Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.03.2025 § 30  

1275/11.01.00.06/2024      

Hakija

Metsähallitus Metsätalous Oy

Keskuskatu 8

39700 Parkano

Yhteyshenkilö -----------

Maanomistaja
Metsähallitus

PL 80 (Opastinsilta 12 C)
00521 Helsinki

Ottamisalueen sijainti

Ottamisalue sijaitsee Parkanon kaupungissa Valtion metsämailla, Vahojärven valtionmaan kiinteistöllä 581-893-0001-0005. Ottamisalue sijaitsee Vapunvuoressa, noin 17 km kaakkoon Parkanon keskustasta.

Ottamispaikka

Valtion metsämaat, Vahojärven valtionmaa, RN:o 1:5

Ottamisalue

 Tilan kokonaispinta-ala 10 234 ha
 Ottamialueen pinta-ala 3,44 ha

 Luohinta-alueen pinta-ala 2,23 ha
 Maa-aineksen ottamissyvyys   +155,30 (N2000)

Toimepide
Kalliokiviaineksen ottaminen

Määrä ja aika

Kokonaisottomäärä 53 000 m³ktr

Vuotuinen otto 3 500 m³ktr

Ottoaika  15 vuotta

Rajanaapurit
Parkanon kaupungin toimesta on kuultu MaL:n 13 § mukaisesti ottoalueen lähimmät naapurit.

---------------- Teeriniemi, RN:o 34:14

--------------- Isokallio, RN:o 34:24 

------------- Hähkö, RN:o 34:37

------------------------ Teerikallio, RN:o 34:38

Metsähallitus Metsätalous Oy hakee maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa kallioaineksen ottamiseksi ja murskaamiseksi Suomen valtion/Metsähallitus omistamalta tilalta Vahojärven valtionmaa omistamalta tilalta Vapunvuori RN:o 581-893-1-5. Ottamisalueen, joka sisältää lisäksi varasto- ja tukitoimintoalueen, pinta-ala on 3,44 ha ja louhinta-alue 2,23 ha. Yhteyshenkilönä toimii -----------.

Parkanon kaupunki on myöntänyt kohteelle 13.6.2016 tehdyllä päätöksellään maa-ainesluvan 10 vuodeksi. Lupa on voimassa 12.6.2026 asti. Ympäristölupaa louhintaan ja murskaukseen ei ole ollut aikaisemmin.

Ympäristölupaperuste määräytyy ympäristönsuojelulain 27 S:n 1 mom. liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja 7e (kivenlouhimo, murskaamo) sekä ympäristönsuojelulain 27 S:n 2 mom. (toiminta, josta voi aiheutua kohtuuton rasitus naapuruussuhdelain perusteella) perusteella.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Ottoalue sijaitsee laajojen valtion omistamien metsätalousalueiden keskellä, jotka jatkuvat Ikaalisten kaupungin puolella.

Pirkanmaan maakuntakaavassa ottoalue sijoittuu EOk-alueelle eli kiviaineshuollon kannalta tärkeälle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja. Alueella ei ole kaupungin maankäytön suunnitelmia.

Lähimmät rakennukset ovat loma-asunnot noin 1 200 metrin etäisyydellä ottoalueelta Vahojärven Hähkiölahden rannalla. Lähin asuinrakennus sijaitsee ottamisalueesta 1,6 km etäisyydellä. Lähimpään vesistöön, Alinen Niittulampeen on noin 385 metriä, Kalantinlampeen on matkaa noin 890 metriä ja Vahojärveen 1 350 metriä. Lähettyvillä ei ole tiedossa erityisiä uhanalaisia lajeja tai erityisiä elinympäristöjä. Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäröivät maat ovat Metsähallituksen hallinnassa.

Suunnitellut ottamis- ja jälkihoitotoimet

Maa-aineslupaa haetaan kallioaineksen ottamiseksi. Hakemuksen mukaan otettavien ainesten määrä on 53 000 m³ktr eli 106 000 tonnia ja lupaa haetaan 15 vuodeksi.

Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella +152.+164 (N2000). Pohjaveden taso on pohjavesiputkesta 12.9.2024 suoritetun mittauksen mukaan +152,82. Ottamissyvyydeksi esitetään tasoa +155,30. Pohjaveden tasoon jätetään vähintään kahden metrin suojakerros. Louhinnassa ja murskauksessa kaluston sijainti muuttuu louhinnan etenemisen mukaan.

Valumavedet, jotka eivät imeydy kallioperään, ohjataan alueen luoteiskulmaan tehtävään laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen pintavaluntana maastoon idän suuntaan.

Ottoalueen rajat merkitään maastoon ja alueelle asennetaan työmaa-alueesta varoittavat kyltit, turvallisuusopasteet sekä tiedotustaulu, jossa on alueen sekä toimijan yhteystiedot. Työn edetessä louhinta-alueen yli kaksi metriä korkeat jyrkät reunat suojataan lippusiimoilla tai kiinteillä aidoilla. Alueen puusto on jo pääosin poistettu. Louhinta-alueelta poistetut pintamaat varastoidaan alueen itä-, etelä- ja länsireunoille. Ne käytetään alueen maisemointiin jälkihoitotöiden yhteydessä. Kaivannaisjätesuunnitelman mukaan pintamaita poistetaan n 0,5 metrin syvyydeltä yhteensä noin 10 000 m³ktr. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan muualle hyödynnettäväksi.

Murskauskalustoa varten alueella varastoidaan maksimissaan 3 m³ polttoainetta murskausajankohtina. Muina aikoina alueella ei varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Polttoainesäiliöt on kuljetukseen hyväksyttyjä IBC-säiliöitä, joissa on joko kaksoisvaippa tai kiinteä valuma-allas, laponesto ja tankkauslaitteistossa lukittava sulkuventtiili. Alueella on aina öljynimeytysmateriaalia käytettävissä vahinkojen torjumiseen. Työkoneet säilytetään varikkoalueella.

Ottoalueelle liikennöidään Teerilammentien ja Hähkiöntien kautta. Laitoksen aiheuttama raskaan liikenteen määrä on noin 10-20 autokuormaa päivässä toiminta-aikana. Alueelle johtava tie ja suunnitelma-alueen työmaatiestö ovat sorapintaista ja niitä kastellaan tarvittaessa vedellä pölyämisen estämiseksi. Suunnitelma-alueelle johtavaa tietä voidaan tarvittaessa parantaa ja liikenneturvallisuutta parantaa risteysalueillanäkyvyyttä parantamalla.

Jälkihoitotöinä alueen luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3. Reunoille varastoidut pintamaat levitetään maisemoinnin yhteydessä reunoille ja pohjalle. Yli kaksi metriä korkeat kallioseinämät aidataan turvallisella tavalla.

Ympäristölupa

Ympäristölupaa haetaan kallion louhintaan ja murskaukseen. Alueelta irrotettavaa kallioainesta 53 000 m³ktr mikä on 106 000 tonnia. Vuosittain louhittavan louheen määrä enintään noin 3 500 m³ktr eli 7 000 tonnia vuodessa.

Louhintaa ja murskausta tehtäisiin keskimäärin 2-4 vuoden välein, maksimissaan 3-8 viikkoa kerrallaan. Räjäytyksiä on noin 1-2 kertaa/murskauskerta. Louhintaa ja murskausta suoritettaisiin maanantaista perjantaihin seuraavin toiminta-ajoin, mutta ei ollenkaan arkipyhäisin eikä sunnuntaisin:

-          poraaminen klo  7-18

-          räjäytykset klo 8-18

-          rikotus klo 7-18

-          murskaus 6-22

-          kuormaus ja kuljetus klo 6-22

o        lauantaisin klo 8-20

Vaikutukset ympäristöön ja haittojen ehkäiseminen

Toiminnan alkaessa melu- ja pölypäästöjä tarkkaillaan ja tarvittaessa mitataan. Melu- ja pölyhaitat rajoittuvat lähialueelle, eikä ohjearvojen ylityksiä häiriintyviin kohteisiin toteudu. Lähimpien rakennusten ja louhoksen välissä on kalliorintaus ja metsää. Haitallista pölyämistä ehkäistään tarvittaessa varastokasojen kastelulla. Yleisohjeen mukaan suurin sallittu leijuma alitetaan louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Pölyn leviämistä ehkäistään suojaamalla pölylähteet peitteillä tai koteloinneilla.

Varastokasat sijoitetaan tarvittaessa murskaamon ympärille estämään melua. Melua ehkäisee myös murskaamon sijoittaminen olemassa olevan louhoksen pohjalle sekä murskaamon pudotuskorkeuden pitäminen matalana. Korkeataajuuksinen porausmelu on häiritsevämpää, mutta lyhytkestoista. Melua aiheutuu myös työkoneiden peruutusäänistä.
 

Työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä ja kuljetuskalusto myös dieselöljyä. Murskauslaitoksen ja työkoneiden polttoaineen säilytys ja tankkauspaikka

Tukitoiminta-alueella koneiden säilytyspaikalla tulisi olla nesteitä läpäisemätön tiivis kerros esim. HDPE-kalvo sekä alueen olla reunoiltaan korotettu koneiden öljyvuotojen varalta. Murskaimet tankataan ns. IBC-pakkauksesta, joka tuodaan tankkauksen ajaksi murskaimen viereen ja viedään takaisin tukitoiminta-alueelle tankkauksen jälkeen. Myös työkoneiden käyttämä polttoöljy ja diesel varastoidaan IBC-säiliöissä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä. Tankkauslaitteet lukitaan luvattoman käytön estämiseksi ja alueella on imeytystarvikkeet mahdollisten onnettomuuksien varalta.
 

Alueella ei huolleta tai pestä koneita. Lisäksi koneissa käytetään voiteluöljyä, jota ei varastoida alueella. Keskimääräiset päästöarviot ovat hiukkasil1e 0,01 t/a, typen oksideille 0,21 t/a, rikkidioksidille 0,03 t/a ja hiilidioksidille 25 t/a.
 

Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan aineet tuodaan panostusta varten paikan päälle tarvittava määrä.
 

Mustia jätevesiä ei synny, kun alueella on kuivakäymälä. Saniteettijäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen ja talousjäte jäteasemalle. Metallijäte toimitetaan romuliikkeeseen ja öljyiset jätteet varastoidaan lukittavaan konttiin ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Kiinteä öljyinen jäte varastoidaan jätesäiliöihin ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Asian käsittely

Parkanon kaupunginhallitus on myöntänyt ensimmäisen maa-ainesluvan alueelle v. 2005 ja rakennus- ja ympäristölautakunta uusi luvan v. 2016 MHT Etelä-Suomelle. Maa-aineslupa on voimassa 12.6.2026 asti. Yhteislupahakemus toimitettiin kaupungille 26.11.2024. Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupahakemus kuulutettiin 26.11.2024-2.1.2025 välisen ajan kaupungin kotisivuilla ja Ylä-Satakunnassa 4.12.2024.

Yhteislupahakemuksesta pyydettiin lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollon lausunnot. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetään, että yhteislupaa myönnettäessä tulee huomioida mm. seuraavaa:

Murskauslaitos tulee sijoittaa kullakin käyntikerralla murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen rintauksen eteen. Toiminnan meluvaikutuksia tulee vähentää laitteiden koteloinneilla. Toiminta-alueella sijaitsevia varastokasoja voi hyödyntää meluvalleina.  Tarvittaessa alueelle kulkevaa sorapintaista tietä tulee kastella pölyämisen estämiseksi. Toiminnan aikaisista melu- ja pölypäästöistä ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa lähimmille asukkaille.

Pohjavedenpinnan päälle on jätettävä vähintään kahden metrin vahvuinen suojakerros. Ottoalueen pohja tulee kaltevoida niin, ettei alueelle synny pintavesialtaita. Käsittelemättömiä hulevesiä ei saa päästää suoraan ojiin tai vesistöihin, vaan ne tulee imeyttää maaperään. Vaihtoehtoisesti hulevesille tulee rakentaa laskeutusallas ennen ojiin johtamista. Ottamistoiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden laadun tai märän vaarantumista. Ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.

Tukitoiminta- ja tankkausalueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Ottamisalue tulee jälkihoitaa YM:n oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2023) mukaisesti. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki).

Oheisaineisto

Alueen sijaintia osoittava karttaliite

Ilmakuva alueesta

Ely-keskuksen lausunto

Ote maakuntakaavasta

Päätös on kaupungin strategian mukainen.

Valmistelija vs. ympäristötarkastaja Taru Luomajärvi

Esittelijä Ympäristötarkastaja Taru Luomajärvi

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan tiloille Vahojärven valtionmaa Vapunvuori RN:o 581-893-1-5 ensi sijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muutoin suunnitelman ja hakemuksen 26.11.2024 mukaisesti.

 Lupamääräykset:

 1. Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

 Yhteislupa on voimassa 5.3.2040 asti, mihin mennessä ottotoiminta maisemointineen on viimeistään suoritettava. Toiminnanharjoittajan on nimettävä henkilö, joka vastaa toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjunnasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tämän vastuuhenkilön riittävästä perehdytyksestä. Vastuuhenkilön/henkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja pidettävä ne ajantasaisina. Hakija on nimennyt ottotoiminnan yhteyshenkilöksi ------------.

 2. Ottamisalueen rajaus, sallitut ottotasot ja merkinnät

 Ottamistoiminta on sallittu hakemuksessa esitetyllä alueella, yhteensä 3,44 ha. Ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä mastoon selvästi havaittavin paaluin. Kaikki merkinnät on pidettävä kunnossa lupa-alueella koko ottamistoiminnan ajan.
 

Kalliota voidaan louhia enintään 53 000 m³ktr ja alin sallittu ottosyvyys on +155,30 (N2000). Suojaetäisyys alimmasta ottotasosta pohjaveteen tulee olla vähintään 2 metriä. Alueella tulee olla korkeusmerkintä (kolmiopukki tai merkintä kivi-/kalliopintaan), josta ottosyvyys on tarkistettavissa kaikkina aikoina.

3. Toiminta-ajat
Kallioaineksen irrotusta ja murskausta ei saa suorittaa 1.4.-15.6. välisenä aikana.

Päivittäiset toiminta-ajat maanantaista perjantaihin ovat

-          poraaminen klo  7-18

-          räjäytykset klo 8-18

-          rikotus klo 7-18

-          murskaus 6-22

-          kuormaus ja kuljetus klo 6-22

Arkipyhäisin edellä mainitut toimenpiteet eivät ole sallittuja. Kuormaus ja kuljetus sallitaan lauantaisin 7-18 välisenä aikana.

4. Melu
Toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa ylittää VN:n päätöksessä asuinkiinteistöille annettua 55 dB (LAeq) eikä loma-asuinnoille annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- tai oleskelualueilla.

5. Murskaamo tulee sijoittaa siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Melun leviämistä tulee estää koteloinnin ja kumituksin. Melun leviämistä tulee tarvittaessa estää varastokasojen sijoittelulla.

Lupaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla melumittauksia toiminnan aikana.

6. Pölyhaittojen ehkäiseminen
Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VN:n asetuksen 79/2017 mukaista ilmanlaadun raja-arvon ylitystä hiukkasten osalta häiriintyvissä kohteissa.

Kiviainesten varastokasat ja liikennealueet tulee tarvittaessa kastella niin, että pölyämisestä ei aiheudu haittaa naapurustolle.

7. Maaperän ja vesiensuojelu
Polttoaineita, muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia jätteitä ei saa varastoida ottamisalueella ilman asianmukaista suojaa. Mahdollisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteällä valuma-altaalla ja katoksella varustettuja säiliöitä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolla. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella tulee olla saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia.

Työkoneita ei saa säilyttää, huoltaa eikä tankata kaivualueella ilman asianmukaista suojarakennetta.

Louhosvedet tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu vettymis- tai muuta haittaa naapurikiinteistöille. Mikäli louhosvedet eivät imeydy kallioperään tai ympäröivään maastoon, tulee niille tarvittaessa tehdä laskeutusallas ennen niiden johtamista luoteispuolen ojastoon. Ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta, jolloin vesinäytteistä on tutkittava ainakin sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.

Maa-ainesten ottamistoiminta kokonaisuudessaan on toteutettava siten, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa.

8. Jätehuolto
Alueen pintamaat tulee käyttää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen maisemointiin. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle. Kaivualueella ei saa polttaa tai haudata jätteitä. Käytetyt räjähdysainepakkaukset ja muut räjäytyksistä peräisin olevat jätteet on siivottava alueelta pois.

Vaaralliset jätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai maaperän likaantumista. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai reunakorokkeisella alustalla siten, että vuodon sattuessa jätteen voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokseen, joka on hyväksytty vaarallisten jätteiden vastaanottopaikaksi.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi metallin vastaanottopaikaksi hyväksytylle toimijalle.

9. Turvallisuus
Ottoalueen jyrkät reunat on suojattava selkeästi suojaköysin ja varoituskilvin. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä. Ulkopuolisten kulku toiminta-alueella on estettävä esim. puomilla tai vastaavilla järjestelyllä.

Räjäytystyössä tulee noudattaa lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Räjäytys- ja louhintatöistä ei saa aiheutua läheisten teiden käyttäjille vaaraa.

10. Toiminnan tarkkailuja seuranta
Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja hulevesien leviämistä alueelta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Mikäli ympäristönsuojeluviranomainen katsoo tarpeelliseksi suorittaa tutkimuksia toiminnan haittavaikutuksista, vastaa luvan saaja tutkimusten kustannuksista.

Maa-ainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus otetun maa-ainesten määrästä Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaisesti.

Luvan haltija on vastuussa mahdollisista aiheuttamistaan vahingoista. Korvattavista vahingoista, joita päätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulaissa säädetyssä järjestyksessä.

Laitoksen käyttöhäiriöistä, joista aiheutuu tavanomaista merkittävämpiä päästöjä, tulee ilmoittaa valvontaviranomaisele ja öljyvahingoista tarvittaessa Pirkanmaan pelastuslaitokselle.

11. Työmaapöytäkirja

Toiminnasta on pidettävä työmaapöytäkirjaa, joka on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työmaapöytäkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:

- louhoksen toiminta-ajat

- tuotantomäärät

- räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet (laatu ja määrä)

- polttoaineiden kulutus

- tiedot vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista

- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tehdyt toimenpiteet)

- mahdolliset näyte- ja mittaustulokset

12. Maisemointi ja jälkihoitotyöt
Ottotoiminnan päätyttyä reunat tulee luiskata vähintään kaltevuuteen 1:3. Luiskille tulee levittää varastoidut pintamaat ja rakentaa niistä riittävä kasvualusta metsän kasvulle. Mikäli metsä ei uudistu luontaisesti, tulee alueella tehdä täydennysistutuksia kahden vuoden jälkeen. Maa-ainesalueen luiskaus- ja maisemointitoimenpiteitä voi toteuttaa vaiheittain jo ottamistoiminnan edetessä. Muualta tuotujen puhtaiden maa-ainesten käytöstä on esitettävä suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Luvanhaltijan tulee rakentaa maisemoinnin yhteydessä väyläviraston ohjeistuksen 25/2022 mukainen pysyvärakenteinen ja mahdollisimman huoltovapaa 1,2 metriä korkea teräsverkkoaita louhosalueen rajalle yli 2 metrin jyrkänteiden suojaksi. Määräys on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi.

13. Suoritettavat tarkastukset ja valvonta
Ennen ottamistoiminnan aloittamista tämän luvan mukaisesti luvanhakijan on pyydettävä valvontaviranomaista pitämään paikalla aloitustarkastus, missä todetaan riittävien ottoalueen merkintöjen ja korkeusmerkintöjen sekä mahdolliset koneiden säilytyspaikkojen rakenteet.

Vuositarkastus pidetään vuosittain ja lopputarkastus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on tehty loppuun ja jälkihoitotyöt suoritettu.

14. Toiminnanharjoittajan vaihtuminen tai toiminnan lopettaminen
Toiminnan olennaisesta muuttumisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on vähintään 6 kk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava kirjallisesti Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13 a §).

15. Vakuus
Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa 3,44 x 5000 € = 17 200 €:n vakuus ennen maa-ainesten oton aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto on kokonaan suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden lupapäätöksen voimassa olon jälkeen eli 5.3.2041 saakka. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Parkanon kaupungilla on oikeus teettää tarvittavat työt vakuuden turvin. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus.

Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on hyväksytty valvovan viranomaisen suorittamassa lopputarkastuksessa (MaA 8 §). Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 €/vakuus.

Päätöksen perustelut

Toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset (MAL 6 §, YSL 48 §).

Kiviainesten ottamisesta hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista (MAL 3 §).

Hakemuksen ja tämän lupapäätöksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon toiminnan sijainti, toiminta-aika ja annetut lupamääräykset. (YSL 49 §) Toiminnan sijoittaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.  Toiminta täyttää VNa:ssa 800/2010 annetut vähimmäisvaatimukset jäljempänä esitetyin perustein.

Lupaehto 1: Ilmoitusvelvollisuus toiminnasta ja vastaavasta henkilöstä on annettu valvonnallisista syistä.

Lupaehto 2: Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminta-alueelle, joka on oltava todennettavissa maastossa luvanmukaisen toiminnan sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Toiminta-alueen, ottamisalueen ja korkeuspisteiden merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Alin ottamistaso on hakemuksen mukainen.

Lupaehdot 3-6 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi.

Aikarajoituksilla varmistetaan, että haitta ei muodostu kohtuuttomaksi lähikiinteistöille ja toiminta täyttää VN asetuksen 800/2010 vaatimukset. Kallioaineksen irrotusta ja murskausta ei saa suorittaa 1.4.-15.6. välisenä aikana lintujen pesimärauhan takaamiseksi.

Melua koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti mahdollisen meluhaitan rajoittamiseksi (YSL 52 §).

Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi hiukkaspitoisuuksille ulkoilmassa on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa 79/2017.

Lupaehdot 7 ja 8 on annettu sen varmentamiseksi, että toiminnasta ei aiheudu maaperän tai muun ympäristön pilaantumista. Tukitoiminta-aluetta, polttoaineiden säilytystä, häiriötilanteita ja vesien johtamista koskevat määräykset on annettu murskaamoasetuksen 9 ja 12 §:ien mukaisesti maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. Kaluston, öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden huolellinen käsittely ja säilytys on varmistettava riittävin teknisin ratkaisuin. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain nojalla kielletty (YSL 16, 17, 52, 134 §:t).

Määräykset on annettu jätelain 13 (jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen), 15 (jätteiden erilliskeräysvelvollisuus) ja 29 (jätteen luovuttaminen) §:ien mukaisesti jätteistä maaperälle ja pohjavesille sekä ympäristön siisteydelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi (Murskaamoasetus 11 §, YSL 58, 113 §:t).

Lupamääräys 12 on annettu, sillä alueen maisemoinnin on oltava suunnitelmallista. Ottamisalueen jälkihoidon tarkoituksena on nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan.

Lupaehdot 10, 11 ja 13 on annettu valvonnallisista syistä. Tarkkailun avulla varmistetaan, että toiminta ei aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnanharjoittajaa koskee selvillä olovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnallisista syistä.

Lupaehto 14 on asetettu, sillä toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, tulee siitä ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle.

Vastineena lausuntoihin ilmoitetaan, että ne huomioidaan lupapäätöksen mukaisesti. Ympäristö- ja terveyshaitat ehkäistään lupamääräyksin.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulakin (YSL 527/2014)
Maa-aineslaki (555/1981)
VN asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014)
VN asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Jätelaki (646/2011)
VN asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)
VN asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)
VN asetus jätteistä (179/2012)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
VN päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymä maa-ainestaksa ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Yhteisluvan tarkastusmaksuna peritään maa-ainestaksan mukaisesti 1 489 € + 100 € (lupamaksu ja neljän rajanaapurin kuuleminen) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 2 300 € (maa-ainestaksan mukaisesti 50 % alennus) ja kuulutus Ylä-Satakunnassa 220,33 €.

Yhteensä tarkastusmaksuna peritään 2 959,33 €.

Valvontamaksu

Vuosittain laskutettava valvontamaksu lasketaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on noudatettava luvan estämättä (YSL 70 §).

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tullessaan Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 13.6.2016 myöntämän maa-ainesluvan Valtion metsämailla, Vahojärven valtionmaan kiinteistöllä 581-893-1-5 Vapunvuoressa.

Päätöksestä tiedottaminen
Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös annetaan 4.3.2025. Päätöksestä kuulutetaan kaupungin kotisivuilla ja ilmoitustaululla 5.3.-3.4.2025. välisen ajan. Päätös lähetetään hakijalle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuollolle. Lisäksi ilmoitus päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.