vaatimuksesta myöhemmissä luvissa nykyiseen neljään metriin. Hakijan näkemyksen mukaan alueen eteläosan syvät ottokohdat ovat syntyneet aikaisempien lupien mukaisen toiminnan seurauksena.

Hakija katsoo, ettei nykyisen lupahakemuksen yhteydessä tulisi edellyttää vanhojen lupien mukaisten ottotasojen muuttamista nykyisten lupakäytäntöjen mukaisiksi. Lisäksi hakija pitää tarkastuksilla esiin nostettuja huomioita osittain perusteettomina ja toteaa, että vastaavia kysymyksiä on noussut esille myös yhtiön muilla soranottoalueilla.

Tarkastelu

Tilalla Latomäki 581-437-23-39 on päättynyt maa-ainesten ottolupa 10.3.2026. Kyseessä on luvanhakijan kolmas maa-aineslupa alueella.

Ympäristövalvonnan kuvien perusteella ottotoimintaa on harjoitettu vuonna 2011, jolloin alueella oli voimassa vuonna 2006 myönnetty lupa.

Alueen viimeisimmän, vuosina 2016-2026 voimassa olleen luvan aikana maa-ainesten ottotoimintaa ei luvanhaltijan ja NOTTO-järjestelmän tietojen mukaan harjoitettu. Kyseinen lupa ulottui myös eteläosaan, kiinteistön itärajalle rajattuun alueeseen. Luvan päättymisen jälkeen aluetta ei ole maisemoitu, vaan se on luonnostaan osittain metsittynyt.

Hakemusasiakirjojen mukaan maanpinnan korkeustasot vastaavat pääosin vuoden 2015 lupahakemuksessa esitettyjä maanpinnan korkeuksia.

Alueen luvissa pohjaveteen jätettävän suojakerroksen paksuus on vaihdellut vuosien varrella 1-4 metrin välillä. Pohjaveden pinnankorkeus on tarkkailutietojen perusteella vaihdellut tasojen +169,60...+173,56 välillä. Nykyisen 4 metrin suojaetäisyysvaatimuksen perusteella alin mahdollinen ottotaso alueella olisi +177,56.

Alimmillaan maanpinnan korkeus on nykyisin tasolla +174,39 pohjaveden tarkkailuputken 5 kohdalla, tasolla +173,71 tarkkailuputken 3 kohdalla sekä tasolla +173,89 alueen eteläosan keskiosassa. Näin ollen suojaetäisyys pohjaveteen on osassa aluetta alimmillaan noin 0,7 metriä.

Osa nykyisen suojaetäisyysvaatimuksen alittavista alueista sijoittuu vuoden 2016 luvan ottamisalueen ulkopuolelle ja osa vuonna 2005 myönnetyn luvan alueelle.

Suojaetäisyyden vajaus on syntynyt suojaetäisyysvaatimusten muuttumisen seurauksena maa-aineslupien välillä eikä vuosina 2016-2026 voimassa olleen luvan aikaisen ottotoiminnan seurauksena, koska alueella ei harjoitettu ottotoimintaa luvan voimassaoloaikana. Kunkin maa-ainesluvan voimassaoloaikana on noudatettu luvassa määrättyä alinta ottotasoa ja suojaetäisyyttä pohjaveteen. Luvissa ei myöskään ole myöhemmin muuttuneiden suojaetäisyysvaatimusten vuoksi edellytetty aiempien ottotasojen korottamista tai alueen täyttämistä suojakerroksen kasvattamiseksi.

Ennakkotapauksena Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 4.3.2026 antamassaan päätöksessä (512/2026) katsonut, ettei luvanhaltijaa voida velvoittaa täyttämään aluetta siten, että nykyinen neljän metrin suojaetäisyys pohjaveteen toteutuu, mikäli tilanne ei ole seurausta luvanhaltijan omasta toiminnasta.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella alueen nykyinen suojaetäisyysvajaus on muodostunut aiemman ottotoiminnan ja suojaetäisyysvaatimusten muuttumisen seurauksena. Tämän vuoksi luvanhaltijaa ei ole perusteltua lausunnoista huolimatta velvoittaa täyttämään sellaisia alueita, joilla puutteellinen suojaetäisyys ei ole syntynyt vuosina 2016-2026 voimassa olleen luvan mukaisen toiminnan seurauksena ja jotka eivät kuulu haettavaan lupa-alueeseen.

Päätöksen liitteenä

Soran ja hiekan ottamissuunnitelma

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Maanrakennus K. Viitaharju Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan tilalle Latomäki 581-437-23-39. Lupa myönnetään ensisijaisesti alueen pohjaveden suojelun, jälkihoidon ja maisemoinnin toteuttamiseksi ja sen jälkeen mahdolliseen maa-ainesten ottamiseen tämän päätöksen mukaisesti. Lupa myönnetään seuraavin lupamääräyksin sekä muutoin hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti.

Lupamääräykset

Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

1. Hakija on nimennyt ottotoiminnan yhteyshenkilöksi ----------------- Toiminnanharjoittajan yhteyshenkilö vastaa toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjunnasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä perehdytyksestä. Vastuuhenkilön/-henkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja pidettävä ne ajantasaisina.

Toiminnan aloittaminen

Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista alueella tulee toteuttaa määrätyt pohjaveden suojakerrosten palauttamista koskevat toimenpiteet. Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa vasta, kun valvontaviranomainen on hyväksynyt toteutetut täyttötoimenpiteet.

Täyttötoimenpiteet ennen aloitusta

3. Hakemuksessa esitetty hakemusalue tulee täyttää ennen ottamistoiminnan aloittamista niin, että pohjaveden yläpuolinen suojakerros on vähintään neljä (4) metriä.

4. Täyttötoimenpiteiden jälkeen ottamisalueen kartat, leikkauskuvat sekä maa-ainesmäärälaskelmat tulee päivittää ja toimittaa kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle hyväksyttäviksi, jonka jälkeen otettavien maa-ainesten määrä alueella arvioidaan uudelleen.

5. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee laatia törmäpääskyselvitys pesimäkauden aikana, toimittaa vaaditut suunnitelmat ja selvitykset Lupa- ja valvontavirastolle sekä kunnan valvontaviranomaiselle ja pyytää valvontaviranomainen suorittamaan toiminnan aloitustarkastus, jossa käydään läpi ottoalueen merkinnät ja toiminnan lupaehdot.

Ottamisalue, ottotasot ja toiminta-ajat

6. Täyttötoimenpiteiden jälkeen maa-ainesten ottaminen on sallittu hakemuksessa esitetyllä noin 2,5 hehtaarin alueella kiinteistön pohjoisessa osassa.

7. Jos täyttötoimenpiteiden jälkeen todetaan, että alueella on yhä otettavia maa-aineksia, kokonaisottomäärä on enintään 29 000 k-m³.

Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tehdä maa-aineslain 23 §:ssä mainittu ilmoitus maa-ainesasetuksen 10 §:n mukaisesti.

8. Alin ottotaso on +177,56 (N2000) tai vähintään neljä (4) metriä korkeimman havaitun pohjaveden pinnan yläpuolella. Mahdollisen kalliopinnan päälle tulee jättää kaksi metriä paksu hiekkakerros.

9. Ottamistoimintaa ei saa ulottaa 10 metriä naapurikiinteistön rajasta ja 10 metriä lähemmäksi tien keskilinjasta.

Suojavyöhykkeet tulee jättää kaiken ottamistoiminnan ulkopuolelle. Ottamistoiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa tien rakenteille, kuivatukselle tai käytettävyydelle.

10. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista sallitut ottotasot ja kaivualueen rajat on merkittävä asianmukaisesti näkyviin ja sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Ottamisalueen rajat ja ottotasojen tarkkailua varten tarvittavat merkinnät tulee pitää kunnossa koko toiminnan ajan.

11. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden arkisin 06.00-22.00 sekä lauantaisin 08.00-20.00 välisenä aikana. Arkipyhäisin ja sunnuntaisin edellä mainitut toimenpiteet eivät ole sallittuja.

Pohjaveden suojelu

12. Pohjavedenpintaa on seurattava neljännesvuosittain (maalis-, kesä-, syys-, ja joulukuu) havaintoputkista P3, P4 ja P5 siihen saakka, kunnes alueen jälkihoito on hyväksytysti toteutettu.

13. Havaintoputkesta P3 tulee ottotoiminnan aikana ottaa vuosittain pohjavesinäyte, josta analysoidaan alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, rauta, mineraaliöljyt, pH ja sähkönjohtavuus. Pohjaveden pinnankorkeuksien ja vesinäytteen tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

14. Alueella ei saa tankata, huoltaa eikä pestä työkoneita tai kuljetuskalustoa. Kuormaajan ja muun kaluston säilytyspaikka tulee olla muualla kuin ottamisalueella. Työkoneiden säilytys- ja tankkauspaikka tulee tiivistää asianmukaisella tavalla ja huolehtia siitä, ettei ympäristöön pääse öljyisiä tai muista luontoon kuulumattomia vesiä. Polttoaineita ei saa sijoittaa ottamisalueelle.

15. Koneiden tarpeetonta joutokäyntiä tulee välttää. Kalustossa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää kasviöljypohjaisia voiteluaineita.

Jälkihoito ja maisemointi

16. Maisemointi ja jälkityöt tulee tehdä luvan voimassaolon aikana ottotoiminnan päätyttyä tai soveltuvilta osin jo sen aikana. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai maiseman vaatiessa loivemmaksi. Luiskille tulee levittää varastoidut pintamaat ja rakentaa niistä riittävä kasvualusta sekametsän kasvulle. Uusi kasvukerros tehdään levittämällä pohjatasolle ja luiskiin noin 20-30 cm kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa sekä tämän päälle noin 5 cm kerros pintamaata.  Mikäli metsä ei uudistu luontaisesti, tulee alueella tehdä täydennysistutuksia kahden vuoden jälkeen.

Maisemoinnissa ja jälkihoidossa tulee käyttää pohjavesialueelle soveltuvia maa-aineksia. Muualta tuotujen puhtaiden maa-ainesten käytöstä on esitettävä suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Jälkihoidossa tulee arvioida mahdollisuudet säilyttää tai muodostaa törmäpääskyille soveltuvia elinympäristöjä.

17. Ottamistoiminnan päättyessä alueelta tulee poistaa kaikki rakennelmat, laitteet, jätteet, ylijäämämassat sekä maisemointia haittaavat maa-ainesvarastot.

18. Ottamistoiminnan loppumisen jälkeen alueen soveltumaton käyttö on estettävä.

19. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen 10 §:n mukaista loppukatselmusta. Loppukatselmuksesta tehdään muistio, joka toimitetaan tiedoksi Lupa- ja valvontavirastoon.

Huomioiden Latikkakankaan pohjavesialueen suuren merkityksen Parkanon kaupungin vedenhankinnalle tulee kaikki ottamiseen liittyvät toiminnot järjestää siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Luvan haltija vastaa toiminnastaan mahdollisesti aiheutuvien ympäristövahinkojen ehkäisemisestä sekä toiminnasta aiheutuvista vahingoista voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on noudatettava luvan estämättä (YSL 70 §).

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset 1-5 on annettu riittävän pohjaveden suojakerroksen varmistamiseksi ennen ottamistoiminnan aloittamista.

Lupamääräykset 6-11 koskevat ottamisaluetta, ottomääriä, ottotasoja, suojaetäisyyksiä, alueen merkintöjä ja toiminta-aikoja. Määräykset ovat tarpeen maa-ainesten ottamisen valvonnan sekä ympäristölle, tiealueelle ja naapureille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Suojaetäisyydet on asetettu ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten ottaminen - opas kestävään käyttöön"- ohjeistuksen mukaisiksi sekä saadut lausunnot ja hakijan perustelut huomioon ottaen. Suojaetäisyys tiehen on määrätty 10 metriksi alueen aiempi käyttö, tien luonne rasitetienä sekä suoja-alueelle muodostunut puusto huomioon ottaen.

Lupamääräykset 12-15 on annettu pohjaveden suojelemiseksi. Alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Latikkakankaan pohjavesialueella, minkä vuoksi pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailu sekä haitallisten aineiden käsittelyä koskevat määräykset ovat tarpeen.

Lupamääräykset 16-19 koskevat alueen jälkihoitoa, maisemointia ja loppukatselmusta. Määräysten tarkoituksena on varmistaa alueen sopeutuminen ympäristöönsä sekä pohjaveden suojelun toteutuminen ottamistoiminnan päätyttyä.

Vakuus

Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa 12 500 € vakuus ennen maa-ainesten oton aloittamista. Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 €/vakuus. Vakuuden suuruus on määritelty kunnan vakiokäytännön mukaisesti alueen pinta-alan perusteella.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto on kokonaan suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden lupapäätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen.

Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Parkanon kaupungilla on oikeus teettää tarvittavat työt vakuuden turvin. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on hyväksytty valvovan viranomaisen suorittamassa lopputarkastuksessa (MaA 8 §).

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa kymmenen vuotta päätöksen antopäivästä.

Päätöksen perustelut

Lupamääräykset huomioon ottaen toiminta täyttää maa-aineslain 6 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eikä luvan myöntämiselle ole maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja esteitä. Pohjaveden suojelu on turvattu riittävällä suojakerroksella, pohjaveden tarkkailulla sekä muilla lupamääräyksillä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristön pilaantumista, vedenhankinnan vaarantumista, kohtuutonta haittaa naapureille eikä muutakaan yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupa on myönnetty ensisijaisesti alueen pohjaveden suojelun, jälkihoidon ja maisemoinnin toteuttamiseksi sekä tämän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevien maa-ainesten hallittua hyödyntämistä varten.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan Parkanon kaupungin verkkosivuilla 20.8.-18.9.2026.

Hakemuksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymän maa-ainestaksan mukaisesti 1 816,92 euroa, mikä sisältää maa-aineslupamaksun, hakemuksen kuulutukset sekä naapurien kuulemisen ja vakuuden hyväksymisen.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan erillisellä liitteellä. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika päättyy 18.9.2026.

Jakelu

Päätös: Hakija

Päätös tiedoksi: Lausunnon antajat

Ilmoitus päätöksestä: Rajanaapurit

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.