Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 10.03.2026/Pykälä 18

Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.03.2026 § 18  

1804/11.01.00.06/2026      

Puolustuskiinteistot, os. PL 1 Hamina hakee muutosta maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiseen yhteislupaan kallioaineksen ottamiseksi ja murskaamiseksi. Muutoshakemuksen yhteyshenkilönä toimii Sami Sääksjärvi.

Nykytilanne

Puolustuskiinteistöt liikelaitoksella on maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa kallioaineksen ottamiseksi ja murskaamiseksi valtion omistamalla kiinteistöllä 581-893-1-5. Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt luvan 1320/05.056.0566/2022 01.03.2022. Lupa-alue sijaitsee Parkanossa Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella Rihkusalon kallioalueella ja sen pinta-ala on noin 3,2 ha. Nykyisen luvan mukainen kallion ottomäärä on enintään 220 000 kiinto-m3. Ottamistoiminta alueella on aloitettu vuonna 2022.

Muutoshakemus

Muutoshakemus koskee maa-aineslain (555/1981) mukaista ottolupaa, ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista lupaa kiviaineksen louhintaan, sekä lupaa maa-ainesten ottamisen ja louhinnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa.Ympäristölupaperuste määräytyy ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 mom. liitteen 1 taulukon  kohtien 7c ja 7e (kivenlouhimo, murskaamo) sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 mom (toiminta, josta voi aiheutua kohtuuton rasitus naapuruussuhdelain perusteella) perusteella.

Muutoshakemuksella haetaan noin 2 ha pinta-alan lisäystä ottoalueeseen sekä otettavan maa- ja kiviaineksen kokonaismäärän lisäystä noin 142 000 m3. Muutoshakemuksella ottamisaikaan haetaan 15 vuoden voimassaoloa, jota perustellaan kiviaineksen ottamismäärän vuosittaisella vaihtelulla ja pitkä ottamisaika mahdollistaa koko ottomäärän hyödyntämisen. Maa-ainesten otto ja louhinta on tarpeen lähialueelle suunniteltujen Puolustusvoimien käyttöön toteutettavien rakennushankkeiden vuoksi.

Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toimintaa tarkkaillaan suunnitelmassa esitellyllä tavalla ja mahdollisiin ympäristöriskeihin on varauduttu sekä toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Ottoalue sijaitsee noin 8,3 kilometrin päässä Parkanon keskustasta ja noin 3 kilometrin etäisyydellä Peräjärven pohjoispuolella. Suunnittelualue sijoittuu valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle kiinteistölle 581-893-1-5, joka koostuu 34:stä Parkanon alueelle sijoittuvasta palstasta. Suunnittelualue sijaitsee Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella, jossa rakennuksia ja rakenteita hallinnoi Puolustuskiinteistöt liikelaitos.

Etäisyys suunnittelualueelta lähimpään naapurikiinteistön rajaan

(------------- on noin 220 metriä koillisen suuntaan.

Suunnittelualue sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavassa Puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jonne yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu. Alueella ei ole kaupungin maankäytön suunnitelmia. Suunnittelumääräyksen mukaisesti alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava Puolustusvoimien toimintaedellytykset.

sekä kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristöarvoihin sekä yleiseen turvallisuuteen.

Alueen kaakkois-/eteläpuolella on aiemmin sijainnut Puolustusvoimien käytöstä poistettuja rakennuksia, jotka ovat nykyisin purettu. Alueen luoteispuolella sijaitsee Puolustusvoimien käytössä olevia rakennuksia, joissa ei ole pysyvää miehitystä. Puolustuskiinteistöillä on alueella kaksi maa-aineksen ottamisaluetta: Isokangas ja Rouniovuori, joista Rauniovuoren ottotoiminta on lopetettiin vuonna 2022. Lähimmät yksityisomisteiset asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta pohjoiseen ja koilliseen.

Lähimpiin vesistöihin, pohjoisessa sijaitsevaa Alinen Lehmilampeen ja luoteessa sijaitsevaan kangaslampeen on matkaa noin 1,3 kilometriä. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta, mutta Puolustushallinnon alueella on Isokankaan pohjavesialue noin 530 metriä länteen. Alue on Haukkaluoman valuma-alueella ja ympäristön suot on ojitettu.

Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000 -kohteita. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Ahvenuksen alue noin 3,1 km suunnittelualueen lounaispuolella ja Nälkähitten alue noin 3,2 km luoteispuolella.

Suunnittelualue on kalliomaata, missä maapeitteen paksuus on enintään metri ja maalajina moreeni. Kallio on porfyyristä graniittia, joka soveltuu hyvin louheen ja murskeen raaka-aineeksi. Alue on avohakattua metsäaluetta.

Suunnitellut ottamis- ja jälkihoitotoimet

Muutoshakemuksella haetaan noin 2 ha pinta-alan lisäystä ottoalueeseen sekä otettavan maa- ja kiviaineksen kokonaismäärän lisäystä noin 142 000 m3 ja lupaa haetaan 15 vuodeksi. Nykyinen ottoalue on pinta-alaltaan 32 000 m2 ja suunniteltu laajennos 18 000 m2.

Louhinta

Louhinta suoritetaan avolouhintana, enintään 10 metriä korkeina rintauksina. Porauksessa käytetään dieselkäyttöistä poravaunua ja murskaukseen siirrettäviä, nykyaikaisia murskaimia. Louhintaa jatketaan laajennosalueelle nykyisen ottamisalueen reunasta. Ottosyvyydeksi esitetään +148,9.149,7. Louhittu pinta kallistetaan loivasti länteen. Vuotuinen ottomäärä 0-100 000 kiinto-m3, riippuen rakennushankkeiden etenemisestä. Nykyinen louhinta- ja murskaus on ympärivuotista.

Maanpinnan korkeus alueella vaihtelee. Ylimmät kohdat ulottuvat tasolle +159 m (N2000) ja suunnitellulla laajennusalueella korkeudet vaihtelevat välillä +155.159. Maaperän pohjavettä ottamisalueilla ei arvioida juuri esiintyvän. Länsipuolella sijaitsevan suon vedenpinta on noin tasolla +146.147.

Alueella on tukitoiminta-alue, jossa varastoidaan poltto- ja voiteluaineita ja jossa työkoneiden tankkaukset tapahtuvat. Alue, jossa työkoneiden polttoaineita säilytetään tai suoritetaan tankkausta, rakennetaan asianmukaisesti ja tiivistetään HDPE-kalvolla, jonka päälle tehdään vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa ja kuitukangas N3 rikkoutumisen estämiseksi. Öljy- ja polttoainevahinkojen varalle alueelle varataan imeytysmateriaalia ja varastoidaan polttoaineita vain välittömään tarpeeseen vaadittu määrä.

Pinta- ja irtomaiden poisto ja käsittely

Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu vaaraa ympäristölle. Ottamissuunnitelman mukaisella laajennusalueella ei ole aiemmin ollut sellaista toimintaa, jonka myötä haitta-aineita olisi päässyt maaperään. Puusto on pääosin poistettu laajennusalueelta. Pintamaiden poisto tehdään koko louhittavalta alueelta ennen louhinnan aloitusta. Pintamaan määrä on laajennusalueelta karkeasti noin 3000 m3 . Pintamaat sijoitetaan ottamissuunnitelmassa esitetylle alueelle laajennusosan sivuun ja palautetaan maisemoinnin yhteydessä maan pintakerrokseksi. Pintamaiden alapuoliset irtomaat varastoidaan ottamisalueen reunassa tai käytetään läheisissä rakennushankkeissa toissijaisiin täyttöihin (luiskatäytöt ja peittotäytöt).

Liikennöinti alueelle tapahtuu nykyistä tieverkkoa pitkin. Kuljetukset ovat täysin Puolustusvoimien alueen sisäisiä, eivätkä kuljetukset kulje yleistä tieverkkoa pitkin.

Luiskien rakentaminen ja suojaverhoilu

Louhintataso on ympäristön tasolla tai enintään noin 10 m sen alapuolella. Kohdissa, joissa ottaminen ulottuu luonnollista maanpintaa alemmaksi, tehdään  leikkaus- ja pintamaista 1:3 kaltevuuteen tasattava luiska ja ottamisalueen ympärille rakennetaan aita. Niissä kohdissa, joissa louhittua jyrkännettä ei luiskaamalla loivenneta, rakennetaan vähintään 1,2 m korkea kaksijohteinen teräsaita.

Jälkihoidon tavoitteet ja vaiheistus

Alue maisemoidaan ottamistoiminnan päätyttyä. Maisemoinnissa hyödynnetään louhinta-alueelta poistettuja pintamaita ja mahdollisia muita ylimääräisiä, mutta pilaantumattomia maaleikkausmassoja. Kaikki ottamistoimintaan liittyvät laitteet ja työkoneet sekä muu ylimääräinen tavara poistetaan ottamistoiminnan päätyttyä. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole joutunut maaperään ja alue kylvetään männylle ja osa alueesta voidaan tehdä murskepintaiseksi kentäksi erillisen suunnitelman mukaan.

Yhteisluvan muutoshakemus

Muutoshakemus koskee maa-aineslain mukaista ottolupaa, ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kiviaineksen louhintaan, sekä lupaa maa-ainesten ottamisen ja louhinnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Muutoksella haetaan noin 2 ha pinta-alan lisäystä ottoalueeseen sekä otettavan maa- ja kiviaineksen kokonaismäärän lisäystä noin 142 000 m3.

Laajennetulle alueelle haetaan nykyisen luvan mukaisia toiminta-aikoja:

Kiven murskaus: ma-pe 7-22, la-su klo 7-18 

Kallion poraus: ma-pe 7-20

Kiviaineksen rikotus: ma-pe 8-18

Räjäytykset: ma-pe 8-18

Kuormaus ja kuljetukset: ma-pe 6-22, la-su klo 7-18

Vaikutukset ympäristöön ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta viihtyvyyteen tai terveyteen, koska alueen läheisyydessä ei ole asutusta ja liikennöinti tapahtuu Puolustusvoimien alueen sisällä. Ottamistoiminnasta syntyy vain vähäisiä ja tilapäisiä päästöjä ilmaan työkoneiden käytöstä ja maa-ainesten kuljetuksista.Laajennusalueen louhinnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen maisemaan ja luontoon. Toiminta-alueella tai sen läheisyydessä ei ole erityisen herkkiä kohteita. Louhinnan päätyttyä alue maisemoidaan.

Pöly

Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Pölyn leviämistä vähentää murskauslaitoksen sijaitseminen louhoksen pohjalla. Leviämistä estetään suihkuttamalla murskausprosessissa vettä kiviaineksen sekaan, minimoimalla kiviaineksen pudotuskorkeutta sekä kastelemalla työmaateitä tarvittaessa. Myös porauskalusto voidaan tarvittaessa varustaa pölynkeräimillä.

Räjäytyksestä muodostuva pölypilvi sisältää rähähdyskaasujen lisäksi kivipölyä, joka on lyhytaikaista. Murskaus aiheuttaa jatkuvampaa pölyämistä, jota ehkäistään käyttämällä pölyntorjuntakeinoja ja nykyaikaisia laitoksia.

Melu

Melua syntyy kallion porauksesta, kiviaineen rikotuksesta, murskauksesta sekä lastauksesta ja kuljetuksista. Ottamisalue sijaitsee noin 1 km lähimmästä asutuksesta, minkä vuoksi toiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallista meluvaikutusta eikä ylittävän valtioneuvoston asettamia ulkomelun ohjearvoja asutuksella.  

Melulähteet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Murskaustoiminta tapahtuu koko toiminnan ajan louhosseinämien ja varastokasojen suojassa, jolloin ympäröivät kallioseinämät ja varastokasat vaimentavat melun kantautumista ympäristöön.

Tärinä

Räjäytykset aiheuttavat tärinää, joiden ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella. Lähialueella ei ole herkkiä rakenteita. Tarvittaessa ennen louhinnan aloittamista päätetään tärinämittauksista. Louhintasuunnan ja räjäytysaineen valinnalla voidaan lieventää tärinän tasoa.

Kiintoainekuormitus

Alueella ei juurikaan ole muodostunut hulevesiä näytteenottoa varten vuotta 2022 lukuunottamatta. Vuonna 2023 näytteenottosuunnitelmaan tehtiin muutos ja näytteet päätettin jatkossa ottaa laskeutusaltaan sijaan louhosalueelle kertyneistä vesistä.

Hieman kohonnutta nitraattia lukuun ottamatta vesinäytteestä tutkitut muuttujat olivat vuonna 2024 samalla tasolla Suomen purovesille tyypillisten arvojen kanssa. Veden virtausta ojiin ei vuonna ollut havaittavissa. Ottamistoimilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta alueen pintavesien laatuun. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuvat typpipitoisuudet ovat yleensä pieniä.

Louhinnan aiheuttamaa kiintoainekuormitusta hallitaan ohjaamalla mahdollisesti muodostuvat hulevedet laskeutusaltaaseen. Altaassa vesiä samentava hienoaines laskeutuu pohjalle, ennen kuin vedet ohjataan ottamisalueen ulkopuolelle.

Jätehuolto

Sekajätteelle ja rautaromulle osoitetaan oma varastointipaikka. Rautaromu (arvio 0,3 tn/a) toimitetaan metallinkeräykseen ja öljyiset jätteet (0,1 tn/a) varastoidaan säiliöihin ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelypaikkaan. Sekajäte (arviolta 2 tn/a) kerätään tukitoiminta-alueelle ja viedään Parkanon jäteasemalle.

Riskit ja tarkkailu

Riskeinä toiminnasta voi aiheutua poltto- ja voiteluaineiden pääsy pinta- ja pohjaveteen, jota ehkäistään kiinnittämällä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon ja öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Toiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta torjuntatoimenpiteitä varten. Vahingon sattuessa siitä ilmoitetaan välittömästi pelastus- ja ympäristöviranomaisille

 Toiminnan tarkkailu

Toiminnasta pidetään kirjaa, mihin kirjataan tuotantomäärät ja -ajat, käytetyt raaka- ja polttoaineet sekä syntyvät jätteet ja mahdolliset häiriötilanteet. Vuosiraportti toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle.

Suunnitelman mukainen ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella ja tuleva ottamistaso on länsipuolella sijaitsevan suon vedenpinnan yläpuolella. Ottamistoiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia ottamisalueen tai ympäröivien alueiden pohjaveteen.

Pintaveden osalta ehdotetaan jatkettavan nykyistä pintaveden laadun tarkkailua, missä pintaveden laatu tutkitaan laskeutusaltaasta tai louhosalueelle kertyvästä vedestä kerran vuodessa toiminnan aikana. Näytteestä analysoidaan lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus, CODMn, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, mangaani, rauta ja öljyhiilivedyt. Nykyisen toiminnan aikana pintaveden arseenipitoisuus on tutkittu kahdesti, jolloin arseenipitoisuus on ollut alle laboratorion määritysrajan, jonka takia esitetään, ettei arseenipitoisuutta enää jatkossa tutkita. Lisäksi toiminnan yhteydessä tarkkaillaan silmämääräisesti mahdollisia laskeutusaltaan vesiä, joiden pinnalta havaitaan mm. mahdolliset öljypäästöt helposti.

Melusta tai pölystä ei ole tullut huomautuksia nykyisen toiminnan johdosta, ja niiden tarkkailua ei katsota tarpeelliseksi suurten etäisyyksien vuoksi häiriintyviin kohteisiin.

 Lausunnot

Maa-aineslain ja ympäristösuojelulain mukaisen yhteisluvan muutoshakemus toimitettiin kaupungille 26.01.2026 ja muutoshakemus kuulutettiin 04.02-05.03.2026 välisen ajan kaupungin kotisivuilla. Lisäksi viidelle lähimmälle kiinteistölle lähetettiin erityistiedoksianto hakemuksen vireilläolosta. Hakemusten johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä kuulutusaikana.

Yhteisluvan muutoshakemuksesta pyydettiin Lupa- ja valvontaviraston ja Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollon lausunnot.

Terveydenhuoltoviranomaisen lausunnon mukaan toiminta tulee järjestää niin, että se ei heikennä pohjavesien laatua. Toiminnasta ei saa aiheutua asumisterveysasetuksessa asetettujen sisämelun toimenpiderajojen ylityksiä.

Lupa- ja valvontavirasto ilmoitti, ettei anna asiassa lausuntoa.

 Tarkastus

 Ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista alueella on

 pidettävä ympäristötarkastajan ja hakijan kesken aloitustarkastus, jossa

 todetaan ottamisalueen merkinnät.

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Katja Katajisto p. 044 7865 650

Esittelijä Rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Puolustuskiinteistöt liikelaitokselle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan muutoksen Rihkusalon kallioalueelle Valtion metsämaat -kylään tilalle Vahojärven valtionmaa RN:o 581-893-1-5 ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muutoin suunnitelman ja hakemuksen 22.01.2026 mukaisesti.
Lupamääräykset:

1. Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

Yhteislupa on voimassa 22.01.2037 asti, mihin mennessä ottotoiminta maisemointineen on viimeistään suoritettava, ellei toiminnalle sitä ennen haeta uutta lupaa. Hakija on nimennyt ottotoiminnan yhteyshenkilöksi Sami Sääksjärven, jonka velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten otossa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä. Mahdollisista yhteyshenkilön vaihdoksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

2. Ottamisalueen rajaus, sallitut ottotasot ja merkinnät

Ottamistoiminta on sallittu hakemuksessa esitetyllä alueella. Ottamis ja kaivuualueen rajat on merkittävä maastoon selvästi havaittavin paaluin. Maa-ainesten suurin sallittu ottosyvyys on +148,9.+149,7 (N2000). Alueella tulee olla korkeusmerkintä (kolmiopukki tai merkintä kivi-/kalliopintaan), josta ottosyvyys on tarkistettava kaikkina aikoina.

 Toiminta-ajat

3. Kallioaineksen irrotusta, rikotusta ja murskausta saa suorittaa seuraavin toiminta-ajoin:

Kiven murskaus: ma-pe 7-22, la-su klo 7-18 

Kallion poraus: ma-pe 7-20

Kiviaineksen rikotus: ma-pe 8-18

Räjäytykset: ma-pe 8-18

Kuormaus ja kuljetukset ma-pe 6-22, la-su klo 7-18.

4. Tuotantomäärät

Kalliota voidaan alueella Rihkusalo louhia enintään 362 000 kiinto-m3, josta nykyisen yhteisluvan määrä on 220 000 kiinto-m3 ja muutoshakemuksen laajennusosan 142 000 kiinto-m3.

5. Melu

Toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa ylittää VN:n päätöksessä asuinkiinteistöille annettua 55 dB (LAeq) eikä loma-asunnoille annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- tai oleskelualueilla. Murskaamo tulee sijoittaa siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden koiliseen päin. Melun leviämistä tulee estää koteloinnin ja kumituksin. Melun leviämistä tulee tarvittaessa estää varastokasojen sijoittelulla.

6. Pölyhaittojen ehkäiseminen

Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VN:n asetuksen mukaista ilmanlaadun raja-arvon ylitystä hiukkasten osalta häiriintyvissä kohteissa. Kiviainesten varastokasat ja liikennealueet tulee tarvittaessa kastella niin, ettei pölyämisesta aiheudu haittaa naapurustolle.

7. Pohja- ja pintavesien suojelu

Polttoaineita, muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia jätteitä ei saa varastoidea ottamisalueella ilman asianmukaista suojaa. Mahdollisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteällä valuma-altaalla ja katoksella varustettuja säiliöitä. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolla. Työkoneita ei saa säilyttää, huoltaa eikä tankata kaivuualueella ilman asianmukaista suojarakennetta.

Louhosvedet tulee johtaa laskeutusaltaan kautta maastoon ja huolehtia riittävällä selkeytyksellä, että louhosvedet eivät aiheuta kiintoaine-, typpi- tai muuta kuormitusta läheisiin ojiin ja vesistöihin.

8. Jätehuolto

Alueen pintamaat tulee käyttää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen verhoiluun. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle. Kaivuu ja tukitoiminta-alueella ei saa polttoo tai haudata jätteitä.

Vaaraliset jätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai maaperän likaantumista. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä asitoissa tai säiliöissä katettuna tai reunakorokkeisella alustalla siten, että vuodon sattuessa jätteet voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokseen, joka on hyväksytty vaarallisten jätteiden vastaanottopaikaksi.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi metallin vastaanottopaikaksi hyväksytylle toimijalle.

9. Turvallisuus

Ottoalueen jyrkät reunat on suojattava suojaköysin. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä.

10. Toiminnan tarkkailu ja seuranta

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja hulevesien kulkeutumista alueelta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin haittojen ehkäisemiseksi.

Pintavesinäyte otetaan louhosalueelle kertyneestä vedestä. Laskeutusaltaasta ei edellytetä näytteenottoa, koska altaaseen ei muodostu riittävästi vettä ja tarkkailu on siirretty ottamisalueen vedestä tehtäväksi. Näyte tutkitaan vähintään kerran vuodessa keväällä tai syksyllä.

Näytteestä tulee analysoida lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus, CODMn, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, mangaani, rauta ja öljyhiilivedyt. Arseeni on analysoitu kahdesti toiminnan aloittamisesta, jolloin pitoisuus on ollut alle laboratorion määritysrajan, joten sen analysoimiselle ei ole enää tutkimustarvetta.

Mikäli ympäristönsuojeluviranomainen katsoo tarpeelliseksi suorittaa tutkimuksia toiminnan haittavaikutuksista, vastaa luvan saaja tutkimusten kustannuksista.

Luvan haltija on vastuussa mahdollisista aiheuttamisaan vahingoista. Korvattavista vahingoista, joita päätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulaissa säädetyssä järjestyksessä.

Laitoksen käyttöhäiriöistä, joista aiheutuu tavanomaista merkittävämpiä päästöjä, on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista tarvittaessa Pirkanmaan pelastuslaitokselle.

11. Maisemointi ja jälkityöt

Ottotoiminnan päätyttyä reunat tulee luiskata vähintään kaltevuuteen 1:3. Luiskille tulee levittää varastoidut pintamaat ja rakentaa niistä riittävä kasvualusta metsän kasvulle. Teräsverkkoaidalla mahdollisesti tehtävät jyrkkien luiskien suojaukset sekä mahdollisesti metsittämisen ulkopuolelle jätettävät alueet tulee esittää hyvissä ajoin lupaviranomaiselle ennen luvan päättymistä.

12. Suoritettavat tarkastukset ja valvonta

Ennen ottamistoiminnan laajennusta tämän luvan mukaisesti luvanhakijan on pyydettävä valvontaviranomaista pitämään paikalla aloitustarkastus, missä todetaan riittävien ottoalueen merkintöjen ja korkeusmerkintöjen sekä mahdollisten koneiden säilytyspaikkojen rakenteet.

Vuositarkastus pidetään vuosittain ja lopputarkastus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on tehty loppuun ja jälkihoitotyöt on suoritettu. Maa-ainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus otetun  maa-aineksen määrästä Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaisesti.

13. Vakuus

Vakuutta maisemointitöiden suorittamiseksi ei vaadita, koska hakijana on valtio.

14. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää luvan aloittaa maa-aineksen otto ja ympäristöluvan mukainen louhinta ja murskaus muutoshakemuksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta yhteisluvan muutosluvassa annetuin määräyksin. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

Päätöksen perustelut

Kun huomioidaan muutoshakemus, saadut lausunnot ja tämän päätöksen lupaehdot, voidaan maa-aineslain (555/1981) mukaisen ottoluvan sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen kallion louhinnan luvan muuttaminen myöntää siten, kuten hakemuksessa on esitetty. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin liitteen 1 taulukon kohtien 7c ja 7e sekä 27 §:n 2 momentin vaatimukset, eikä muutettu toiminta aiheuta ympäristönsuojelulain mukaista terveyshaittaa tai pysyvää, kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminta täyttää VNa:ssa 800/2010 annetut vähimmäisvaatimukset jäljempänä esitetyin perustein.

Maa-aineslupa voidaan myöntää hakemuksen ja lupaehtojen mukaisesti. alueella ei ole erityisiä maisemallisia tai luontoon liittyviä arvoja eikä toiminta sijoitu pohjavesialueelle. Yhteisluvan muutos myönnetään haetuksi 15 vuoden ajaksi, eli vuoteen 2037 saakka. Määräajan pituutta puoltavat kiviaineksen ottotarpeen vuosittainen vaihtelu sekä se, että haettu ottamisaika mahdollistaa koko suunnitellun ottomäärän hyödyntämisen. Lupa on mahdollista uusia, mikäli kaikkia kiviaineksia ei ole luvan voimassaolon aikana louhittu.

Lupaehdot 3-9 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi.

Aikarajoituksilla varmistetaan, että haitta ei muodostu kohtuuttomaksi lähikiinteistöille ja toiminta täyttää VN asetuksen 800/2010 vaatimukset. Vaikka ohjearvot eivät lähikiinteistöillä ylittyisi, aiheutuu louhinnasta ja murskauksesta viihtyvyyshaittaa lähialueille.

Päiväaikainen melutaso on rajoitettu melutason ohjearvoista annetun asetuksen mukaiseksi.

Lupamääräykset 10 ja 12 on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista.

Ennakkoaloituslupa voidaan myöntää, koska toiminta ei aiheuta sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka jäisivät pysyviksi. Siten päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija on perustellut toiminnan aloittamista ennen lainvoimaisuutta sillä, että alueen louhiminen on välttämätöntä lähialueelle suunniteltujen rakennushankkeiden toteuttamiseksi.

Vastineena terveydenhuoltoviranomaisen lausuntoon esitetään, että muutoshakemuksen suunniteltu ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella ja tuleva ottamistaso on länsipuolella sijaitsevan suon vedenpinnan yläpuolella, eikä toiminnalla arvioida olevan vaikutuksia ottamisalueen tai ympäröivien alueiden pohjaveteen suurten etäisyyksien vuoksi.

Lisäksi todetaan, että nykyisestäkään toiminnasta ei ole tehty huomautuksia melusta, eikä asumisterveysasetuksen mukaisia sisämelun toimenpiderajoja ole ylitetty. Toiminnan muutoksen ei arvioida lisäävän meluvaikutuksia siten, että toimenpiderajat voisivat ylittyä.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6,7,16,19,20,22,27,34,39,42-44,47a,48,49,58,62,66,83,85,87,94,113,114,130,172,190,191,199,205  §:t.

 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014) 2,11-15 §:t

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 4,6-10, 12, 13 §:t

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 4,6-9 §:t

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) muutoksineen

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §:t

Jätelaki (646/2011) 8,12,13,29,72,118,119 §:t

Maa-aineslaki (555/1981) 1,3,4,4a,6,7,10-13,19,20,21,23 ja 23a §:t

Rakennus- ja ympäristölautakunta 7.3.2023 § 24

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Käsittelymaksuna yhteisluvan muutoshakemuksen peritään maa‑ainestaksan ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 2?171,08 €. Hinta sisältää maa-ainesluvan muutoshakemuksen käsittelyn, kuulutukset, asiaa koskevien kuulemiset ja luvan aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Päätöksestä tiedottaminen

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös annetaan 12.03.2026. Päätöksestä kuulutetaan kaupungin kotisivuilla ja ilmoitustaululla 12.03-18.04.2026 välisen ajan. Päätös lähetetään hakijalle, Lupa- ja valvontavirastolle, Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollolle ja Vaasan hallinto-oikeudelle ja tiedote päätöksestä vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.