Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 01.10.2024/Pykälä 108

Rakennus- ja ympäristölautakunta 01.10.2024 § 108  

717/11.01.00.05/2023      

ASIA

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta Parkanon kaupungin Kuivasjärven kylässä kiinteistöllä Ristineva.

LUVAN HAKIJA

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Jatkolupahakemus maa-ainesten ottoalueen maisemointiin. Hakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee Parkanon kaupungin Kuivasjärven kylässä luvan hakijan omistamalla kiinteistöllä Ristineva -----------------. Alue sijaitsee noin 20 km luoteeseen Parkanon keskustasta.

OTTOTOIMINTA

Kiinteistön pinta-ala 67 ha

Ottamisalueen pinta-ala 2,43 ha

Otettava maa-aines sora ja hiekka

Kokonaisottomäärä 0 m3

Vuotuinen ottomäärä 0 m3

Ottoaika  1 vuotta

Pohjaveden korkeus +157,00

Alin maa-aineksen ottotaso +161,00 (N60)

Keskimääräinen ottosyvyys n. 0 m

RAJANAAPURIT

--------------- Viitala -------------

---------------  Marttila ------------

--------------- Niemensivu ------------

------------  Lepomäki ------------

------------------ Sarasto ------------

---------------------- Vieriaho ------------

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa. Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Parkanon kaupungin hallintosäännön mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 18.8.2023 saapuneella maa-aineshakemuksella. Hakemus on 3.9.2024 muutettu jatkolupahakemukseksi, jota haetaan jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteiden toteuttamiseksi.

AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET

Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 26.1.2015 § 17 myöntänyt kiinteistölle Ristineva RN:o ------------ maa-ainesluvan 120 000 m3 kokonaisottomäärälle kymmeneksi vuodeksi. Ottoa on ollut luvan aikana vähäisiä määriä. Nyt haettava lupa on jatkolupahakemus vuonna 2015 myönnetylle maa-ainesluvalle, joka on voimassa 25.2.2025 saakka.

KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT

Suunnitelma-alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maaseutualueeksi, joka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Tämän lisäksi alue sijoittuu maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden ydinalueelle. Tällä merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti edustavat luontokokonaisuudet. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä, mutta maakäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutuminen.

SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Hakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee Kuivasjärven kylässä, suo- ja metsäalueiden keskellä, noin 20 km luoteeseen Parkanon keskustasta. Alueelle kuljetaan Ristiharjuntieltä, jonka varrella ottamisalue sijaitsee. Ottamisalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle Ristiharjun 1-luokan pohjavesialueelle (0258117), ja sen varsinaiselle muodostumisalueelle. Ristiharjulla on kaksi tutkittua vedenottamon paikkaa.

Ristiharjuntien varrella, noin 700 m etäisyydellä hakemuksen mukaisesta ottamisalueesta on voimassa oleva, osittain maisemoitu soranottoalue. Lähin vesistö on Vähä-Ristiharjunlampi, joka sijaitsee ottamisalueesta noin 900 m lounaaseen. Lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat tämän lammen rannalla. Lähin asuinkiinteistö on yli 1,5 km etäisyydellä ottamisalueesta itään.

Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Hakemuksen mukaisesta ottamisalueesta noin 700 m länteen, on Rengassalon Natura 2000-alue.

NYKYTILANNE ALUEELLA

Alueella on vuonna 2015 myönnetty maa-aineslupa. Soraa ja hiekkaa on otettu noin 1 250 m3 ottamisalueen pohjoisosasta luvan voimassaoloaikana. Puusto on kaadettu suojavyöhykkeeltä Ristiharjuntien varrelta, eikä pohjaveden pinnan tasoa tai laatua ole säännöllisesti tarkkailtu. Ympäristötarkastaja on suorittanut alueella tarkastuksen 24.9.2024.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA JA OTTAMISSUUNNITELMA

Lupahakemus koski alun perin soran ja hiekan ottamista, mutta nyt luvalle haetaan jatkoaikaa jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lupaa haetaan vuodeksi 0 m3 kokonaisottomäärälle. Näyttäisi siltä, että Ristinevan lupahakemukseen on virheellisesti kirjattu tilan Summa ottamistaso (+172,9) ja pohjaveden pinnan ylin taso (+170,9).

Nykyinen maa-aineslupa

Kokonaisottomäärä on nykyisessä luvassa 120 000 m3 ja arvioitu vuotuinen otto on 1 200 m3. Ottamisalueen pinta-ala on 2,43 ha ja kiinteistön kokonaispinta-ala 67 ha. Alin ottotaso on +161,00 (N60) ja ottamissyvyys on noin 8 m. Kiinteistöllä 581-407-6-56 Koskiniemi III on pohjaveden tarkkailuputki, jossa pohjaveden pinnan korkeus on mittausten mukaan ollut tasossa 155,00. Tarkkailuputki sijaitsee noin 500 m etäisyydellä suunnitellun ottamisalueen eteläpäästä. Ottamisalueen pohjaveden pinnan korkeus on arvioitu tämän putken mittauksen perusteella. Sen sijaan vuonna 2015 myönnetyssä maa-ainesluvassa pohjaveden korkeuden on ilmoitettu olevan tasossa 157,00.

Hakemuksen mukainen ottamisalue kohdistuu kiinteistön länsireunaan. Nykyisen luvan suunnitelman mukaan ottaminen aloitetaan ottamisalueen pohjoispäästä, josta puusto on jo kaadettu, ja ottaminen etenee kohti etelää. Ottamisalueen ja naapuritilojen väliin jää 10 metrin levyinen suojakaista. Ottamisalueen jyrkät reunat suojataan lippusiimoin.

Ympäristövaikutukset

Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä vesistöihin eikä pöly- ja meluhaittaa. Lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita.

Liikenne

Alueella vältetään turhaa ajoneuvoliikennettä. Liikennemäärä vaihtelee päivittäin 0-20 käyntiä vuorokaudessa. Maa-ainesten ottaminen ei aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen liikenteeseen, joten vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen.

Jätteet

Hakemuksen mukaan toiminnassa ei synny jätteitä. Ottamisalueella ei varastoida polttoaineita. Kuormaus- ja kuljetuskaluston huolto ja tankkaus tapahtuu tähän tarkoitukseen rakennetussa pisteessä.

Jälkihoito ja maisemointi

Oton edistymisen myötä suoritetaan jälkihoito vaiheittain. Niillä alueen osilla, joilla otto tulee suoritettua loppuun, suoritetaan jälkihoitotoimenpiteet loppuun luvan voimassaoloaikana. Jälkihoidossa ottoalueen sivut luiskataan kaltevuuteen 1:3. Kaltevuuden saamiseksi maisemoinnissa käytetään alueen soraa ja pintamaita. Ottoalueen ympärillä on metsää, joten ottoalueelle levitetyn maan päälle alkaa luontaisesti juurtua taimistoa, joka ajan kanssa kasvaa metsäksi.

ARVIO TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA

Hakemuksen mukaan toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta ympäristöön, koska alueella ei ole asutusta. Tilan syrjäisen sijainnin takia melu ja pöly jäävät ohjearvojen alapuolelle lähimmillä vapaa-ajan ja asuinkiinteistöillä. Maa-aineksen oton vaikutukset ovat lähimaisemakuvaan ja ottamisalueeseen liittyviä.

Ottamisalueelta ei ole havaittu luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia suojeltuja tai muita arvokkaita luontotyyppejä. Alueen lajistossa ei ole tavattu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Toiminnalla ei ole vaikutuksia ympäristön luonnonsuojelullisiin arvoihin, maaperään, vesistöihin, pohjaveteen tai yleiseen viihtyvyyteen.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Maa-aineslain 13 § mukaisesti rajanaapurit on kuultu Parkanon kaupungin toimesta. Ilmoitus lupahakemuksesta on julkaistu Ylä-Satakunta lehdessä 27.9.2023. Lupahakemuksesta on kuulutettu Parkanon kaupungin kotisivuilla 22.9.-27.10.2023 ja tämän ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungintalon ympäristönsuojelun toimistossa III kerroksessa.

Lausunnot ja muistutukset

Maa-aineslupahakemuksesta on pyydetty maa-aineslain 7 §:n mukaisesti lausuntoa Pirkanmaan ELY-keskukselta ja lisäksi terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä määräaikaan mennessä.

Pirkanmaan ELY-keskus, 27.10.2023

Hakemuslomakkeessa alimmaksi ottamistasoksi on ilmoitettu +172,9 m (N2000) ja pohjaveden ylimmäksi korkeustasoksi +170,9 m. Kuitenkin ottamissuunnitelmassa kohdassa "2. Ottamissuunnitelma" selostetaan, että ottaminen ulotetaan tasoon 159.00. Lisäksi hakemusmateriaaleista käy ilmi, että pohjaveden tarkkailuputki on ottamisalueen eteläpäästä noin 500-600 metrin etäisyydellä. Pohjaveden korkeus on ollut alueella tasossa +155.00. Liitteenä olevissa kartoissa pohjatasona on +159 m.

ELY-keskus katsoo, että hakemus on puutteellinen. Ottamistasot on korjattava vastaamaan oikeaa. Hakemuksessa ilmoitettu pohjaveden pinnankorkeustieto on pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoittuu noin 500-600 metrin etäisyydelle ottamisalueesta. Pohjavesitiedon tulee olla ottamisalueelta. Jotta voidaan varmistua pohjaveden pinnankorkeudesta sekä riittävästä suojakerrospaksuudesta suunnitellulla ottamisalueella, tulee hakemusta täydentää asentamalla alueelle pohjavesiputki pohjaveden pinnan selvittämiseksi (Vna maa-ainesten ottamisesta 1 § kohta 5). Putkikortti tulee toimittaa myös ELY-keskukseen. Pohjavesiputken tulee olla näytteenottoon soveltuva muovinen havaintoputki.

ELY-keskus lausuu tarvittaessa täydennetystä hakemuksesta. Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Luvan käsittelyssä tulee kuitenkin huomioida alempana esitettyjä seikkoja.

Pohjaveden pinta

Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle tulee jäädä aina vähintään neljä metriä paksu suojakerros.

Tarkkailu

Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Uudesta havaintoputkesta tulee toimittaa putkikortti sijaintitiedon kanssa Pirkanmaan ELY-keskukseen.

Alueen pohjaveden laadun ja ottamisen vaikutusten selvittämiseksi tulee alueen pohjavesiputkesta vuosittain otettavasta näytteestä analysoida haju, maku, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt

(öljyjakeet (C10-40) määritysraja 50 ?g/l).

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Lisätietoa laadun tarkkailusta löytyy Maa-ainesten ottaminen: opas kestävään käyttöön (2023) s.133. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi)

Luontoarvot

Ottamisalue on osittain aiemman maa-aineksenoton piirissä ollutta aluetta.

Puustoisella osalla kasvaa tasaikäistä harvaa kasvatusmännikköä. Lupahakemukseen on liitetty vuonna 2014 tehty luontoselvitys, jolloin alueelta ei ole tehty havaintoja uhanalaisista tai muista huomionarvoisista lajeista. Alue on todettu luontoselvityksessä liito-oravalle soveltumattomaksi puuston rakenteen vuoksi. ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole havaintoja huomionarvoisista

lajeista tai luontotyypeistä ottamisalueelta tai sen lähiympäristöstä. Tämä aineisto ei kuitenkaan ole kattava, ja vastuu paikallisten luontoarvojen huomioimisesta on hankkeesta vastaavalla taholla.

Alueen länsipuolella, noin 700 metrin etäisyydellä on Rengassalon Natura 2000-alue (FI336003). Alue on luontodirektiivin mukainen suojelualue. Hakemukseen liitetyn luontoselvityksen mukaan Natura-alueelle ei kohdistu toiminnasta vaikutuksia, sillä soran ja hiekan oton melupäästöt ovat vähäiset eikä alueella tehdä pölyä aiheuttavaa murskausta. Natura-alueen suuntaan ei myöskään johdeta hulevesiä. ELY-keskus katsoo, että toiminta ei merkittävästi heikennä Rengassalon Natura 2000-alueen

suojeluperusteena olevia luontoarvoja.

Soran ottamisalueen rinteeseen voi olla muodostunut tai muodostua erittäin uhanalaisen törmäpääskyn pesimäyhdyskuntia. Törmäpääsky on rauhoitettu lintulaji, jonka pesintää ei saa häiritä. Törmäpääsky ei ole herkästi häiriintyvä laji, joten maa-ainestenottotoimintaa voi jatkaa pesien läheisyydessä. Seinämää/kasaa, jossa pesäkolot ovat, ei saa rikkoa tai kaivaa niin, että pesät voivat vahingossa rikkoontua. Alueelle mahdollisesti muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa.

Ottamistoiminta

Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Näitä aineita ei tulisi varastoida pohjavesialueilla ja niiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Mikäli aineita joudutaan poikkeustilanteessa varastoimaan ja käsittelemään pohjavesialueella, tulee kiinnittää erityistä huomioita maaperän ja pohjaveden suojeluun.

Tukitoiminta- ja tankkausalueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että

polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä (kemikaaleja kestävällä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan tiiviysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty vähintään 30 cm paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta) ja reunoiltaan

korotettuja. Alueen reunan tulee ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suoja-alueen alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet ym., jotka voisivat rikkoa muovin. Suojaalueelta kertyvät sadevedet tulee johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpata riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon (veden alueelta pois kuljettamista varten) tai alue on katettava. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Alueelle tulee varata imeytysainetta, jonka avulla mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot voidaan kerätä talteen. Vuotojen torjuntaa varten koneissa on hyvä olla käytössä letkurikkoventtiilit ja imeytysmattoa. Koneet ja huoltoautot on syytä varustaa alkusammutuskalustolla tulipalon varalle. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon myös työturvallisuus. Ottamisalueella tulee huolehtia esimerkiksi siitä, että sinne ei muodostu sortumalla alttiita jyrkkiä luiskia tai talviaikana routalippoja. Onnettomuuksia ottamisalueella voidaan estää oikeilla työtavoilla etenkin luiskien ja rinteiden läheisyydessä. Alueen yleistä turvallisuutta voidaan parantaa suoja-aidoilla, informaatiotauluilla, varoitusmerkeillä, valvonnalla sekä estämällä asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen liikkuminen alueella asentamalla ottamisalueelle johtaville teille lukittavat puomit tai muut esteet.

Mahdollisista ympäristöön kohdistuvista onnettomuus- ja häiriötilanteista ilmoitetaan pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteista aiheutuvat ympäristö- ja muut vahingot pyritään estämään tai rajaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Häiriön sattuessa toiminnanharjoittajan tulee keskeyttää toiminta ja poistaa häiriö ennen tuotannon jatkamista. Jos maaperään tai pohjaveteen on päässyt jätettä tai muuta ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle.

Ottamiseen liittyvät toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua.

Jälkihoito

Mahdollisessa luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat mahdollisten varastokasojen poistaminen alueelta, alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin (humus) levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen.

Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Lupa-ajan päätyttyä ottamisalueella ei tule olla maa-ainesvarastokasoja lainkaan, sillä ne estävät jälkihoidon toteuttamisen. Tiivistyneet tienpohjat ja varastokasojen pohjat tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua, sillä tiivis maaperä läpäisee vettä huonosti ja vähentää siten muodostuvan pohjaveden määrää.

Ottamisalue tulee jälkihoitaa välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros. Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteillä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 20-30 cm

vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa tutkittua humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan.

Ottamisalueelle tulee istuttaa sekapuustoa. Valtapuuksi sopii mänty, jonka lisäksi alueelle istutetaan rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Mäntyä voidaan istuttaa 2 500 kappaletta hehtaarille ja muita yhteensä 500 kappaletta hehtaarille. Alueen jälkihoidon lopputuloksena tulee olla mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuva alue.

Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuolto, 24.10.2023

Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa pohjavedenotolle tai pohjaveden laadulle. Hakemuksesta ei ilmennyt tehtyjen pohjaveden pinnan tasojen mittauksien ajankohtia, mittaustuloksia tai tulosten vaihteluväliä eikä pohjaveden laadun näytteenottojen tuloksia.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakijalle on varattu mahdollisuus vastineiden antamiseen. Hakija ei jättänyt vastinetta annettuihin lausuntoihin.

Oheisaineistona: ilmakuva ottoalueesta

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Esittelijä Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Päätösehdotus Valmistelija esittää, että rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ---------------- hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti maa-ainesluvan jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteiden toteuttamiseksi kiinteistöllä Ristineva RN:o ------------ yhden vuoden ajaksi.

 Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. Luvan haltijan on saatettava tämä päätös ja määräykset kaikkien alueella toimijoiden tietoon tarpeellisin osin.

 Lupamääräykset

1. Tällä maa-ainesluvalla korvataan rakennus- ja ympäristölautakunnan 26.1.2015 § 17 antama päätös. Maa-aineslupa on voimassa 31.10.2025 asti, mihin mennessä jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on viimeistään suoritettava.

2. Toiminnanharjoittajan on nimettävä henkilö, joka vastaa toiminnan asianmukaisesta suunnittelusta, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä ympäristöhaittojen torjunnasta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tämän vastuuhenkilön riittävästä perehdytyksestä. Vastuuhenkilön/henkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja pidettävä ne ajantasaisina.

3. Ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä lupaviranomaisen ja luvansaajan kesken aloitustarkastus, jossa lupamääräykset käydään läpi. Ennen aloitustarkastusta hakijan on toimitettava päätöksen mukainen vakuus hyväksyttäväksi ja toteutettava muut tarvittavat lupamääräykset.

4. Toiminnassa on noudatettava Ympäristöministeriön julkaisua "Maa-ainesten ottaminen: Opas kestävään käyttöön" (2023).

5. Naapuritiloihin jätettävä suojavyöhyke tulee olla vähintään 10 metriä ja Ristiharjuntiehen vähintään 5 metriä. Suojavyöhykkeet tulee jättää kaiken toiminnan ulkopuolelle. Ottamisalueelle on merkittävä riittävä määrä päivittäisessä työskentelyssä havaittavia korkotasoja sekä alin sallittu ottamistaso sidottuna korkeusjärjestelmään N2000. Kaikki merkinnät on pidettävä kunnossa lupa-alueella koko ottamistoiminnan ajan. Pintamaita ei saa kuoria nykyistä laajemmalta alueelta.

6. Ottamisaluetta on täytettävä pohjaveden pinnankorkeuden havaintotulosten perusteella siten, että pohjavesipinnan yläpuolelle jää vähintään neljän (4) metrin koskematon suojamaakerros.

7. Toiminta-alue tulee merkitä näkyvästi maastoon esimerkiksi lippusiimalla siihen asti, kunnes alue on tasoitettu, luiskattu ja siistitty.

8. Kuljetukset on sallittu ympäri vuoden ma-pe klo 7-22 ja lauantaisin klo 8-18. Toimintaa ei saa harjoittaa arkipyhinä.

9. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien vapaa-ajan rakennusten piha-alueella ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq) eikä asuinrakennusten piha-alueilla ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq).

10. Pohjaveden suojausrakenteet tulee tehdä tiivistä, öljynesteitä läpäisemätöntä materiaalia käyttäen, kuten HDPE. Suojauksien tulee olla reunoilta korotetut. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto tarkistettava päivittäin.

11. Ottamisalueella ei saa varastoida tai säilyttää öljytuotteita, polttoainetta ja kemikaaleja. Tukitoiminta-, huolto- ja tankkausalueella ei saa varastoida tai säilyttää ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita muutoin kuin välitöntä käyttöä varten.

12. Tukitoiminta-, huolto- ja tankkausalueet on sijoitettava ottamisalueen ulkopuolelle ja niiden rakenteet suojattava siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueelle tulee varata riittävästi imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä, joiden avulla mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot voidaan kerätä talteen.

13. Koneiden ja laitteiden säilytyksen sekä tankkauksen on tapahduttava tukitoiminta-, huolto- ja tankkausalueella. Koneiden tankkauksessa käytetään lisänä erillistä suojakaukaloa tai muuta parasta mahdollista tekniikkaa. Tankkausta on valvottava koko ajan.

14. Työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua haitallisia päästöjä ympäristöön, ei saa tehdä toiminta-alueella. Alueella saa käyttää vain hyväkuntoisia huollettuja koneita ja laitteita.

15. Lupa-alueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, tavaraa tai maa-ainesta.

16. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle.

17. Jätehuolto on hoidettava Parkanon kaupungin alueella voimassa olevan Pirkanmaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnasta muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tulee järjestää asianmukaisesti siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle eikä pohjavedelle. Alueelle mahdollisesti tuodut ja siellä muodostuvat jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Mitään jätteitä ei saa hävittää polttamalla tai hautaamalla.

18. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa on noudatettava. Suunnitelma on tarvittaessa arvioitava ja tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Mahdollinen uusi suunnitelma on toimitettava Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun.

19. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain viimeistään tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti NOTTO-järjestelmään. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

20. Alueelle tulee asentaa pohjavesiputki, jonka putkikortti koordinaatteineen tulee toimittaa tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Havaintoputkien kunto tulee tarkistaa säännöllisesti mittaamalla havaintoputken kokonaissyvyys näytteenoton yhteydessä ja vertaamalla sitä putkikortin syvyystietoihin. Tarvittaessa tukkeutunut havaintoputki tulee kunnostaa pumppaamalla tai huuhtelemalla.

21. Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava ottamisalueelle asennetuista pohjavesiputkista (2 kpl) neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa).

22. Pohjaveden laatua tulee seurata vuotuisella näytteenotolla ottamisalueen pohjavesiputkesta. Vesinäytteestä on analysoitava haju, maku, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-40) määritysraja 50 ?g/l).

Näytteenottajan on oltava sertifioitu, minkä lisäksi näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Näytetulosten yhteydessä on oltava sanallinen arvio toiminnan vaikutuksista pohjaveden tilaan. Arvioon tulee liittää havaintopaikkojen tiedot ja niiden sijainti kartalla, sekä laboratorion analyysitodistukset (tulokset, käytetyt menetelmät, mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus). Näytetulokset ja sanallinen arvio on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Valvontaviranomainen voi lisätä näytteestä tutkittavia parametrejä tai muutoin muuttaa tarkkailua, mikäli katsoo sen aiheelliseksi esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Näytetulosten perusteella näytteenottoa voidaan myös harventaa valvontaviranomaisen hyväksynnällä.

23. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, joka on helmikuun loppuun mennessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:

- polttoaineiden kulutus

- tiedot vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista

- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tehdyt toimenpiteet)

- mahdolliset mittaustulokset 

24. Alue tulee olla kokonaan jälkihoidettu luvan voimassaoloaikana.

25. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta tai runsaasti hienoainesta sisältävää materiaalia.

26. Varastokasat tulee poistaa ja tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhentää ja pehmentää kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi.

27. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta. Karkean soran alueet tulee peittää noin 20-50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Alueelta kuorittu pintamaa tulee levittää vähintään 10 cm:n kerrokseksi, joka sekoitetaan hiekkaiseen pintaosaan.

28. Alueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä mahdollisesti tarvittavia puhtaita maa-aineksia. Muualta tuotujen puhtaiden maa-ainesten käytöstä on esitettävä suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Muualta tuotuja maa-aineksia ei saa varastoida alueella.

29. Alue tulee muotoilla maisemaan sopivaksi ja ottamisalueen reunat luiskata kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Otetun alueen pohja on muotoiltava ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Mikäli alueella havaitaan erittäin uhanalaisia törmäpääskyjä, niiden pesimisrauhaa ei saa häiritä.

30. Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa. Alue tulee metsittää luvan voimassaoloaikana siten, että riittävä taimitiheys on havaittavissa. Mäntyä tulee istuttaa 2 500 kappaletta hehtaarille ja rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää ja pihlajaa yhteensä 500 kappaletta hehtaarille. Alueen jälkihoidon lopputuloksena tulee olla mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuva alue.

31. Maa-ainesten oton loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

32. Häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa naapureille, on ilmoitettava välittömästi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun. Polttoaine- ja öljyvahingoista on aina ensin ilmoitettava Pirkanmaan pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen) varsinaisten torjuntatoimien suorittamiseksi.

33. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle lupa-alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia, vuotojen torjuntakalustoa ja alkusammutuskalustoa.

34. Toiminnan olennaisesta muuttumisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on vähintään 6 kk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava kirjallisesti Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluun.

 RATKAISUN PERUSTELUT

 Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty maa-aineslain mukaisesti ottamissuunnitelma sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, muuta ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toimintaa ei myöskään saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti eikä se saa vaikeuttaa alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

 Yleiset perustelut lupapäätökselle

Kun huomioidaan lupahakemus, toiminnan sijoittuminen, saadut lausunnot ja päätöksen lupamääräykset, voidaan maa-aineslain mukainen lupa jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteiden toteuttamiseksi myöntää. Toiminta ei aiheuta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua pysyvää kohtuutonta rasitusta.

Hakemuksen mukainen toiminta kohdistuu alueelle, jossa on voimassa oleva maa-aineslupa. Alue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

Jälkihoitotoimenpiteet on edellytetty tehtäväksi maaston muotoja mukaillen, jolloin alue ottamistoiminnan päätyttyä sopii mahdollisimman hyvin maisemaan.

Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottamistoiminta aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa naapureille tai ympäristölle.

 Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. 

 Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 §). Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, kesto, vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Lupamääräys 1: Valtioneuvoston asetuksen 926/2005 8 §:n mukaisesti maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet.

Lupamääräys 2: Ilmoitusvelvollisuus toiminnasta ja vastaavasta henkilöstä on annettu valvonnallisista syistä.

Lupamääräys 3: Määräys on annettu sen todentamiseksi, että määrätyt ja hakemuksessa esitetyt toimet on tehty ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista maa-aineslain 12 § mukaisesti.

Lupamääräykset 4-6: Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminta-alueelle, joka on oltava todennettavissa maastossa luvanmukaisen toiminnan sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Toiminta-alueen, ottamisalueen ja korkeuspisteiden merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Tarvittava täyttö määritellään pohjaveden pinnan korkeustasosta. Pintamaan poistaminen saattaa vaikuttaa syntyvän pohjaveden määrään, korkeuteen ja laatuun.

Lupamääräys 7: Määräykset ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Asiattoman liikkumisen estäminen ehkäisee mahdollista ilkivaltaa, josta voi aiheutua esimerkiksi roskaantumista ja vaaraa ympäristölle.

Lupamääräys 8: Melua koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen (993/1992).

Lupamääräys 9: Toimintaa on harjoitettava siten, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ja rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi.

Lupamääräykset 10-15: Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. Kaluston, öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden huolellinen käsittely ja säilytys on varmistettava riittävin teknisin ratkaisuin. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella kielletty.

Lupamääräykset 16-17: Määräykset on annettu roskaantumisen ja ympäristön epäsiisteyden ehkäisemiseksi sekä maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Lupamääräys 18: Määräys on annettu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman noudattamiseksi. Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka kaivannaisjätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on lupaa tai ottamissuunnitelmaa muutettava siten kuin maa-aineslain 16 §:ssä säädetään (MaL § 16b).

Lupamääräys 19: Määräys on annettu maa-aineslain 23 a §:n ja valtioneuvoston asetuksen 926/2005 9 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden varmistamiseksi. Irrotetulla maa-aineksella tarkoitetaan maa-aineksia, jotka on kaivettu toiminnan yhteydessä. Valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmä käyttö on perusteltua.

Lupamääräykset 20-22: Tarkkailumääräyksillä toiminnanharjoittaja velvoitetaan seuraamaan toimintansa vaikutuksia alueen pohjaveden tilaan. Tarkkailun avulla varmistetaan, että toiminta ei aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnallisista syistä.

Lupamääräys 23: Määräys on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi.

Lupamääräykset 24-30: Alueen maisemoinnin on oltava suunnitelmallista. Ottamisalueen jälkihoidon tarkoituksena on nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista ja vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ja sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan.

Lupamääräys 29: Määräykset on annettu linnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lupamääräys 31: Loppukatselmuksessa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. Valtioneuvoston asetuksen 926/2005 8 §:n mukaisesti maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet.

Lupamääräykset 32-33: Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku pelastusviranomaiselle sekä valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta minimoidaan mahdolliset haitat.

Lupamääräys 34: Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, tulee siitä ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. (MaL § 13a.)

 Luvan voimassaoloaika

Vuosi päätöspäivästä. Toiminta voidaan aloittaa, kun lupapäätös on lainvoimainen. Päätös saa lainvoiman valitusajan päättymisen jälkeen, ellei päätöksestä ole valitettu.

 Otettava kokonaismäärä  Vuotuinen otto

 0 m3   0 m3

 MAKSUT JA VAKUUDET

 Vakuus

Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi seuraava vakuus: 12 150 €. Vakuuden on oltava voimassa vuoden yli ottoajan. Jos vakuustyyppi on muu kuin takauslain mukainen takaus, kotimainen pankkitakaus tai sulkutili, vakuustyyppi hyväksytään erikseen. Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 €/vakuus.

Vakuus palautetaan lopputarkastuksen jälkeen, kun jälkihoitotoimenpiteet ja maisemointi on asianmukaisesti suoritettu ja hyväksytty.

 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymän maa-ainestaksan mukaisesti 1 278,92 €, mikä sisältää alennetun maa-aineslupamaksun, kuulutuskustannukset, naapurien kuulemisen ja pyydetyt lausunnot.

 Tarkastus- ja valvontamaksu

Vuosittain laskutettava valvontamaksu lasketaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä Parkanon kaupungin kotisivuilla.

 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23 b

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 6, 7, 16, 17

 Jätelaki (646/2011) § 29, 31

 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) § 1-4, 6-9

 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) § 1-4

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Pirkanmaan jätehuoltomääräykset (Alueellinen jätehuoltolautakunta 19.5.2021 § 27)

Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.8.2020 § 17 hyväksymä maa-ainestaksa

 MUUTOKSENHAKUVIRANOMAINEN

Tähän lupapäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Viimeinen valituspäivä on 11.11.2024. Valitusosoitus on liitteenä.

Jakelu

Hakija

Lausunnon antajat

Merkitään että Aki Haapaniemi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana  klo 20:14.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.