Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 29.09.2025/Pykälä 64

Kaupunginhallitus 17.03.2025 § 67  

Kaupunginhallitus asetti varhaiskasvatuksen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut selvittää varhaiskasvatuksen tilatarpeita ja ratkaisuja. Lystinmäen tilat ovat väliaikaisratkaisu, ja pysyvä ratkaisu tilatarpeelle tulee päättää pian.

Keskustan koulurakennuksen peruskorjaus maksaisi arvioilta noin 11,2 miljoonaa euroa. Remontin jälkeen tila olisi ylimitoitettu, eikä remontti takaa ongelmien poistumista.

Kaupungilla ei ole sopivia tiloja varhaiskasvatuksen hajauttamiseen.

Hajautus saattaisi lisätä kustannuksia (siivous, ruokahuolto, henkilöstöjärjestelyt), ja sen toteuttaminen olisi epävarmaa. Pitkällä aikavälillä hajautus ei ole kestävä ratkaisu. Koulukampus Kaarna ei pysty tarjoamaan lisätilaa.

Nykyisten tilojen remontointi tai toiminnan hajauttaminen eivät tarjoa pitkän aikavälin ratkaisua varhaiskasvatuksen tilaongelmiin. Uuden päiväkodin rakentaminen on ohjausryhmän mukaan suositeltavin vaihtoehto, sillä se mahdollistaa tilojen optimaalisen suunnittelun, paremman kustannustehokkuuden ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamisen sekä terveelliset ja turvalliset tilat varhaiskasvatukselle. Uuden rakennuksen toteutuksessa tulee huomioida sijainti, muunneltavuus sekä pitkän aikavälin tilatarpeet.

Vuokrattava moduulipäiväkoti tarjoaa joustavan ja nopeamman ratkaisun, mutta sen vuokrakustannukset voivat pitkällä aikavälillä muodostua kalliimmiksi kuin oma investointi.

Uuden rakennuksen suunnittelussa voidaan huomioida varhaiskasvatuksen ja mahdollisesti myös alkuopetuksen tilatarpeet. Alkuopetuksen sisällyttäminen uuteen rakennukseen, vuokrattavaan tai omaan, nostaisi kustannuksia.

Liittenä on varhaiskasvatuksen ohjausryhmän raportti, jossa eritellään eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Ohjausryhmän jäsen Perttu Kovesjärvi jätti suullisesti eriävän mielipiteen ohjausryhmän raportista. Muut ohjausryhmän jäsenet hyväksyivät raportin sellaisenaan. 

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija: sivistysjohtaja Ville Paldanius

Esittelijä Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että
1. Valtuusto merkitsee varhaiskasvatuksen tilatyöryhmän raportin tiedoksi.
2. Valtuusto päättää, että valmistelua jatketaan tilatyöryhmän esityksen mukaisesti.
3. Valtuusto päättää, että vuoden 2025 talousarvion muutoksissa ja vuosien 2026 ja 2027 talousarvioissa varataan määräraha uusien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Nämä määrärahaesitykset tuodaan valtuustoon valmistelun etenemisen mukaisesti.

Käsittely 

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginvaltuusto 07.04.2025 § 20  

Liitteenä

Varhaiskasvatuksen ohjausryhmän raportti

Varhaiskasvatuksen ohjausryhmän muistio

Perttu Kovesjärven eriävä mielipide

Valmistelija: sivistysjohtaja Ville Paldanius

Esitteliijä Kaupunginhallitus

Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto
1. merkitsee varhaiskasvatuksen tilatyöryhmän raportin tiedoksi.
2. päättää, että valmistelua jatketaan tilatyöryhmän esityksen mukaisesti.
3. päättää, että vuoden 2025 talousarvion muutoksissa ja vuosien 2026 ja 2027 talousarvioissa varataan määräraha uusien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Nämä määrärahaesitykset tuodaan valtuustoon valmistelun etenemisen mukaisesti.

Käsittely Keskustelun kuluessa Jyrki Uotila esitti Jaana Männikön kannattamana, että kaupunginvaltuusto

1. merkitsee varhaiskasvatuksen tilatyöryhmän raportin tiedoksi
2. päättää rakentaa modulirakenteisen uuden päiväkodin ja aloittaa suunnittelun ja kilpailuttamisen välittömästi sekä varaa kuluvan vuoden 2025 talousarvioon riittävän määrärahan.

 Keskustelun kuluessa Juha Tuominen esitti Klaus Myllymäen ja Jari Sammatin kannattamana, että

Kaupunginvaltuusto
1. merkitsee varhaiskasvatuksen tilatyöryhmän raportin tiedoksi.
2. päättää, että valmistelua jatketaan tilatyöryhmän esityksen mukaisesti.
3. päättää, että vuoden 2025 talousarvion muutoksissa ja vuosien 2026 ja 2027 talousarvioissa varataan määräraha uusien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Nämä määrärahaesitykset tuodaan valtuustoon valmistelun etenemisen mukaisesti.

Siten esitystä tarkentaen, että selvitetään rakennetaanko uusi päiväkotirakennus vai hankintaanko moduuliratkaisu.

 Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavia, kannatettuja esityksiä, on asiassa äänestettävä.

 Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen esityksen:

 Ne, jotka kannattavat Jyrki Uotilan esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Juha Tuomisen esitystä äänestävät EI.

 Äänestystavaksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA -ääntä, 25 EI -ääntä ja 1 tyhjä ääni.

 Näin olleen Juha Tuomisen esitys voitti. Äänestyspöytäkirja otettiin pöytäkirjan liitteeksi.

 Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaako Juha Tuomisen esitys hyväksyä yksimielisesti.

Päätös Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Juha Tuomisen esityksen. 

Sivistyslautakunta 26.08.2025 § 75  

Päiväkotihankkeen valmistelua on jatkettu kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Viranhaltijat ovat käyneet elokuussa markkinavuoropuhelua halukkaiden tarjoajien kanssa. Markkinavuoropuhelulla on kerätty tietoa jatkovalmistelun tueksi. Asiantuntijalautakuntien on tarpeen antaa lausuntonsa kaupunginvaltuustolle tarkempien linjausten pohjaksi.

Sivistyslautakunnan kannalta olennaisimmat kysymykset ovat kaupungin lapsimäärän kehitys, terveelliset ja toiminnalliset tilat, sekä virikkeellinen ja turvallinen toimintaympäristö. Päiväkotitoimintaa on jatkettu tarpeettoman pitkään väistötiloissa. Varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle on löydettävä pitkäaikainen ratkaisu mahdollisimman nopeasti.

Tehtyjen selvitysten mukaan tilatarve vakiintuu seuraavan kymmenen vuoden aikana nykytasolle, eli noin kymmeneen ryhmään. Vuoden 2035 jälkeen lasten määrän ennakoidaan laskevan, mutta väestöennusteiden luonteesta johtuen tarkat ennusteet näin pitkälle tulevaisuuteen ovat epävarmoja.

Tällä hetkellä Kuttikallion päiväkodissa on viisi päiväkoti-/esiopetusryhmää ja Lystinmäessä kuusi ryhmää. Lystinmäen tilat ovat lähes teknisen käyttöiän päässä ja ne on korvattava.

Päiväkodin lisäksi on käyty keskustelua alkuopetuksen, eli ns. pienten koulun yhdistämisestä uuteen päiväkotiin. Asiassa on tehty mm. kuntalaisaloite. Pienten koulu tarkoittaisi 1- ja 2-luokkalaisia. Järjestelyllä voitaisiin vähentää Kaarnan tilojen ahtautta. Tämän hetken arvion mukaan Kaarnan mitoitus vastaa vuodesta 2027 lähtien sitä, mitä uuden vastaavan koulun mitoitus voisi olla. Tällä hetkellä perusopetukselle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa lisätiloja.

Perhepäivähoitajien määrä on valtakunnallisesti laskenut merkittävästi ja trendin ennakoidaan jatkuvan. Perhepäivähoidon osuuden lasku lisäisi lasten määrää päiväkodeissa nykyisestä.

Uuden päiväkodin sijaintipaikaksi entisen Kallion päiväkodin tontti on suotuisin. Se sijaitsee rauhallisella pientaloalueella. Ympäröivät puistoalueet ja lähiluonto tukevat varhaiskasvatusta luoden miellyttävän ja virikkeellisen toimintaympäristön.

Sivistyslautakunta esittää kannanottonaan, että kaupungin tulee järjestää uudet tilat kuudelle päiväkoti-/esipetusryhmälle. Ensisijainen sijaintivaihtoehto on entisen Kallion päiväkodin tontti.

Valmistelijat: sivistysjohtaja Ville Paldanius, tekninen johtaja Kari Santikko, hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi

Esittelijä Sivistysjohtaja Ville Paldanius

Päätösehdotus Sivistyslautakunta esittää yllä olevan kannanoton päiväkotihankkeesta kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Käsittely Keskustelun kuluessa Janne Penttilä esitti, että sivistyslautakunta esittää kannanottonaan kaupunginahllitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupungin tulee järjestää kiireellisesti uudet tilat kuudelle päiväkoti-/esiopetusryhmälle sekä alkuopetukselle. Ensisijainen sijaintivaihtoehto on Lystinmäen alue. Sivistyslautakunta kannatti esitystä yksimielisesti.

 Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta kannatti esitystä yksimielisesti, asiasta ei tarvitse äänestää.

Päätös Sivistyslautakunnan päätökseksi tuli Janne Penttilän esitys. Sivistyslautakunta esittää kannanottonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupungin tulee järjestää kiireellisesti uudet tilat kuudelle päiväkoti-/esiopetusryhmälle sekä alkuopetukselle. Ensisijainen sijaintivaihtoehto on Lystinmäen alue.

Tekninen lautakunta 16.09.2025 § 90  

Päiväkotihankkeen valmistelua on jatkettu kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Viranhaltijat ovat käyneet elokuussa markkinavuoropuhelua halukkaiden tarjoajien kanssa. Markkinavuoropuhelulla on kerätty tietoa jatkovalmistelun tueksi. Asiantuntijalautakuntien on tarpeen antaa lausuntonsa kaupunginvaltuustolle tarkempien linjausten pohjaksi.

Teknisen lautakunnan kannalta olennaisin kysymys on sijaintipaikka. Vaihtoehdot uuden päiväkodin sijaintipaikaksi ovat keskustan koulun eli Lystinmäen tontti ja entisen Kallion päiväkodin tontti. Muita soveltuvia tontteja ei tällä hetkellä ole olemassa. Muut sijaintivaihtoehdot vaativat joko maanomistusjärjestelyjä, kaavamuutoksen tai molemmat.

Kaavoituksen kannalta Kallion päiväkodin tontti on parempi. Kallion päiväkodin tontilla on rakennusoikeutta n. 2020 m². Mikäli rakennusoikeutta tarvitaan enemmän, on mahdollista yhdistää viereinen rakentamaton tontti tähän, jolloin rakennusoikeutta olisi samaa tehokkuuslukua käyttäen n. 3130 m². Lystinmäen tontilla tilanne on haastavampi. Rekisteritontti ja kaavatontti eivät vastaa toisiaan ja tontilla on tästä syystä voimassa rakennuskielto. Rekisteritontti on vähintäänkin tarpeen pilkkoa vastaamaan kaavatonttia. Kaavan mukaisella tontilla rakennusoikeutta on n. 6120 m². Keskustan koulun rakennuksen koko on kuitenkin 5500 m², jolloin tontin käytettävissä oleva rakennusoikeus on vain hieman yli 600 m². Poikkeusluvalla uuden rakentaminen ennen vanhan purkamista lienee mahdollista. Lystinmäen tontilla uuden, ison rakennuksen sijoittelu on kuitenkin hankalaa mm. tontin viettävän maaston takia. Mikäli vanha keskustan koulu puretaan ennen uuden rakentamista, tilanne helpottuu olennaisesti rakennusoikeuden riittävyyden ja rakennuksen sijoittelun kannalta. Purkaminen ennen uuden rakentamista kuitenkin viivästyttäisi hanketta merkittävästi ja päivähoidon käyttöön tulisi järjestää erilliset väistötilat purku- ja rakennustyön ajaksi.

Liikenteen kannalta päiväkodin sijoittaminen Kallioon vähentäisi liikennettä koulukampuksen alueella. Liikenteen vähenemisen tekisi koulukampuksen ympäristön turvallisemmaksi ja lisäisi asumisviihtyvyyttä.

Rakentamisen aikaisten järjestelyiden kannalta Kallion päiväkodin tontti on parempi. Lystinmäellä rakentaminen tapahtuisi olemassa olevan päiväkodin välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen aikaiset järjestelyt ja esim. työmaaliikenne aiheuttaisivat väistämättä haittaa päiväkodin toimintaan. Meluvaikutukset olisivat merkittävät. Kallion päiväkodin tontilla rakentamisesta aiheutuisi vähäistä haittaa välittömässä läheisyydessä oleville asuinkiinteistöille, mutta järjestelyt olisivat muutoin olennaisesti helpommat. Kallion päiväkodille rakennettaessa valmista tulisi nopeammin: mm. pihatöitä voidaan tehdä samaan aikaa rakentamisen kanssa: Lystinmäellä uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen jouduttaisiin purkamaan vanha rakennus ennen kuin pihatöitä voidaan edes aloittaa.

Kustannusten kannalta ja teknisesti Kallion päiväkodin tontti on edullisempi. Tontilla on valmiina sähkö-, vesi-, ja kaukolämpöliittymät, joihin rakennus on helposti liitettävissä. Lystinmäellä valmiita liittymiä ei ole, vaan liittyminen vaatisi runsaasti työtä.

Kaupungin kiinteistöhuollon kannalta sijaintipaikalla ei ole olennaista merkitystä. Kiinteistöhuollon henkilökunta pystyy liikkumaan sujuvasti molempiin vaihtoehtoihin ja sijainnilla ei ole ylläpidon järjestämiseen sinänsä vaikutusta.

Tekninen lautakunta esittää kannanottonaan, että uuden päiväkodin rakentamispaikaksi soveltuvin on entisen Kallion päiväkodin tontti.

Valmistelijat: tekninen johtaja Kari Santikko, sivistysjohtaja Ville Paldanius, hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi

Esittelijä Tekninen johtaja Kari Santikko

Päätösehdotus Tekninen lautakunta esittää yllä olevan kannanoton päiväkotihankkeesta kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Käsittely Keskustelun kuluessa Erkki Kallio esitti Ida Toivosen, Tommi Kuhan ja Manta Liesjärven kannattamana, että Tekninen lautakunta esittää kannanottonaan, huomioiden sivistyslautakunnan asiantuntijalautakuntana antaman lausunnon ja ilmenneet tilatarpeet, että soveltuvin paikka on Lystinmäen alue.

 Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys, on asiassa äänestettävä.

 Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Erkki Kallion ehdotusta, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestystavaksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin 0 JAA-ääntä ja 7 EI-ääntä seuraavasti:

 Kallio Erkki   EI

 Kantola Mikko  EI

 Kuha Tommi   EI

 Kaiponen Johanna  EI

 Ojennus Reijo  EI

 Liesjärvi Manta   EI

 Toivonen Ida   EI

Päätös Teknisen lautakunnan päätökseksi tuli  yksimielisesti Erkki Kallion esitys.

Kaupunginhallitus 22.09.2025 § 226  

Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta ovat kokouksissaan 26.8. ja 16.9. käsitelleet päiväkotihanketta. Lautakuntien käsittelemien näkökulmien lisäksi olennainen kysymys on hankkeen toteuttamisen muoto rahoituksen osalta: investointi, rahoitusleasing vai vuokraus. Myös hankkeen laajuus tilojen osalta on kaupungin talouden kestävyyden kannalta erittäin olennainen kysymys. Tilojen laajuuden tulee perustua tietoon lähivuosien tulevista oppilasmääristä, siis oppilasmäärän kehityksestä. Sivistyslautakunnan käsittelyssä ei ole selostustekstin mukaan ollut lainkaan tietoja oppilasmäärien kehityksestä ja siihen perustuvasta tilojen laajuuden tarpeesta.

Päiväkodin tarpeen aikajännettä on arvioitu väestöennusteen perusteella niin, että kuuden ryhmän päiväkodille olisi tarve vähintään 10 vuoden ajan. Tarpeen kehittyminen tämän jälkeen on avoinna ja väestökehityksen tarkka arviointi näin pitkälle tulevaisuuteen on vaikeaa. Kolmesta toteutusvaihtoehdosta leasing-malli tarjoaa tarkoituksenmukaisimman etenemisvaihtoehdon. Rakennusta maksetaan ns. omaksi koko leasing-kausi, mutta kauden päättyessä jatkotarve voidaan arvioida puhtaalta pöydältä.  Mikäli tilat tarvitaan tällöin pidemmäksi aikaa, voidaan tilat lunastaa itselle osittain tai kokonaan. Mikäli taas tilatarvetta ei enää ole, on mahdollista käyttää tarjouspyyntöön ja sopimukseen kirjattavaa lunastusehtoa ja näin kaupunki voi vapautua tiloista. Oheismateriaalina on kooste eri toteutusvaihtoehdoista ja niiden arvioiduista kustannuksista.

Sivistyslautakunta on ottanut kantaa ns. pienten koulun sisällyttämisestä hankkeeseen. Toteutuneisiin oppilasmäärien kehitykseen ja syntyvyyteen perustuen Kaarnan tilojen ahtaus poistuu siten, että syksystä 2027 alkaen tilat vastaavat rakennukselle tavoiteltua mitoitusta. Pienten koulun sisällyttäminen päiväkodin yhteyteen ei ole perusteltua. Laajemman toteutusvaihtoehdon (päiväkoti, esiopetus, koulu) vuosittainen lisäkustannus on kymmenen vuoden ajalla vähintään n. 180 000 euroa suurempi (yhteensä 1,8 miljoonaa euroa) kuin päiväkodin ja esiopetuksen tilojen. Tämän lisäksi sen lunastushinta on vähintään n. 0,3 miljoonaa euroa korkeampi.

Kaupunki tilasi keväällä 2025 FCG Oy:ltä (FT Raila Oksanen) ulkopuolisen tilatarveselvityksen, jossa tehtiin kokonaisarviointi käytössä olevista tiloista ja tulevista tarpeista. Selvityksessä todetaan, että vuonna 2035 perusopetuksessa ennustetaan olevan 400 oppilasta ja lukiossa 50 oppilasta. Kaarnassa on jo 2030-luvun puolivälissä tilanne, jossa tilojen mitoitus on väljä ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilankäyttöä on mahdollista tiivistää. Selvityksen keskeisin johtopäätös on, että "Periaatteessa lukuvuodesta 2026-2027 lähtien koulun laajuuden mitoitus vastaa sitä, mitä vastaavanlaisen uuden koulun mitoitus voisi olla tänä päivänä."

Johtopäätöksissä todetaan vielä, että "Perusopetuksen akuutti tilatarve helpottaa pian, lähivuosina oppilasmäärän laskun myötä. Tämän takia perusopetukselle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa tällä hetkellä lisätiloja. Kaarnan tilankäyttö väljenee merkittävästi 2030-luvun loppuvuosina. Tällöin tulee tarkastella uudelleen väestökehitystä ja arvioida, voidaanko perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilankäyttöä tiivistää siten, että yksi solu voidaan vapauttaa varhaiskasvatuksen käyttöön."

Vuosina 2009 - 2016, kahdeksan vuoden aikana, Parkanossa on syntynyt 470 lasta. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana, vuosina 2017 - 2024, Parkanossa on syntynyt 335 lasta. Aiemman 8-vuotisen jakson aikana on siis syntynyt 135 lasta enemmän kuin viime vuonna päättyneen 8-vuotisen jakson. Keskimäärin syntyneitä on ollut 58,75 vuosina 2009 - 2016 ja 41,88 vuosina 2017 - 2024. Ero on erittäin merkittävä. Selvyyden vuoksi on todettava, että muuttoliikkeellä suuntaan tai toiseen ei ole ollut sanottavaa vaikutusta lapsimääriin. Edellä mainitut luvut eivät ole ennusteita tai arvioita, vaan ne ovat tosiseikkoja tulevista perusopetuksen oppilasmääristä.

Vuoden 2024 lopun väestötietojen pohjalta laaditun oppilasmäärän ennusteen mukaan perusopetuksen palvelutarve vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 120 oppilaalla. Tämä tarjoaa laskennallisesti mahdollisuuden vähentää opetustyöstä 6 henkilötyövuoden verran sekä myös avustajia merkittävästi. Vuoteen 2032 mennessä tarpeen ennakoidaan supistuvan 130 oppilaalla. 2030-luvun puolessa välissä perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan olevan lähes 180 nykyistä pienempi. Perusopetukselle ei ole siis mitään syytä rakentaa tällä hetkellä lisää tiloja. Tulevina vuosina kustannuksia pitäisi pystyä pikemminkin vähentämään tilojen hoidosta ja ylläpidosta oppilasmäärien vähenemistä vastaavasti.

Varhaiskasvatuksen tilojen tarve on tällä hetkellä kiireellinen mm. Lystinmäessä koettujen olosuhdehaittojen vuoksi ja rakennuksen teknisen käyttöiän päättymisen myötä. Mahdollisimman nopean toteutuksen painottaminen tarjouspyynnössä on siksi tarpeellista huomioida. Vaatimus nopeasta rakennusvaiheesta käytännössä tarkoittaa, että rakennus toteutetaan siirtokelpoisena moduuliratkaisuna. Rakentamisen tavalla sinänsä ei ole vaikutusta rahoitusvaihtoehtoihin eikä siihen halutaanko rakennus lopulta kaupungin omistukseen vai ei.

Kaupunginvaltuuston päätösvaltaan kuuluu kaupungin palveluverkosta päättäminen. Kysymys uuden päiväkodin sijaintipaikasta lienee palveluverkkoasia. Vaihtoehdot uuden päiväkodin sijaintipaikaksi ovat Keskustan koulun eli Lystinmäen tontti ja entisen Kallion päiväkodin tontti. Muita soveltuvia tontteja ei tällä hetkellä ole olemassa. Kallion päiväkodin tontti on valmis uudelle päiväkodille. Kallion päiväkodin tontilla on myös valmiina mm. vesi-, jätevesi-, sähkö- ja kaukolämpöliittymät sekä kaikki liikennejärjestelyt. Tontilla on rakennusoikeutta n. 2020 neliömetriä, mikä ylittää rakentamisen tarpeen.

Lystinmäen tontilla rekisteritontti ja kaavatontti eivät vastaa toisiaan ja tontilla on tästä syystä voimassa rakennuskielto. Kaavan mukaisella tontilla on rakennusoikeutta n. 6120 neliötä, mutta Keskustan koulu vie tästä 5500 neliötä, joten käytettävissä olevaa rakennusoikeutta on vain hieman yli 600 neliötä. Lystinmäen tontille päiväkodin toteuttaminen aiheuttaisi merkittäviä ylimääräisiä rakennus- ja liityntätöitä, joiden kustannukset eivät ole vähäiset. Keskustan koulun purkaminen ennen mahdollisuutta uuden rakentamiseen viivästyttäisi hanketta merkittävästi.

Liikenteen kannalta päiväkodin sijoittaminen Kallioon vähentää liikennettä Kaarna-koulukampuksen alueella. Liikenteen väheneminen tekee koulukampuksen ympäristön turvallisemmaksi lapsille ja lisää myös viihtyvyyttä ympäristössä.

Entisen Kallion päiväkodin tontti sijaitsee rauhallisella pientaloalueella. Ympäröivät puistoalueet ja lähiluonto tukevat varhaiskasvatusta luoden miellyttävän ja virikkeellisen toimintaympäristön. Nämä seikat tukevat myös ulkoilmapainotteisen esiopetuksen järjestämistä.

Kaupungin kiinteistöhuollon kannalta uuden päiväkodin sijaintipaikalla ei ole olennaista merkitystä. Ruokahuollon järjestämisen kannalta Keskustan koulun/Lystinmäen tontti näyttäytyy ainakin teoriassa parempana vaihtoehtona kuin Kallion päiväkodin tontti.

Liitteenä

Ohjausryhmän raportti

Muistio: Varhaiskasvatuksen ohjausryhmä Silmussa

Varhaiskasvatuksen ohjausryhmä 2025/Eriävä mielipide loppuraporttiin/Perttu Kovesjärvi

Äänestyspöytäkirja KV 07042025_18§

Päiväkoti vaihtoehtokuvaukset

Parkanon selvitys

Valmistelu: hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi, sivistysjohtaja Ville Paldanius, tekninen johtaja Kari Santikko, kaupunginjohtaja Aki Viitasaari

Esittelijä Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari

Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää, että kaupungin päiväkotihanke toteutetaan seuraavin linjauksin:
- päiväkodin kilpailutus toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla;
- päiväkoti rakennetaan Kallion päiväkodin tontille;
- päiväkotiin sisällytetään tilat kuudelle päiväkotiryhmälle, ns. pienten koulua ei sisällytetä hankkeeseen;
- rakennuksen tila-arvio on n. 1500 m²;
- hankkeen kokonaiskustannus ilman rahoituskuluja on korkeintaan 4,8 miljoonaa euroa (alv 0 %);
- hanke toteutetaan 10 vuoden rahoitusleasingilla;
- kilpailutusehtoihin sisällytetään lunastuslauseke, jonka perusteella toimittaja sitoutuu lunastamaan koko rakennuksen tai osan rakennuksesta leasing-kauden jälkeen;
- kaupunginhallitus tekee tarkemmat tarpeelliset linjaukset ennen kilpailutuksen aloittamista

Käsittely Keskustelun kuluessa Susanne Talonen-Seppälä esitti Kauko Turusen, Jaana Männikön, Juha Tuomisen, Anne Santoon, Juho Kaupin, Klaus Myllymäen ja Hilkka Ala-Kauhaluoman kannattamana, että kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää, että kaupungin päiväkotihanke toteutetaan seuraavin linjauksin:

 - päiväkodin kilpailutus toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla;

 - päiväkoti rakennetaan Lystinmäen tontille;

 - päiväkotiin sisällytetään tilat kuudelle päiväkotiryhmälle, ja pienten koulu (esiopetus, 1-2lk.) sisällytetään hankkeeseen;

 - rakennuksen tila-arvio on n. 2000 m²;

 - hankkeen kokonaiskustannus ilman rahoituskuluja on korkeintaan 6,4 miljoonaa euroa (alv 0 %);

 - hanke toteutetaan 10 vuoden rahoitusleasingilla;

 - kilpailutusehtoihin sisällytetään lunastuslauseke, jonka perusteella toimittaja sitoutuu lunastamaan koko rakennuksen tai osan rakennuksesta leasing-kauden jälkeen tai kaupungilla olisi mahdollisuus lunastaa koko tai osittainen rakennus;

 - kaupunginhallitus tekee tarkemmat tarpeelliset linjaukset ennen kilpailutuksen aloittamista

 Kannatettu 22.09.2025 18:41 Turunen Kauko

 Kannatettu 22.09.2025 18:42 Männikkö Jaana

 Kannatettu 22.09.2025 18:46 Tuominen Juha

 Kannatettu 22.09.2025 18:46 Santoo Anne

 Kannatettu 22.09.2025 18:47 Kauppi Juho

 Kannatettu 22.09.2025 18:47 Myllymäki Klaus

 Kannatettu 22.09.2025 18:49 Ala-Kauhaluoma Hilkka 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, on asiassa äänestettävä.

Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen esityksen:

Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Susanne Talonen-Seppälän esitystä, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin (0) JAA-ääntä ja (9) EI-ääntä seuraavasti:

Ala-Kauhaluoma Hilkka  EI

Kauppi Juho   EI

Sammatti Jari  EI

Myllymäki Klaus  EI

Männikkö Jaana  EI

Santoo Anne   EI

Talonen/Seppälä Susanne  EI

Tuominen Juha  EI

Turunen Kauko  EI

Näin ollen kaupunginhallitus hyväksyi Susanne Talonen-Seppälän esityksen.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Susanne Talonen-Seppälän esityksen.

Kaupunginvaltuusto 29.09.2025 § 64  

1391/00.01.03.00/2025      

Liitteenä

Ohjausryhmän raportti

Muistio: Varhaiskasvatuksen ohjausryhmä Silmussa

Varhaiskasvatuksen ohjausryhmä 2025/Eriävä mielipide loppuraporttiin/Perttu Kovesjärvi

Äänestyspöytäkirja KV 07042025_18§

Päiväkoti vaihtoehtokuvaukset

Parkanon selvitys

Valmistelu: hallinto- ja talousjohtaja Aleksi Saukkoriipi, sivistysjohtaja Ville Paldanius, tekninen johtaja Kari Santikko, kaupunginjohtaja Aki Viitasaari

Esittelijä Kaupunginhallitus

Päätösehdotus Valtuusto päättää, että kaupungin päiväkotihanke toteutetaan seuraavin linjauksin:               
- päiväkodin kilpailutus toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla;
- päiväkoti rakennetaan Lystinmäen tontille;   
- päiväkotiin sisällytetään tilat kuudelle päiväkotiryhmälle, ja pienten koulu (esiopetus, 1-2lk.) sisällytetään hankkeeseen;               
- rakennuksen tila-arvio on n. 2000 m²;  
- hankkeen kokonaiskustannus ilman rahoituskuluja on korkeintaan 6,4 miljoonaa euroa (alv 0 %);               
- hanke toteutetaan 10 vuoden rahoitusleasingilla;   
- kilpailutusehtoihin sisällytetään lunastuslauseke, jonka perusteella toimittaja sitoutuu lunastamaan koko rakennuksen tai osan rakennuksesta leasing-kauden jälkeen tai kaupungilla olisi mahdollisuus lunastaa koko tai osittainen rakennus;               
- kaupunginhallitus tekee tarkemmat tarpeelliset linjaukset ennen kilpailutuksen aloittamista

Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Antero Rajamäki esitti valtuutettu Anniina Leppihalmeen kannattamana, että kaupungin päiväkotihanke toteutetaan seuraavin muutoksin kaupunginhallituksen esittämiin linjauksiin:

 - päiväkodin kilpailutus toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla;

 - päiväkoti rakennetaan Lystinmäen tontille;   

 - päiväkotiin sisällytetään tilat kuudelle päiväkotiryhmälle, ja pienten koulu (esiopetus, 1-2lk.) sisällytetään hankkeeseen;               

 - rakennuksen tila-arvio on n. 2000 m²;  

 - hankkeen kokonaiskustannus ilman rahoituskuluja on korkeintaan 6,4 miljoonaa euroa (alv 0 %);               

 - hankkeen rahoitus ja rakennustapa päätetään myöhemmin valtuustossa lopullisten kustannusten selviydyttyä eri vaihtoehtoja vertailemalla

 - kaupunginhallitus tekee tarkemmat tarpeelliset linjaukset ennen kilpailutuksen aloittamista

 Keskustelun kuluessa valtuutettu Mauri Lielahti esitti kannattamattomana, että kohta

-          hanke toteutetaan 10 vuoden rahoitusleasingilla;

 muutetaan lauseeksi

 -    hanke voidaan toteuttaa 10 vuoden rahoitusleasingilla; 

 Keskustelun kuluessa valtuutettu Tapio Järvensivu esitti kannattamattomana, että selvitämme myös hirsirakenteisen vaihtoehdon mahdollisuudet ja hinnan. Kannattaa panostaa hyvään sisäilmaan sekä rakennuksen pitkäikäisyyteen. Valtuutettu Tapio Järvensivu esitti, että valitaan ajaton, kestävä arkkitehtuuri, joka kestää katseita muotien muuttuessa. Pidetään mukana eri rahoitusmallit optiona.

 Valtuutettu Klaus Myllymäki esitti valtuutettu Juho Kaupin ja valtuutettu Mauri Lielahden kannattamana ponnen, että kaupunginhallitus selvittää eri rahoitusmallit.

 Mauri Lielahti ja Tapio Järvenisvu peruivat esityksensä.

 Valtuusto päätti pitää neuvottelutauon klo 18.31-18.45.

 Valtuutettu Klaus Myllymäki esitti toivomusponnen, että kaupunginhallitus selvittää eri rakentamismallit ja rahoitusmallit.

 Valtuutettu Antero Rajamäki perui esityksensä.

Päätös Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti valtuutettu Klaus Myllymäen esittämän toivomusponnen.