Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 09.06.2026/Pykälä 58

Rakennus- ja ympäristölautakunta 09.06.2026 § 58  

1836/11.01.00.06/2026      

Hakija

Metsähallitus Metsätalous Oy

Keskuskatu 8

39700 Parkano

Yhteyshenkilö -----------

Ottamisalueen sijainti

Ottamisalue sijaitsee Parkanossa Valtion metsämailla kiinteistöllä Metsä-Vuorela 581-407-12-4 Somerontien ja Alavantien välissä.

Ottamispaikka

Hoseuksen kallioalue, kiinteistö Metsä-Vuorela 12:4 (hakemuksessa Vuorela RN:o 12:2, M602 määräala). Tilan omistaa Suomen valtio.

Ottamisalue

Suunnitelma-alueen pinta-ala  3,3 ha.

Ottamisalueen koko,  2,6 ha

josta tuki- ja läjitysaluetta 0,5 ha.

Alin ottamistaso (N2000) +153.5

Toimenpide

MAL:n (555/1981) mukaista maa-aineslupaa haetaan kallioaineksen ottamiseksi 2,6 ha laajuiselle alueelle.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa haetaan kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnalle.

Ympäristölupaperuste määräytyy ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 mom. liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja 7e (kivenlouhimo, murskaamo) sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 mom. (toiminta, josta voi aiheutua kohtuuton rasitus naapuruussuhdelain perusteella) perusteella.

Alueella ei ole aiempia lupia.

Määrä ja aika

Kokonaisottomäärä 70 000 m³ ktr, vuosittainen ottomäärä noin 7000 m³, tarvittaessa aineksia otetaan vuosittain enemmän. Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa alueella merkintä Eok, Kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue. Alueella ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita eikä muinaismuistomerkkejä. Alue ei sijoitu luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -alueelle, eikä sellaisen välittömään läheisyyteen. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee n.  520 m luoteeseen ottamisalueelta. Ottoalueen lähelle ei sijoitu melulle erityisen herkkiä kohteita. Ottamisalue ei kuulu pohjavesialueeseen. Lähin vesistö on Iso-Somerojärvi, joka sijaitsee 430 metriä murskaamosta/louhimosta loivasti koiliseen.

Ottamistoiminnan kuvaus

Alueen pohjaveden taso on lähiojista vuonna 2022 mittauksen mukaan +150 (N2000). Alimmaksi ottosyvyydeksi esitetään tasoa +153.5. Vesipintojen väliin jää 3,5 m suojakerros.

Ottaminen tapahtuu normaalilla louhinnan luiskan kaltevuudella, joka on käytännössä pystysuora, joten yli 3 metrin korkuiset jyrkänteet aidataan vahinkojen estämiseksi.

Ottoalueen kulmat merkitään maastoon puupaaluin. Alueelle rakennetaan kaksi korkopistettä, joiden avulla ottamistasoa voidaan seurata.

Alueella liikkuminen voidaan kieltää kyltein ja tulotielle asennetaan puomi, jolla estetään tahaton päätyminen alueelle. Jyrkät rintaukset

aidataan tarvittaessa. Alueella liikkuminen voidaan estää myös pintamaakasoilla.

Vuosittainen toiminta-aika on 1.8-30.4, touko- kesä ja heinäkuussa ei tehdä murskausta tai louhintaa. Toiminnassa noudatetaan VNA 800/2010 mukaisia toiminta-aikoja:

- murskaaminen klo 7.00-22.00

- poraaminen klo 7.00-21.00

- rikotus klo 8.00-18.00

- räjäytykset klo 8.00-18.00

- kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00-22.00

Kuormaamista ja kuljetuksia tehdään tienpidollisista syistä tarvittaessa myös viikonloppuisin. Mahdollisia viikonloppukuljetuksia perustellaan sillä, että kiviaineksia saatetaan tarvita jatkuvasti mm. alueen soratiestön kunnossapitoon, päällystettyjen teiden talviaikaiseen hiekoittamiseen yms. Murskaustoimintaa suoritetaan lupakauden aikana ottokertojen yhteydessä, joiden kesto kerrallaan noin 3-5 viikkoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Ottamisalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Murskaustoiminnassa käytetään nykyaikaista siirrettävää C-luokan murskauslaitosta.

Kallion louhinta suoritetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Tarvittaessa louhittua kiviainesta rikotetaan.

Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista

Ottamistoiminnan ympäristövaikutukset liittyvät paikallismaiseman muutokseen koska maa-aines poistetaan pysyvästi. Ottamistoiminnan päätyttyä jälkihoidettu metsittynyt ottoalue sulautuu ympäröivään maisemaan.

Pöly

Murskaustoiminnasta ja työmaaliikenteestä syntyy

pölyä, jota pyritään vähentämään vesikastelun avulla, sijoittamalla murskaustoiminta ottoluiskien ja varastokasojen suojaan, koteloinnilla ja putoamiskorkeuden säätämisellä. Porauksessa syntyvä pöly kerätään pölynkeräyslaitteistolla. Räjäytyksistä leviää hetkellinen pölypilvi, joka laskeutuu lähelle päästökohdetta. Pääosa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 30 ?m kokoluokkaa ja laskeutuu lähelle päästökohdetta.

Melu

Murskaustoiminta aiheuttaa melua. Laitoksen melutaso on noin 80-95 dB. Melua vähennetään sijoittamalla toiminta alueen pohjatasolla, rinteiden ja varastokasojen suojaan sekä huolehtimalla sovittujen toiminta-aikojen noudattamisesta. Tarvittaessa suojataan koteloinneilla ja muilla meluntorjunnan kannalta parhailla mahdollisilla toimenpiteillä.

Tärinä

Kalliokiviaineksen ottotoiminnassa tärinää aiheuttavat erityisesti louhintaräjäytykset. Niiden tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Muut louhinnan työvaiheet tai murskaustoiminta aiheuttavat vain lievää tärinää, jota ei havaita kuin toimintojen välittömässä läheisyydessä. Tärinävaikutuksia

seurataan aistinvaraisesti ja mikäli tarpeen, toimenpiteisiin tärinävaikutusten minimoimiseksi ryhdytään välittömästi.

Hulevedet

Toiminnasta ei synny merkittävästi laadultaan muuttuneita hulevesiä eikä toiminnalla ole vaikutusta alueen pintavesiin, koska sade- ja sulamisvedet imeytyvät pääosin suoraan irti louhittuun kallioperään. Ottoalueen pohja muotoillaan siten, ettei sade- ja sulamisvesistä muodostu ylimääräisiä lammikoita alueelle. Irti louhittuun kalliopohjaan imeytymättömät pinta- ja sulamisvedet (mahdollinen pölynsidonnassa käytetty vesi) johdetaan hallitusti alueelta pohjoisosan kautta maastoon. Tarvittaessa tehdään pintavesille selkeytysallas ennen maastoon johtamista, jolle on varaus karttasuunnitelmassa.

Liikenne

Kulku alueelle ja massojen kuljetus tapahtuu olemassa olevan alueen eteläpuolelta Alavantien varteen rakennettavan liittymän kautta. Toiminnan aikana liikennöinti on kausiluontoista. Raskasta liikennettä (käyntiä/vrk) 10-15k/vrk.

Vaikutus pohjaveteen

Toimintaa ei harjoiteta pohjaveden muodostumisalueella, eikä toiminta arvioiden aiheuta laadullisia tai määrällisiä vaikutuksia pohjavedelle eikä vaikeuta pohjaveden hyödyntämistä talousvetenä.

Vaaralliset kemikaalit

Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan paikalle vasta panostuksen alkaessa. Alueella käytettävät polttoainesäiliöt ovat IBC-hyväksyttyjä ja tarkistettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Alueella varastoidaan murskaustoiminnan aikana enimmillään 10 m³ kevyttä polttoöljyä. Murskaustoiminnan aikana tarvittavat öljyt ja voiteluaineet säilytetään lukittavassa varastointikontissa. Mahdollisiin polttoaine- tai

öljyvahinkoihin on varauduttu imeytysturpeella. Alue, jossa tankkaus tehdään, suojataan öljyä läpäisemättömällä muovilla.

Jätehuolto

Alueella ei synny eikä käsitellä jätevesiä. Alueella käytetään kuivakäymälää. Toiminnasta ei synny vaarallisia jätteitä. Toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kierrätykseen jätteenkäsittelylaitokselle.

Kaivannaisjätteen jätehuolto

Kiviaineksen ja pintamaiden käsittely tapahtuu ottamisalueella sijaitsevilla tukitoiminta-alueella. Ottamisen edetessä poistetut pintamaat käytetään maisemointiin. Ottamisalueella mahdollisesti olevat kannot, jotka eivät mene hyötykäyttöön käytetään alueen jälkihoitotöiden yhteydessä. Ottamistoiminta järjestetään

siten, ettei siitä synny ylimääräistä kaivannaisjätettä, vaan kaikki otettava kiviaines joko jalostetaan murskeeksi tai käytetään suoraan rakennusmateriaaliksi tai alueen maisemointiin. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet tiivistetään siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Melua, pölyä ja tärinää tarkkaillaan aistinvaraisesti. Mikäli päästöistä ilmenee merkittävää haittaa ympäristölle, niin tällöin ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin mahdollisimman pian ja tehdään tarvittaessa mm. Melu-, pöly- ja tärinämittauksia ja pölynsidontaa vedellä.

Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23 §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO- rekisteriin sähköisellä lomakkeella.

Toiminnasta kootaan kirjanpidon ja tarkkailun perusteella vuosiraportti, joka esitetään valvontaviranomaiselle sovittuna ajankohtana.

Poikkeustilanteet

Mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista tiedotetaan viranomaisia ja ryhdytään ympäristövaikutuksia torjuviin toimenpiteisiin välittömästi. Onnettomuuden laajuudesta ja vakavuudesta riippuen tehdään ilmoitus myös pelastuslaitokselle ja elinvoimakeskukselle.

Jälkimaisemointi

Maisemointisuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä.

Ottamisen päätyttyä alue siistitään ja ottamiseen liittyvät laitteet, rakenteet ym. viedään alueela pois. Kallioluiskat muotoillaan ympäröivän maaston muotoja mukaillen. Lopulliseksi luiskan kaltevuudeksi tulee 1:2 tai loivempi. Lopullinen maisemointi tarkentuu ottamistoiminnan päätyttyä kokonaan alueella. Kuoritut pintamaat ja kannot varastoidaan alueen laidoilla, josta ne hyödynnetään myöhemmin alueen maisemoinnissa. Metsittymisen annetaan tapahtua luontaisesti, tarvittaessa metsittymissä täydennetään istutuksilla.

Yhteislupahakemuksen käsittely

Yhteislupahakemus toimitettiin kaupungille 23.2.2026. Hakemusta täydennettiin Lupa- ja Valvontaviraston lausunnossaan pyytämällä luontoselvityksellä 22.5.2026.

Tiedottaminen

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupahakemus kuulutettiin 4.3-4.4.2026 välisen ajan kaupungin kotisivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. MaL:n 13 § mukaisesti yhteislupahakemuksesta lähetettiin erityistiedoksianto kirjeitse viidelle vaikutusalueen kiinteistölle sekä kiinteistönaapurina Väylävirastolle, josta se hallintolain 21 § mukaisesti käännettiin asiaa käsittelevälle viranomaiselle Sisä-Suomen elinvoimakeskukselle.

Pyydetyt lausunnot

Lisäksi pyydettiin lausunnot Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollolta ja Lupa- ja valvontavirastolta.

26.03.2026 Sastamalan terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että toiminta tulee järjestää niin, ettei se heikennä pohjavesien laatua. Toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää. Nämä tulee huomioida koko toiminnan ajan. Toiminnasta ei saa aiheutua asumisterveysasetuksessa asetettujen sisämelun toimenpiderajojen ylityksiä.

19.03.2026 Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen Liikenneosastolla ei ole huomautettavaa maa-aineslupaan ja ympäristölupaan, kun kulkeminen kiinteistölle järjestetään lohkomistoimituksessa osoitetun tieoikeuden (tieoikeuden 000-2007-K18098/3) mukaisesti. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen Liikenneosasto ei näe tarpeellisena muodostaa uutta kulkuyhteyttä maantielle 13344, koska kiinteistöllä on olemassa oleva tieyhteys Somerontien kautta.

Sisä-Suomen Elinvoimakeskus Liikenneosasto suhtautuu kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan.

26.03.2026 Metsähallitus Metsätalous Oy katsoo vastineessaan, ettei voimassa oleva tieoikeus (000-2007-K18098/3) vastaa maa-ainesten ottotoiminnan edellyttämiä liikenteellisiä ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, sillä se on tarkoitettu alueen kiinteistöjen tavanomaiseen käyttöön. Maa-ainesten ottoon liittyvä raskas ja ajoittain vilkas kuljetusliikenne edellyttää hyväkantavaista, tarkoituksenmukaisesti mitoitettua ja turvallista kulkuyhteyttä, minkä vuoksi oma tie ja uusi liittymä maantielle 13344 ovat toiminnan kannalta perusteltuja. Ottotoiminnan liikenne on ajallisesti rajattua, kiviaineksia ei myydä ulkopuolisille ja kulkuyhteyden alkuun rakennetaan puomi estämään toiminta-aikojen ulkopuolinen liikenne.

Uuden liittymän perustamista perustellaan Somerontien heikolla kantavuudella, kapeudella ja sijainnilla sekä sen käytöstä aiheutuvilla liikenneturvallisuusriskeillä, erityisesti Somerontien ja valtatie 3:n liittymän sijoittumisella ohituskaistan alkuun. Maantien 13344 liikennemäärät ovat maltillisempia ja liittymä valtatie 3:lle on mitoitusten mukainen ja avoimeen maastoon sijoittuva. Uusi kulkuyhteys maantien 13344 suunnasta vähentää toiminnasta aiheutuvia melu-, pöly- ja tärinähaittoja ja mahdollistaa ottoalueen pohjoisreunan säilyttämisen luonnonmukaisena puskurivyöhykkeenä Somerontien suuntaan. Koko vastine on päätöksen liitteenä.

Vesien johtamisesta todetaan, että uuden maantien 13344 ojista vedet kulkeutuvat kohti Iso-Somerojärveä, luontaiseen laskusuuntaan, kohti pohjoista eikä vesiä ei johdeta maantieojaan. Liitteeksi vastineeseen annettiin karttakuva, jossa kuvataan maastoprofiili Iso-Somerojärvestä maantien 13344 reunaan, jolla todetaan vesien luontainen virtaussuunta.

27.03.2026 Lupa- ja valvontavirasto toteaa lausunnossaan, ettei hakemuksessa esitetyillä tiedoilla voida poissulkea luonnonsuojelulailla suojeltujen tai muuten huomioitavien luontoarvojen esiintymistä alueella, johon maa-aineistoimintaa on suunniteltu. Jotta lupakäsittelyä varten on olemassa riittävät tiedot luvan myöntämisedellytysten arviointiin, tulee hanketta varten laatia luontoselvitys. Asianmukaisia luontoselvityksiä ei laadita niin, että tarkastellaan vain olemassa olevat luontotiedot vaan asianmukaisten luontoselvitysten laatiminen edellyttää maastotyöskentelyä. Jotta selvitykset ovat asianmukaisia ja vertailukelpoisia, tulee selvitys tehdä Luopas-oppaan mukaisesti.

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että hakemus on puutteellinen eikä sen perusteella voida arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia ja hakemusta tulee täydentää luontoselvityksellä ja pyytää lausuntoa uudelleen.

27.03.2026 Metsähallitus Metsätalous Oy kertoi täydentävänsä hakemusta LVV:n lausunnon pohjalta. Luontoselvitys toimitettiin 22.05.2026.

Luontoselvityksellä täydennetystä hakemuksesta LVV lausui:

Lupahakemukseen täydennetty luontoselvitys on riittävä osoittamaan, ettei hankealueella todennäköisesti ole luonnonsuojelulain turvaamia tai muutoin huomionarvoisia luontokohteita, joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia.

29.03.2026 Iso-Somerojärven Suojelu- ja Hoitoyhdistys ry vapaa-ajan asukkaina vastustaa Iso-Somerojärven lupien myöntämistä. Perusteluina hankkeen vastustamiselle yhdistyksen jäsenet esittivät tehneensä kattavat selvitykset Iso-Somerojärven tilasta. Mielipiteessä kerrotaan, että turvetuotantoaikoina ei tehty valuma-altaita ja kaikki kiintoaine valui järveen sekä että turvetuotanto on aikoinaan kuormittanut järveä ja sen pohjassa on 2,5 metrin sedimenttikerros. Yhdistys kokee, ettei järvi kestä murskaamosta tulevia pölylaskeumia ja hulevesiä sekä niistä aiheutuvaa lisäkuormitusta. Yhdistyksen jäsenet olivat myös huolissaan ottotoiminnan vaikutuksesta pohjaveteen, jonka tila on mielipiteen mukaan kärsinyt turvetuotannon ja soranottamisen jälkeen. Mielipiteessä nostetaan esiin huoli ottotoiminnan aiheuttamasta melusta vapaa-ajan kiinteistöillä. Yhdistys kertoi myös, että Iso-Somerojärven alueella pesii myös suuri määrä lintuja, joista osa mielipiteen mukaan harvinaisia. Murskaamon esitetään häiritsevän niiden sekä muiden eläinten elinympäristöä.

30.03.2026 Metsähallitus Metsätalous Oy vastauksena Iso-Somerojärven suojelu- ja hoitoyhdistys ry:n mielipiteessä esitettyihin aiheisiin toteaa kivipölyä syntyvän pieniä määriä, jotka suurimmaksi osaksi saadaan pysäytettyä poravaunun pölynkeräysjärjestelmällä. Rikotuksesta ei juurikaan synny pölyä. Murskauksen yhteydessä käytetään tarvittaessa kiviaineksen kastelua vedellä. Lisäksi murskainta ja kuljettimia suojataan koteloinnin avulla, jolla estetään pölyn leviäminen ottoalueen ulkopuolelle. Kivipöly on raskaampaa kuin turvepöly, eikä kulkeudu kauas.

Hulevesiä- ja pohjaveteen vaikuttavia hulevesiä ei alueelta tule normaalia, sadannasta kertyvää vesimäärää enempää ja kasteluun käytetty vesi imeytyy lähes kokonaan maa-ainekseen. Lupa-alueen vedet ohjautuvat luontaisesti peitteistä rinnettä pitkin pintavaluntana ojastoon ja tarvittaessa vedet voidaan johdattaa erillisen altaan kautta purkuojastoon, jossa vesien virtaussuunnassa, rinteen alareunassa oleva, sammaleinen ja peitteinen maasto pidättää ravinteita tehokkaasti. Lisäksi alueen ojasto on pientä ja virtausnopeus ojissa pieni, jolloin esim. kiviaineksen kulkeutumisriski järveen on hyvin vähäinen.

Pohjavesiin ottotoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta ja pohjaveden pinnantasoon jätetään yli kahden metrin etäisyys.

Melun osalta todetaan, että murskausta tehdään arviolta kahden, kolmen vuoden välein ja vain luvan sallimaan aikaan, ei lintujen pesintäaikaan. Räjäytyksiä tehdään yleensä yksi/murskauskerta luvan toiminta-aikoina. Lastauksesta ja liikenteestä ei juurikaan aiheudu tavanomaista liikennettä enempää melua. Esitetyillä toiminta-ajoilla ja etelän suunnasta suunnitellulla toiminnalla pyritään vähentämään alueen kiinteistöille aiheutuvia häiriötekijöitä.

Tarkastelu

Hakemuksessa on tarkasteltu kulkuyhteyttä suunnitellun maantien 13344 (Alavantie) liittymän kautta. Elinvoimakeskus on myöntänyt liittymäluvan 26.5.2026 kyseiseen suunniteltuun kohtaan.

Ympäristövaikutusten osalta kulkuyhteyden järjestäminen maantien 13344 suunnasta vähentäisi liikenteestä aiheutuvia melu- ja tärinähaittoja lähialueen häiriintyville kohteille, joista lähin sijaitsee 520 metriä luoteeseen. Uusi kulkuyhteys mahdollistaa ottoalueen pohjoisreunan säilyttämisen luonnonmukaisena puskurivyöhykkeenä Somerontien suuntaan, joka osaltaan vähentää Iso-Somerojärven suojelu- ja hoitoyhdistyksen mielipiteessä esitettyjä vapaa-ajan asuntojen asukkaisiin kohdistuvia meluhaittoja. Liittymän rakentamisesta aiheutuvat arvioidut ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.

Oheisaineistona:
Vastine Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen Liikenneosaston lausuntoon

Sijaintikartta

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan tilalle Vuorela 581-407-12-2, M602 määräala, kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muutoin suunnitelman ja hakemuksen mukaisesti. 

 Lupamääräykset:

1. Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

Yhteislupa on voimassa 10 vuotta sen myöntämisestä. Ennen luvan päättymistä ottotoiminta maisemointineen on viimeistään suoritettava.   Hakija on nimennyt ottotoiminnan yhteyshenkilöksi ------------- Toiminnanharjoittajan yhteyshenkilö vastaa toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjunnasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä perehdytyksestä. Vastuuhenkilön/henkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja pidettävä ne ajantasaisina.

2. Ottamisalueen rajaus, sallitut ottotasot ja merkinnät 

Ottamistoiminta on sallittu hakemuksessa esitetyllä alueella, Alavantien ja Somerotien välisella alueella joka on yhteensä 2,6 ha. Ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä maastoon selvästi havaittavin paaluin tai vastaavin merkein. Kaikki merkinnät on pidettävä kunnossa lupa-alueella koko ottamistoiminnan ajan.  Kalliota voidaan louhia enintään 70 000 m³ktr ja alin sallittu ottosyvyys on +153,50 (N2000). Suojaetäisyys pohjaveteen tulee olla 3,5 metriä havaitusta pohjaveden pinnasta. Alueella tulee olla korkeusmerkintä (kolmiopukki tai merkintä kivi-/kalliopintaan), josta ottosyvyys on tarkistettavissa kaikkina aikoina. Ottotoiminta ei saa ulottua 10 metriä lähemmäs naapurikiinteistöjen rajasta.  

3. Toiminta-ajat 

Vuosittainen toiminta-aika on hakemuksen mukaisesti 1.8.-30.4. Kallioaineksen irrotusta (poraus, räjäytykset, rikotus) tai murskausta ei saa tehdä 1.4.-30.4. välisenä aikana lintujen pesimärauhan takaamiseksi.

Toiminnassa tulee noudattaa hakemuksessa esitettyjä toiminta-aikoja:  

- murskaaminen klo 7.00-22.00

- poraaminen klo 7.00-21.00

- rikotus klo 8.00-18.00

- räjäytykset klo 8.00-18.00

- kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00-22.00 

Arkipyhäisin edellä mainitut toimenpiteet eivät ole sallittuja. Kuormaus ja kuljetus viikonloppuisin sallitaan tarvittaessa tehtäväksi klo 7-18 välisenä aikana.

4. Melu 

Toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinkiinteistöille annettua 55 dB (LAeq) eikä loma-asuinnoille annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- tai oleskelualueilla.  

Murskaamo tulee sijoittaa siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Melun leviämistä tulee estää koteloinnin ja kumituksin. Melun leviämistä tulee tarvittaessa estää varastokasojen sijoittelulla. Lupaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla melumittauksia toiminnan aikana.

5. Pölyhaittojen ehkäiseminen 

Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VN:n asetuksen 79/2017 mukaista ilmanlaadun raja-arvon ylitystä hiukkasten osalta häiriintyvissä kohteissa. Kiviainesten varastokasat ja liikennealueet tulee tarvittaessa kastella niin, että pölyämisestä ei aiheudu haittaa naapurustolle.

6. Maaperän ja vesiensuojelu 

Polttoaineita, muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia jätteitä ei saa varastoida ottamisalueella ilman asianmukaista suojaa. Mahdollisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteällä valuma-altaalla ja katoksella varustettuja säiliöitä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolla.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella tulee olla saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Työkoneita ei saa säilyttää eikä tankata kaivualueella ilman asianmukaista suojarakennetta. Alueella ei saa huoltaa tai pestä koneita.

Louhosvedet tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu vettymis- tai muuta haittaa naapurikiinteistöille. Mikäli louhosvedet eivät imeydy kallioperään tai ympäröivään maastoon, tulee niille tarvittaessa tehdä laskeutusallas ennen niiden johtamista maastoon. Maastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla.

Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta, jolloin vesinäytteistä on tutkittava ainakin sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40) ja mahdollinen virtaama.

Maa-ainesten ottamistoiminta kokonaisuudessaan on toteutettava siten, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa.

7. Jätehuolto 

Alueen pintamaat tulee käyttää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen maisemointiin. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle. Kaivualueella ei saa polttaa tai haudata jätteitä. Käytetyt räjähdysainepakkaukset ja muut räjäytyksistä peräisin olevat jätteet on siivottava alueelta pois.

Vaaralliset jätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai maaperän likaantumista. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai reunakorokkeisella alustalla siten, että vuodon sattuessa jätteen voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokseen, joka on hyväksytty vaarallisten jätteiden vastaanottopaikaksi.  Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi metallin vastaanottopaikaksi hyväksytylle toimijalle.

8. Turvallisuus 

Ottoalueen jyrkät reunat on suojattava selkeästi suojaköysin ja varoituskilvin. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä. Ulkopuolisten kulku toiminta-alueella on estettävä esim. puomilla tai vastaavilla järjestelyllä.  Räjäytystyössä tulee noudattaa lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Räjäytys- ja louhintatöistä ei saa aiheutua läheisten teiden käyttäjille vaaraa.

9. Toiminnan seuranta 

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja hulevesien leviämistä alueelta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Mikäli ympäristönsuojeluviranomainen katsoo tarpeelliseksi suorittaa tutkimuksia toiminnan haittavaikutuksista, vastaa luvan saaja tutkimusten kustannuksista.  

Maa-ainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus otetun maa-ainesten määrästä NOTTO-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaisesti.   Luvan haltija on vastuussa mahdollisista aiheuttamistaan vahingoista. Korvattavista vahingoista, joita päätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulaissa säädetyssä järjestyksessä.  

Laitoksen käyttöhäiriöistä, joista aiheutuu tavanomaista merkittävämpiä päästöjä, tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista tarvittaessa Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä Sisä-Suomen Elinvoimakeskukselle

10. Työmaapöytäkirja 

Toiminnasta on pidettävä työmaapöytäkirjaa, joka esitetään ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Työmaapöytäkirjaan merkitään vähintään:

- Vuotuinen otettu maa-ainesmäärä ja mahdolliset poikkeamat ottamissuunnitelmasta.

- Räjäytysten ajankohdat

 -Jätteet: vaarallisten jätteiden lajit, arviomäärät ja toimituspaikat

- Poikkeamat/häiriötilanteet: syy, kesto, arvio ympäristövaikutuksista sekä tehdyt torjunta- ja korjaavat toimet.

- Mahdolliset tarkkailutulokset jos näytteitä on otettu

- Polttoaineet/kemikaalit: varastoinnin suojaukset ja vuoto- tai häiriöilmoitukset

- Jälkihoidon/maisemoinnin eteneminen siltä osin kuin on ajankohtaista. 

11.  Suoritettavat tarkastukset ja valvonta 

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tämän luvan mukaisesti luvanhakijan on pyydettävä valvontaviranomaista pitämään paikalla aloitustarkastus, missä todetaan riittävien ottoalueen merkintöjen ja korkeusmerkintöjen sekä mahdolliset koneiden säilytyspaikkojen rakenteet.

Vuositarkastus pidetään vuosittain ja lopputarkastus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on tehty loppuun ja jälkihoitotyöt suoritettu.  

12. Maisemointi ja jälkihoitotyöt

Ottotoiminnan päätyttyä reunat tulee luiskata vähintään kaltevuuteen 1:3. Luiskille tulee levittää varastoidut pintamaat ja rakentaa niistä riittävä kasvualusta metsän kasvulle. Mikäli metsä ei uudistu luontaisesti, tulee alueella tehdä täydennysistutuksia kahden vuoden jälkeen. Maa-ainesalueen luiskaus- ja maisemointitoimenpiteitä voi toteuttaa vaiheittain jo ottamistoiminnan edetessä.

Muualta tuotujen puhtaiden maa-ainesten käytöstä on esitettävä suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.  

Maisemoinnin yhteydessä tulee rakentaa väyläviraston ohjeistuksen 25/2022 mukainen pysyvärakenteinen ja mahdollisimman huoltovapaa 1,2 metriä korkea teräsverkkoaita louhosalueen rajalle yli 2 metrin jyrkänteiden suojaksi.

13. Vakuus

Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa 13 000 €:n vakuus ennen maa-ainesten oton aloittamista. Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 €/vakuus. Vakuuden suuruus on määritelty kunnan vakiokäytännön mukaisesti alueen pinta-alan perusteella.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto on kokonaan suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden lupapäätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen.

Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Parkanon kaupungilla on oikeus teettää tarvittavat työt vakuuden turvin. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus.  Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on hyväksytty valvovan viranomaisen suorittamassa lopputarkastuksessa (MaA 8 §).

14. Toiminnanharjoittajan vaihtuminen tai toiminnan lopettaminen

Toiminnan olennaisesta muuttumisesta,

lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on vähintään 6 kk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava kirjallisesti Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13 a §).

Päätöksen perustelut

Toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset (MAL 6 §, YSL 48 §).  Kiviainesten ottamisesta hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista (MAL 3 §).

Hakemuksen ja tämän lupapäätöksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Toiminnasta ei myöskään voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon toiminnan sijainti, toiminta-aika ja annetut lupamääräykset. (YSL 49 §) Toiminnan sijoittaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminta täyttää VNa:ssa 800/2010 annetut vähimmäisvaatimukset jäljempänä esitetyin perustein. Hakemusta on täydennetty pyydetyillä asiakirjoilla.

Lupaehto 1: Ilmoitusvelvollisuus toiminnasta ja vastaavasta henkilöstä on annettu valvonnallisista syistä.  

Lupaehto 2: Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminta-alueelle, joka on oltava todennettavissa maastossa luvanmukaisen toiminnan sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Toiminta-alueen, ottamisalueen ja korkeuspisteiden merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Alin ottamistaso sekä suojaetäisyys pohjaveteen ovat hakemuksen mukaisia. Suojaetäisyys on asetettu pohjaveden suojelun turvaamiseksi.
 

Lupaehdot 3-6 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi.  Aikarajoituksilla varmistetaan, että haitta ei muodostu kohtuuttomaksi lähikiinteistöille ja toiminta täyttää VN asetuksen 800/2010 vaatimukset.

Kallioaineksen irrotusta ja murskausta koskevat rajoitteet on asetettu lintujen pesimärauhan takaamiseksi.

Melua koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti mahdollisen meluhaitan rajoittamiseksi (YSL 52 §).  Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi hiukkaspitoisuuksille ulkoilmassa on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa 79/2017.

Lupaehdot 7-8 on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi sekä maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi.

Kaluston, öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden huolellinen käsittely ja säilytys on varmistettava riittävin teknisin ratkaisuin.

Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain nojalla kielletty (YSL 16, 17, 52, 134 §:t).  Määräykset on annettu jätelain 13 (jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen), 15 (jätteiden erilliskeräysvelvollisuus) ja 29 (jätteen luovuttaminen) §:ien mukaisesti jätteistä maaperälle ja pohjavesille sekä ympäristön siisteydelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi (Murskaamoasetus 11 §, YSL 58, 113 §:t).  

Lupaehdot 9-11  on annettu valvonnallisista syistä. Tarkkailun avulla varmistetaan, että toiminta ei aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnanharjoittajaa koskee selvillä olovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Kirjanpito-ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnallisista syistä

Lupamääräys 12 on annettu, sillä alueen maisemoinnin on oltava suunnitelmallista. Ottamisalueen jälkihoidon tarkoituksena on nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan. Määräys aidasta on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Lupamääräys 13 on asetettu alueen jälkihoidon turvaamiseksi.

Lupaehto 14 on asetettu, sillä toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, tulee siitä ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle.

Hakemuksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymän maa-ainestaksan ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 3055,48 euroa, mikä sisältää maa-aineslupamaksun, 50 % ympäristölupamaksusta, hakemuksen kuulutukset sekä naapurien kuulemisen.

Tämä lupapäätös on voimassa kymmenen vuotta päätöksen antopäivästä.

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on noudatettava luvan estämättä (YSL 70 §).

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella Parkanon kaupungin verkkosivuilla 10.6.-10.7.2026. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen, valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Valitusaika päättyy 10.7.2026.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23 b §:t

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 14-17, 19, 20, 27, 29, 34, 39-45, 48-52, 58, 62, 66, 70, 83-85, 87, 89, 92-94, 113, 134, 170, 172, 190-191, 199, 205 § sekä liite 1

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 8, 11-15 §:t

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 29, 118-122 §

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §:t

VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

VNA ilmanlaadusta (79/2017) 3 ja 4 §:t

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4 §

VNA jätteistä (179/2012) 7-10 ja 20 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 §

Hallintolaki (434/2003) 34, 41 §

Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymä maa-ainestaksa ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Parkanon kaupungin hallintosääntö 28 §

Jakelu

Päätös: Hakija

Päätös tiedoksi: Lausunnon antajat

Ilmoitus päätöksestä: Rajanaapurit

Liitteet

Valitusosoitus

Käsittely  Pöytäkirjaan tehtiin tekninen korjaus.
 Esityslistavaiheessa ottamispaikan kiinteistötunnuksena oli Vuorela 581-              407-12-2 M602. Määräala johon hakemus kohdistuu, on lohkottu omaksi               kiinteistöksi, jonka tunnus on Metsä-Vuorela 581-407-12-4. Uusi               kiinteistötunnus vaihdettiin pöytäkirjaan.
 

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.