Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.04.2026/Pykälä 46

Rakennus- ja ympäristölautakunta 27.04.2026 § 46  

1152/10.03.02/2024      

Parkanon Tekninen lautakunta pyytää lausuntoa Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimaosayleiskaavasta.

Hankeyhtiö Elements Suomi Oy suunnittelee Haitinkankaan aurinko-ja  tuulipuistoa Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan alueelle. Hanke kokonaisuutena edellyttää YVA-lain (252/2017) mukaista ympäristövaikutusten arviointia, joka laaditaan kaavoituksen rinnalla.

Osayleiskaava-alue sijoittuu Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan alueille; etäisyys Parkanon keskustaan on noin 18,5 km ja Karvian kuntakeskukseen noin 6 km.

Osayleiskaava-alueen laajuus on noin 2 131 ha, josta Parkanon alueelle sijoittuu noin 342 ha ja Karvian alueelle noin 1 790 ha.

Kaavaluonnos pohjautuu YVA:n vaihtoehdolle VE2 ja mahdollistaa 13 tuulivoimalan ja 2 aurinkovoimala-alueen toteuttamisen. Parkanoon  tuulivoimaloita sijoittuu 2 kappaletta ja Karviaan 11 kappaletta. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on kaavamääräysten mukaan enintään 350 m, napakorkeus enintään 225 m, lavan pituus 125 m ja yksikköteho noin 6-10 MW. Tuulipuiston kokonaisteho 130 MW. Tuulipuiston vuotuinen nettotuotanto arvioidaan olevan noin 550 GWh.Aurinkovoimalat sijoittuvat pääosin Karvian kunnan alueelle, Rannankyläntien varteen noin 231 ha ja Kärmeskallion länsipuolelle 66 ha. Parkanon alueelle ulottuu toisen aurinkovoima-alueen eteläosa, noin 12,4 ha. Aurinkovoimaloiden vuotuinen nettotuotanto on arvioitu olevan noin 310 GWh.

Sähkönsiirron liityntäpistettä ja -reittiä ei ratkaista osayleiskaavalla, mutta kaavassa esitetään alustava ratkaisu; tähän kaavaan on valittu sähkönsiirtovaihtoehto SVE1 ja liityntä Fingridin suunnittelemaan sähköasemaan Kuivasjärven itäpuolelle.

Kaavoitus

 Maakuntakaava

Parkanon puoleinen osa sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040, ja Karvian puoleinen osa Satakunnan maakuntakaavaan (lainvoima 13.3.2013).  Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaava (hyv. 7.4.2025) ei osoita aluetta maakunnallisesti merkittäväksi tuuli- tai aurinkoenergia-alueeksi; samoin Satakunnan vaihemaakuntakaavoissa (tuulivoima 1. vaihe 2016, aurinko 2. vaihe 2019) suunnittelualueelle ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoa/aurinkoenergiaa.

Kaavaselostus toteaa nimenomaisesti, että osayleiskaava on voimassa olevien maakuntakaavojen vastainen (koska aluetta ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi energian tuotantoalueeksi).

Samalla kaavaselostus viittaa siihen, että Satakunnan maakuntakaava 2050 (valmisteluvaihe) tarkistaa Haitinkankaan suunnittelutilannetta ehdotusvaiheessa, ja että toteuttamiskelpoiset hankkeet voidaan jatkossa merkitä maakuntakaavaan.

Yleiskaavat ja asemakaavat

Suunnittelualueella ei ole aiempaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa, eikä alueen välittömässä läheisyydessä ole asemakaavoja; lähimmät asemakaavat ovat ranta-asemakaavoja

Muut hankkeet

Lähin toiminnassa oleva tuulivoimapuisto on Karvian Kantti (8 voimalaa) noin 3 km suunnittelualueelta luoteeseen.

Kaavaselostuksen mukaan 30 km säteellä on useita toiminnassa olevia ja suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita; hankkeiden yhteisvaikutuksia tarkastellaan ja havainnollistetaan näkymäanalyysein ja kuvasovittein.

Aurinkovoiman osalta 10 km säteellä sijaitsee kaksi suunniteltua aluetta (Mustakeidas ja Kotoneva) Karvian keskustan itäpuolella.

Lisäksi hankkeen sähkönsiirron yhteydessä keskeisenä rinnakkaisena hankkeena on Fingridin suunnittelema Kristiinankaupunki-Nokia 400+110 kV -voimajohto, jonka rinnalle Haitinkankaan liityntä on tarkoitus sijoittaa.

Hankealueella ja sen läheisyydessä on myös turvetuotantoalueita sekä Kärmeskallion kalliokiven ottopaikka (maa-ainestenotto).

Huomio; (Parkanon näkökulma): Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee varmistaa, että Parkanon puoleisiin loma-asutus- ja virkistyskohteisiin kohdistuvat yhteisvaikutukset (erityisesti maisema/pimeä aika, melu ja välke) esitetään riittävän konkreettisesti ja päivitettävästi myös tilanteessa, jossa naapurihankkeiden toteutus- tai voimalamitoitus muuttuu.

Alueen nykytila ja käyttö

Parkanon puoleinen osayleiskaava-alue (n. 342 ha) on pääosin maa- ja metsätalousaluetta (M), jolle osoitetaan mahdollisuus toteuttaa 2 tuulivoimalaa sekä näihin liittyviä huoltoteitä ja teknisiä verkostoja.

Kaavaselostus toteaa, että osayleiskaava-alueen rajaukseen on sisällytetty tuulivoimaloiden 40 dB melualue, jotta rakennusvalvonnan päätöksenteko selkeytyy ja jotta uusien asuin- ja lomarakennusten rakentamista voidaan ohjata/rajoittaa melualueella.

Rakentamisen aikana liikkumista rajoitetaan työmaaturvallisuuden vuoksi, mutta rakentamisen jälkeen tuulivoimalat eivät estä jokamiehenoikeuden mukaista liikkumista; aurinkovoima-alueet sen sijaan aidataan ja poistuvat yleisestä käytöstä.

Geologiset arvokohteet

Kaavaselostuksen mukaan maaperä koostuu pääosin moreenista ja paksuista turvekerrostumista, ja kallioperä on pääosin granodioriittia ja graniittia. Kaavaselostus toteaa, ettei alueelle sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia eikä alueella ole happamia sulfaattimaita tai mustaliuskealueita.

Pohjavedet

Osayleiskaava-alueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita, ja lähin luokan 1E pohjavesialue (Pitkäniemenkangas) on noin 1,7 km etäisyydellä.

Kaavaselostus toteaa, että vaikutukset pinta- ja pohjavesiin painottuvat rakentamisaikaan ja ovat pääosin tilapäisiä ja paikallisia, mutta aurinkovoima-alueiden rakentamisvaiheessa hulevesien hallinta on kriittinen.

Huomio: Parkanon alueelle ulottuvan aurinkovoima-alueen osalta tulee varmistaa, että hulevesien hallinnan periaatteet ja toteutus (ojat, kosteikot, altaat, mitoitus, ylläpito) esitetään kaavaehdotusvaiheessa niin konkreettisesti, että vesistökuormituksen riski voidaan arvioida ja hallita myös luvituksessa.

Arvokkaat luontokohteet ja lajisto

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaava-alueen rajaukseen sisältyy osia Horjunkeitaan ja Puurokeidas-Hannankeitaan Natura 2000 -alueista, ja Natura-alueiden välinen ekologinen yhteys on merkitty kaavaan viheryhteystarpeena.

Kaavaselostus viittaa Natura-tarveharkintaan ja Suomijärven Natura-arviointiin sekä toteaa, ettei hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueisiin, eikä kaavassa osoiteta Natura-alueille toimintoja.

Huomio: Koska Natura-alueita sisältyy kaavarajaukseen ja koska vaikutukset voivat olla välillisiä (melu, välke, pimeä aika, hydrologia), tulee kaavaehdotusvaiheessa esittää selkeä ja jäljitettävä perustelu ketjulla: vaikutusmekanismi ? arviointitulos ? lieventäminen ? seuranta, erityisesti Natura-alueiden reuna-alueilla ja ekologisen yhteyden toimivuuden osalta.

Linnusto

Kaavaselostus kuvaa, että alueen linnustoa on selvitetty laajasti YVA-menettelyssä (pesimälinnusto, muutto, petolinnut, törmäysmallinnus) ja että vaikutuksia syntyy mm. elinympäristöjen muutoksesta, pirstoutumisesta, häiriöstä ja törmäysriskistä.

Kaavaselostus toteaa, että vaikutukset päiväpetolintuihin eivät ole merkittäviä ja että törmäysriski on teoreettisesti pieni, mutta yhteisvaikutuksia korostetaan etenkin laajareviiristen petolintujen osalta.

Huomio: Parkanon puolella tulee varmistaa, että linnuston kannalta herkät kohteet ja mahdolliset kulkureitit sekä niiden suhde voimalapaikkoihin osoitetaan kartalla ja että mahdollinen rakennusaikainen ajoitus (pesintä/poikueaika) on kuvattu siten, että sitä voidaan sitoa toteutuksen ehtoihin.

Lepakot

Lepakkoselvityksessä saatiin havaintoja vesisiipasta ja pohjanlepakosta. Haitinkankaan laskeutusallas on todennäköisesti vesisiipalle tärkeä saalistusympäristö, sillä lajille on tyypillistä saalistaa nimenomaan vesistöjen päällä sekä ranta-alueilla ja -metsissä. Alue on EUROBATS-sopimuksen mukainen tärkeä saalistusympäristö. Vesisiipan siirtymäreittiä ei pystytty selvityksessä saadun tiedon tai esitietojen perusteella arvioimaan. Karttatarkastelun perusteella metsäisiä kulkureittejä Haitikeitaan laskeutusaltaalle on joka puolella allasta. Vesisiippa voi kuitenkin ainakin valoisimman kesän aikaan vältellä aivan avoimimpia turvetuotantoalueita. Jos hankkeen toteuttamiseksi ei poisteta laskeutusaltaan itä- tai länsipuolella olevaa metsää, on epätodennäköistä, että vesisiipan siirtymäreitit heikentyisivät merkittävästi. Pohjanlepakon kannalta merkittäviä siirtymäreittejä ei havaittu, ja laji on ekologialtaan joustava.

Liito-orava

Kaavaselostuksen mukaan liito-oravaa ei esiinny hankealueella, vaikka sähkönsiirtoreitin varrella (osayleiskaava-alueen ulkopuolella) on kaksi esiintymää.

 Viitasammakko

Kaavaselostus toteaa, että viitasammakkoa esiintyy hankealueella useissa vesimuodostumissa ja että lisääntymis- ja levähdysalueita sijoittuu aurinkovoima-alueille; kohteet on merkitty kaavaan luo-alueina ja kaavamääräyksissä viitataan luonnonsuojelulain 78 §:n heikentämiskieltoon.

Kaavaselostuksessa todetaan myös, että Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt poikkeusluvan (VARELY/878/2024) ja että hulevesirakentamisen yhteydessä suunnitellaan kosteikoita, joiden arvioidaan soveltuvan viitasammakolle nykytilaa paremmin.

Huomio: Koska osa aurinkovoima-alueesta ulottuu Parkanon alueelle, tulee kaavaehdotusvaiheessa esittää Parkanon puolelle ulottuvien luo-alueiden osalta toteutus- ja ajoitusperiaatteet sekä varmistaa, että lieventämistoimet ovat seurattavia ja sitovia.

Suurpedot

Kaavaselostus kuvaa, että suurpetojen esiintymistä on selvitetty ja pesäpaikkoja ei havaittu; havaintoja on vähän ja ekologista yhteyttä tuetaan kaavamerkinnöillä Natura-alueiden välillä.

Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaava-alueen rajaukseen sisältyy osia Horjunkeitaan ja Puurokeidas-Hannankeitaan Natura 2000 -alueista, ja Natura-alueiden välinen ekologinen yhteys on merkitty kaavaan viheryhteystarpeena.
Kaavaselostus viittaa Natura‑tarveharkintaan ja Suomijärven Natura‑arviointiin sekä toteaa, ettei hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura‑alueisiin, eikä kaavassa osoiteta Natura-alueille toimintoja.

Huomio: Koska Natura‑alueita sisältyy kaavarajaukseen ja koska vaikutukset voivat olla välillisiä (melu, välke, pimeä aika, hydrologia), tulee kaavaehdotusvaiheessa esittää selkeä ja jäljitettävä perustelu ketjulla: vaikutusmekanismi ? arviointitulos ? lieventäminen ? seuranta, erityisesti Natura‑alueiden reuna‑alueilla ja ekologisen yhteyden toimivuuden osalta.

Luonnonvarat

Kaavaselostus nostaa alueen luonnonvaroista esiin metsätalouden sekä turvetuotanto- ja maa-ainestenottoalueet hankealueella ja sen läheisyydessä.
Kaavaselostus toteaa, että metsätalous säilyy pääkäyttötarkoituksena kaava-alueella, vaikka osa alueesta muuttuu energiatuotannon tarpeisiin.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA ja RKY)

Kaavaselostus toteaa, ettei suunnittelualueella ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, mutta 30 km säteellä on VAMA-alueita (mm. Hyypänjokilaakso).
Kaavaselostus listaa vaikutusalueella myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja arvioi vaikutuksia kohdekohtaisesti.

Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kultuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Alueet on esitetty kuvassa 43.

Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet

Kaavaselostus kuvaa maakunnallisia maisema- ja kulttuuriympäristökohteita vaikutusalueella ja arvioi, että vaikutuksia kohdistuu etenkin Karvian kulttuurimaisemaan ja muihin kohteisiin.

Muinaisjäännökset

Kaavaselostuksen mukaan inventoinneissa tunnistettiin Mustalahdenperä ja Mustasaari, jotka on luokiteltu muiksi kulttuuriperintökohteiksi (ei muinaismuistolailla suojeltuja), ja että kohteissa tulee välttää tilaa heikentäviä toimenpiteitä; Mustalahdenperä sijaitsee noin 100 m päässä suunnitellusta aurinkovoimala-alueesta Parkanon puolella.

Huomio: Aurinkovoima-alueen tarkentuessa tulee varmistaa, että kulttuuriperintökohteiden suojavyöhykkeet ja työnaikaiset rajaukset esitetään toteutussuunnittelussa ja että kaavamääräyksillä ehkäistään vahingoittaminen.  

Vaikutukset maisemaan

Kaavaselostus korostaa, että tuulivoimaloiden maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä voimaloiden suuren koon vuoksi ja että pimeän ajan vaikutuksia lisäävät lentoestevalot.

Aurinkovoiman maisemavaikutukset ovat lähtökohtaisesti paikallisempia (rakenteet matalia), mutta lähialueella muutos voi olla huomattava; Rannankyläntien varteen esitetään suojaviheralue (EV) lieventämään näkymiä ja heijastuksia sekä liikenneturvallisuutta.
Lentoestevalojen tyyppi määräytyy Traficomin ohjeiden mukaan ja valot lisäävät valopisteitä pimeässä maisemassa.

Huomio: Parkanon alueella vaikutusten arvioinnissa tulee painottaa erityisesti pimeän ajan maisemavaikutuksia ja varmistaa, että valaisun suunnitteluperiaatteet (minimointi, mahdollinen synkronointi ja haitan vähentäminen) ovat läpinäkyviä ja että asutuksen/loma-asutuksen kokema haitta arvioidaan ja lievennetään mahdollisimman tehokkaasti.

Melu ja välke

Kaavaselostus esittää, että tuulivoimaloiden melun ohjearvot perustuvat valtioneuvoston asetukseen 1107/2015 (asuminen ja loma-asuminen yö 40 dB).
Kaavaselostuksessa todetaan, että mallinnuksen mukaan yhden asuinrakennuksen kohdalla hankealueen kaakkoisrajan tuntumassa melutaso ylittää 40 dB ohjearvon (41,3 dB).
Välkkeen osalta kaavaselostus toteaa, että vertailuarvona käytetään real case -tilanteessa 8 h/a suositusta ja että osayleiskaavan mukaisessa ratkaisussa yli 8 h/a välkettä kohdistuu useisiin asuin- ja lomarakennuksiin.

Kaavaselostus kuvaa myös, että välkettä voidaan vähentää teknisin keinoin (flicker control) pysäyttämällä voimaloita välkkeen kannalta hankalimpina aikoina.

Huomio: Kaavaehdotusvaiheessa tulee osoittaa, että melun ohjearvot eivät ylity yhdelläkään asuin- tai lomarakennuksella, ja että välkkeen suositusarvot voidaan saavuttaa käytännössä sitovilla hallintatoimilla.

Oheisaineistona:

Lausuntopyyntö
Haitinkankaan OYK kaavakartta Parkano

Kaavaselostus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Palautteet ja vastineet oas:sista

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset

Karttaliite

Arviointikriteerit kohteen herkkyydelle ja muutoksen suuruudelle

Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen vaikutusten arvioinnissa

Hankealueen arkeologinen inventointi

Sähkönsiirtoreittien arkeologinen inventointi

Melumallinnusraportti

Välkemallinnusraportti

Asukaskysely

Rannankylän aurinkovoima-alueen hulevesiselvitys ja vesienhallintasuunniitelma

Läntisen aurinkovoima-alueen pintavesiselvitys ja vesienhallintasuuunielma

Natura-arvioinnin tarveharkinta

Suomijärvi Natura-arviointi

Kasvillisuus ja luontotyypit hankealue

Kasvillsuus ja luontotyypit sähkönsiirto

Hiilinielulaskenta

Pesimälinnusto hanke-alue 2024

Pesimälinnusto täydennys  2025

Metsäkanalinnut hankealue 2024

Pöllöt hankealue 2024

Pöllöt hankealue täydennys 2025

Lintujen kevätmuutto hankealue 2024

Lintujen kevätmuutto hankealue täydennys 2025

Lintujen syysmuutto 2023

Lintujen syysmuutto täydennys 2025

Päiväpetolinnut kesä 2023

Päiväpetolinnut  kevät täydennys 2025

Päiväpetolinnut kesä täydennys  2025

Päiväpetolinnut syksy 2023

Päiväpetolinnut syksy täydennys 2025

Liito-orava 2024

Liito-orava täydennys 2025

Viitasammakko 2024

Lepakot  hankealue 2023

Lepakot sähkönsiirto 2024

Saukko sähkösiirto 2024

Suurpedot hankealue ja sähkönsiirto 2024

Nisäkäslajisto lumijäljet 2024

Lintujen törmäysmallinnus 2025

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija: Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo p. 044 7865 651

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Päätösehdotus 

Käsittely Merkitään että nuorisovaltuuston edustajat Venla Uusitalo ja Julia Kolu poistuivat kokouksesta ennen tämän pykälän käsittelyä klo 17:59.
 

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisähuomiona todettiin, että kohdassa 5.3.2 esitetyissä lähialueen aurinkovoimahankkeista puuttui Isosuon Energian Parkanon Pirttijärvelle vireillä oleva aurinkovoimahanke.