Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.06.2024/Pykälä 75

Rakennus- ja ympäristölautakunta 18.06.2024 § 75  

860/11.01.00.00/2023      

ASIA

Parkanon Keräystuote Oy:n jätteenkäsittelylaitosta koskeva ympäristölupa.

LUVAN HAKIJA

Parkanon Keräystuote Oy

Parkanontie 45

39700 Parkano

Y-tunnus ---------

toimialatunnus -----

Yritys on merkitty jätehuoltorekisteriin dnro: PIRELY/6953/2017

Yhteyshenkilö:

VOIMASSA OLEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET

Laitoksella on Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 20.8.2021 § 11 myöntämä ympäristölupa ja aloituslupa toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 31.8.2023 päätöksessään lautakunnan päätöksen ja palautti asian rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hakija on hakenut hallinto-oikeiden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka 6.6.2024 päätti, että valituslupa hylätään.

ASIAN VIREILLE TULO

Lupahakemus on tullut vireille Parkanon kaupungin ympäristölupaviranomaisessa 9.11.2023.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan jätteen ammattimaiselle ja laitosmaiselle käsittelylle on oltava ympäristölupa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 luvun 2 §:n kohdan 12) f) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lupahakemuksen mukaisessa asiassa toimivaltainen viranomainen.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 luvun 2 §:n 1 momentin kohtien 12) b) (betonijätteen käsittely) ja 12) f) (muu jätteen käsittely) perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen, kun kyseessä on pilaantumattoman jätteen käsittely ja käsiteltävä jätteen määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa sekä jätteen ammattimainen käsittely ja käsiteltävän jätteen määrä alle 20 000 tonnia vuodessa. Parkanon kaupungin voimassa olevan hallintosäännön mukaan ympäristönsuojeluviranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta (KV 20.10.2022 § 34).

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Laitos sijaitsee entisellä saha-alueella Kuruntien pohjoispuolella Parkanon kaupungin Jaakkolan kylässä, osoitteessa Sahatie 1. Hakija omistaa teollisuuskiinteistön Pertinmaa RN:o 581-421-87-1. Kiinteistön pinta-ala on noin 11 ha. Laitosalue on noin 3,04 ha, joka sijoittuu kiinteistön kaakkoisosaan. Kiinteistön muu alue on vuokra-alueena muille toimijoille, joihin kuuluvat Aurekosken Jalostetehdas Oy:n pellettilaitos ja Metsäparooni Oy:n puuterminaali. Pellettilaitos toimii kiinteistön keskiosassa sijaitsevassa rakennuksessa ja Metsäparooni Oy kiinteistön länsiosassa 2,75 ha alueella.

Laitosalueesta on asfaltoitu noin 1,52 hehtaaria, viheraluetta on 3000 m2 ja murske-/sorapintaa noin 6 000 m2. Rakennukset kattavat noin 6 200 m2 alueesta. Hakijalla on käytössä kiinteistön eteläisin rakennus.

Kiinteistö rajoittuu lännessä Järventaustantiehen ja pohjoisessa Poikkeusjärveen. Ympäristö on tasaista ja rakentamatonta talousmetsää sekä haja-asutusta. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 100 m lounaaseen Kuruntien toisella puolella ja noin 160 m koilliseen. Laitosalueesta noin 230 m ja 270 m luoteeseen sijaitsee kaksi asuntoa ja etelässä noin 240 m ja 290 m etäisyyksillä sijaitsee kaksi asuntoa. Laitosalueen rajoilta noin 500 m säteellä sijaitsee edellisten lisäksi kaksi asuntoa luoteessa. Kilometrin säteellä sijaitsee edellisten lisäksi kahdeksan vakituista asuntoa ja neljä loma-asuntoa.

Laitoksen länsipuolella on asfalttikenttä, joka toimii Metsäparooni Oy:n varastoalueena. Laitoksen pohjoispuoli rajoittuu teollisuusalueen rakennuksiin, jotka ovat vuokrakäytössä alueen muilla toimijoilla. Teollisuusalueen keskiosassa sijaitsevassa rakennuksessa on Aurekosken Jalostetehdas Oy:n puupellettitehdas. Laitosalueelta ei ole suoraa näkymää Poikkeusjärvelle, jonne laitosalueelta on noin 110 m. Laitosalue rajoittuu itä-/kaakkoispuolelta Sahatiehen ja eteläpuolelta Kuruntiehen. Toiminnasta näkyy Kuruntielle eteläisimmät hallirakennukset sekä varastokasoja ja lavoja silloin, kun niitä on teollisuusalueella.

Tampere-Seinäjoki-junarata sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä koilliseen ja voimalinja noin 100 m etelään. Laitoksesta noin 800 m etäisyydellä lounaassa sijaitsee Isonevan turvetuotantoalue.

Lähellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Harvinaisista tai suojelluista elinympäristöistä tai eliölajeista ei ole merkintöjä lähialueelta. Poikkeusjärven itäranta rajautuu Poikkeusharjuun, jonka pohjoisosassa on paikallisesti arvokas Naapunniemi.

Maa- ja kallioperä

Nykyinen lajitteluasema sijaitsee osittain entisen sahan alueella. Laitosalueen maaperä on soraa ja kallioperä graniittia. Alueen maaperää on tutkittu 1990- ja 2000-luvuilla ja maaperää on puhdistettu jakeluaseman osalta. Kyllästysaineiden käsittelyn osalta maaperä ei ole pilaantunut siinä määrin, että siitä olisi terveys- tai ympäristöhaittaa kiinteistön nykyisessä teollisuuskäytössä. Kiinteistöllä ei ole rajoitteita pilaantuneen maaperän osalta, mikäli alueella ei rakenneta. Mahdollinen rakentaminen vaatii tapauskohtaisen arvioinnin.

Valuma-alue ja hulevedet

Laitosalue sijoittuu Sammatinjoen valuma-alueelle (35.574). Laitosalueen sade- ja hulevedet laskevat kohti itää, noin 4 km matkan Jaakkolanjärveen ja edelleen Lehtijärven kautta Ruojärveen, jonka ekologinen tila on erinomainen.

Poikkeusjärvi kuuluu Parkanonjärven kolmannen vaiheen lähialueelle (35.532), josta pintavedet laskevat Pitkäjärven ja Kairojärven kautta Parkanonjärveen. Laitosalueen länsikulmassa pieni alue sijoittuu Parkanonjärven valuma-alueella. Tämä alue on murskepintainen ja sen maalaji on sora, joten hulevedet imeytyvät maaperään ja haihtuvat. Laitosalueen länsikulma muodostaa Poikkeusjärven valuma-alueen pinta-alasta alle prosentin. Poikkeusjärven ekologinen tila on hyvä.

Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 5 km etäisyydellä pohjoisessa. Maaperään suotautuvan veden arvioidaan virtaavan maastonmuotojen mukaisesti kohti itää. Laitosalueen läheisyydessä ei sijaitse talousvesikaivoja, vaan alueen kiinteistöt saavat talousvetensä kunnallisesta vesijohdosta.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pirkanmaan maakuntakaavassa laitosalue sijaitsee osin turvetuotantoon liittyvällä valuma-alueella. Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Muilta osin laitosalue ja kiinteistö sijaitsevat maaseutualueella (M). Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Alueella on Parkanon rantaosayleiskaava. Kaavassa kiinteistö, jolla laitosalue sijaitsee, on osoitettu suunnittelutarvealueena. Poikkeusjärven lounaisrannalle on osoitettu viisi asuintonttia (AO) ja yksi lomarakennustontti (RA). Lisäksi laitosalueen koillispuolella on yksi AO-tontti Poikkeusjärven rannalla. Suunnittelutarvealueen rajaukset ovat voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan ja siten vanhentuneet vuonna 2010. Alueella ei ole asemakaavaa.

Toimintaa varten laitosalueen ympärille on tarkoitus rakentaa aita. Muutoin toiminnassa käytetään olemassa olevia tiloja.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Parkanon Keräystuote Oy hakee ympäristölupaa jätteen ammattimaiselle vastaanotolle, lajittelulle, käsittelylle, välivarastoinnille ja edelleen toimitukselle (siirtokuormaus) kiinteistöllä Pertinmaa RN:o 581-421-87-1. Toiminnalla edistetään kiertotaloutta. Laitokselle haetaan lupaa käsitellä jätteitä yhteensä enintään 18 000 tonnia vuodessa. Vuosittaisesta kokonaismäärästä pysyviä jätteitä on yhteensä noin 6 000 t ja muita jätteitä yhteensä noin 12 000 t.

Vastaanotettavia jätejakeita ovat asfalttijäte 2 000 t/v, betoni- ja tiilijäte sekä keramiikka 4 000 t/v, puujäte 5 000 t/v, paperi ja kartonki 1 500 t/v, metalli 2 000 t/v, lasi 10 t/v, muovi 1 000 t/v sekä lajittelematon rakennus- ja purkujäte 2 000 t/v. Lajittelun ja käsittelyn jälkeen jätteet toimitetaan hyödynnettäväksi uusiokäyttöön tai energiantuotantoon. Alueella vastaanotettavat jätejakeet, niiden määrät ja käsittely on esitetty hakemuksen liitteen 3 taulukossa 1.

Hakija hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa sekä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukaan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Laitosalue sijaitsee olemassa olevalla teollisuusalueella. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta sellaisia peruuttamattomia muutoksia laitosalueen nykytilaan tai alueen ympäristöön tai maisemaan, joita tarvitsisi ennallistaa muutoksenhaun vuoksi. Mahdollisten lupamuutosten tai luvan mahdollisen kumoamisen vuoksi toimintaa on helppo muuttaa tai vastaanotetut jätteet toimittaa pois alueelta.

Vakuudet

Hakemuksessa esitetään YSL 59 §:n mukaiseksi vakuudeksi jo asetettua 7 000 euron vakuutta toiminnalle. Toiminnalle esitetään myös jo asetettua 3 000 euron vakuutta aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen

Kaikki vastaanotettava materiaali kulkee laitoksen autovaa'an kautta. Vastaanotto on valvottua, sillä jokainen kuorma tarkastetaan henkilökunnan toimesta ja valokuvataan. Kuormien laatu tarkastetaan alkuperäseurannalla (jätelain mukaiset siirtoasiakirjat) ja toimittajan on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys ainesten sisältämistä pitoisuuksista. Mahdolliset luvan vastaiset jätteet toimitetaan niitä vastaanottavaan laitokseen tuottajan kustannuksella, ellei tuottaja poista jätteitä itse.

Laitoksen alueelle tulevat jätejakeet ovat pääosin syntypisteessään lajiteltua jätettä. Vaarallista jätettä ja SE-romua ei oteta vastaan, mutta niitä voi tulla ensilajittelemattoman rakennus- ja purkujätteen mukana. Yksittäiset, laitokselle kuulumattomat jätteet lajitellaan erilleen, varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan laitoksiin, joilla on lupa käsitellä ja vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

Vastaanotettavat jätejakeet ja niiden käsittely

Omiksi materiaalivirroikseen erotetaan betoni- ja tiilijäte, kierrätyspolttoaineen valmistamiseen kelpaava palava jäte (muovi), haketettava puujäte, metalli, lasi, paperi ja kartonki sekä hyödyntämiskelvoton jäte. Jätteet välivarastoidaan erillisissä kasoissa ja lavoilla kullekin jätejakeelle varatulla alueella. Varastointipaikat on esitetty hakemuksen liitteen 3 taulukossa 1 sekä asemapiirroksessa (liite 1).

1. Betoni- ja tiilijäte, keramiikka (17 01 01, 17 01 02, 17 01 03, 17 01 07, 10 12 08)

Purkubetonia ja -tiiltä sekä keramiikkaa syntyy rakennus- ja purkutöiden yhteydessä. Materiaalit eivät sisällä asbestia tai muita vaarallisia aineita. Jätettä otetaan vastaan enintään 4 000 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 100 t. Ainekset vastaanotetaan varastointialueella laitosalueen eteläosassa. Välivarastoinnin sekä tarvittaessa kaivinkoneella tapahtuvan pulveroinnin jälkeen ne toimitetaan Parkanon Keräystuote Oy:n Vatusentien toimipisteelle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on lupa betoni- ja tiilijätteen sekä keramiikan käsittelyyn.

2. Asfalttijäte (17 03 02)

Asfalttijäte vastaanotetaan varastoalueella laitosalueen eteläosassa, jossa varastoidaan myös betoni- ja tiilijäte. Jätettä otetaan vastaan enintään 2 000 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 60 t. Pääsääntöisesti asfalttia ei käsitellä laitoksella, vaan toimitetaan eteenpäin sellaisenaan. Tarvittaessa jäteasfaltista poistetaan sora seulomalla. Ainekset varastoidaan omassa kasassaan varastoalueella ja kuljetetaan uusiokäyttökohteisiin teiden rakentamiseen tai asfaltin valmistukseen erikoistuneeseen laitokseen jatkokäsittelyyn.

3. Puujäte (03 01 05, 03 03 01, 15 01 03, 17 02 01, 19 12 07, 20 01 38)

Mikäli lajittelu on tarpeen, jäte otetaan vastaan hallissa, josta se siirretään pyöräkuormaajalla laitosalueen koillisosaan, jossa sijaitsee puujätteen vastaanotto- ja käsittelyalue. Vastaanotettava puujäte on erilliskerättyä puujätettä, joka koostuu esim. käyttökelvottomaksi kuluneista trukkilavoista ja erilliskerätystä puhtaasta puujätteestä, joita otetaan vastaan mm. rakennustyömailta ja tietyömailta. Puujätteitä otetaan vastaan enintään 5 000 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 300 t. Puujäte haketetaan Metso-jätteenpilkkomiskoneella laitosalueen koillisosassa ja valmis tuote myydään energiahyötykäyttöön.

4. Paperi ja kartonki (19 12 01)

Paperi varastoidaan laitosalueen pohjoisosassa tasaamorakennuksen päädyssä sijaitsevassa betonisessa siilossa. Siilo on katettu. Paperia ja kartonkia otetaan vastaan enintään 1 500 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 60 t. Paperi toimitetaan uusiokäyttöön esimerkiksi Mänttään Metsä Tissuen tehtaalle tai Nokialle Oy Essity Finland Ab:lle. Kartonki lajitellaan hallissa omaan kasaan ja paalataan nippuihin kuljetusta varten. Kartonki menee uusiokäyttöön Porin kartonkitehtaalle.

5. Metallit (17 04 01, 17 04 02, 17 04 03, 17 04 04, 17 04 05, 17 04 06, 17 04 07, 17 04 11)

Metallijätettä ovat syntypaikkalajitellut metallijakeet ja -romut, muista jätteistä erotellut metallit sekä laitoksella syntyvät betoniteräkset. Metalleja otetaan vastaan enintään 2 000 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 30 t. Jätteet vastaanotetaan hallissa, missä ne lajitellaan ja käsitellään tarvittaessa purkamalla edelleenkäsittelyn ja kuljetuksen helpottamiseksi. Lajiteltujen metallien varastointi tapahtuu hallissa, katoksen alla lavoilla tai väliaikaisesti ulkona asfaltoidulla alueella katoksen luoteispuolella rakennusten muodostamalla sisäpihalla. Metallit toimitetaan eteenpäin, kun kolme lavaa on täyttynyt. Käsitellyt metallit toimitetaan jatkojalostukseen laitokseen, jolla on lupa metallijätteen vastaanottoon.

6. Lasi (17 02 02, 19 12 05)

Lasia otetaan vastaan enintään 10 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 0,3 t. Purkujätteenä tuleva lasi käsitellään ja varastoidaan hallissa sekä toimitetaan laitoksiin, joilla on lupa jätteen jatkokäsittelyyn ja materiaalihyötykäyttöön.

7. Muovi (17 02 03)

Muovijätettä tulee purkujätteen mukana ja se lajitellaan ja varastoidaan jätteenkäsittelyhallissa. Muovia otetaan vastaan enintään 1 000 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 40 t. Muovi toimitetaan eteenpäin käsittelylaitokseen, joka murskaa materiaalin jätteenpolttolaitoksessa hyödyntämiskelpoiseksi kierrätyspolttoaineeksi REF:ksi.

8. Lajittelematon rakennus- ja purkujäte (17 09 04)

Sekalainen hyödynnettävä rakennus- ja purkujäte koostuu esimerkiksi purkutöiden rakennusjätteistä, jotka lajitellaan hallissa energiahyötykäyttöön ja materiaalihyötykäyttöön jakeittain (lasi, paperi, kartonki, puu, metallit) sekä hyödyntämiskelvottomaksi jätteeksi. Hyödyntämiskelvoton jäte on loppusijoitettavaa jätettä, kuten eristemateriaaleja ja kipsilevyjä. Lajittelematonta rakennus- ja purkujätettä otetaan vastaan enintään 2 000 t/v ja enimmäisvarasto on kerrallaan 40 t.

Jätteet, joista tuotetaan kierrätyspolttoainetta ovat materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomia, polttokelpoisia pakkauksia, muoveja, pahveja ja kartonkia sekä puujätettä. Lajittelematon rakennus- ja purkujäte vastaanotetaan ja käsitellään hallissa. Lajittelemattomasta jätteestä poistetaan kaivinkoneella ja käsin polttoon kelpaamattomat materiaalit, kuten metallit. Lajiteltu jäte toimitetaan energiajätteenä jätteenpolttoluvan omaavaan voimalaitokseen.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat hyödyntämiskelvottomat jätteet, kuten vaaralliset ja loppusijoitettavat kaatopaikkajätteet. Toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä ja SE-romua enimmillään 15 t/v ja loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä 1 000 t/v.

Vaaralliset jätteet ja SE-romu (sähkö- ja elektroniikkaromu) varastoidaan erikseen lavalla joko katoksessa tai hallissa ja loppusijoitettava kaatopaikkajäte varastoidaan hallissa lavoilla. Kestopuu varastoidaan erikseen merkityillä vaihtolavoilla, akut ja loisteputket omissa laatikoissaan ja nestemäiset vaaralliset jätteet valuma-altaallisessa kontissa. Jätteet kuljetetaan mahdollisimman pian käsittelylaitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen. Jäte-eristä tehdään siirtoasiakirjat.

Loppusijoitettavat jätteet toimitetaan loppusijoitettavaksi ympäristöluvan omaavalle kaatopaikalle. Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden selvittäminen erikseen ei ole tarpeen, sillä kaatopaikalle toimitettavista eristä on asianmukaiset perusmäärittelyyn tarvittavat tiedot.

LAITOKSEN TOIMINTA

Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta perustuu vastaanotettaviin jätejakeisiin. Laitoksen suunniteltu vuosittainen kapasiteetti on yhteensä noin 18 000 tonnia jätteiksi luokiteltavia kierrätysmateriaaleja. Pysyviä jätteitä vastaanotetaan ja käsitellään vuodessa noin 6 000 t ja muita jätteitä noin 12 000 t.

Toiminta-ajat

Toiminta on ympärivuotista puujätteen haketusta lukuun ottamatta. Jätteitä vastaanotetaan, käsitellään, kuormataan, varastoidaan ja kuljetetaan pääsääntöisesti arkisin klo 7.00-20.00, pois lukien arkipyhät.

Poikkeustilanteissa, jotka ovat välttämättömiä toiminnan kannalta, jätteitä voidaan vastaanottaa lauantaisin klo 8.00-16.00 ja arki-iltoina klo 20.00-22.00 välisenä aikana. Poikkeustilanteita on enintään viitenä lauantaina vuodessa ja kymmenenä iltana vuodessa. Lauantaisin ei kuitenkaan harjoiteta erityistä melua aiheuttavaa toimintaa.

Jätteitä käsitellään hallissa arkisin klo 7.00-22.00. Tarvittaessa asfaltin seulontaa, betoni- ja tiilijätteen pulverointia sekä puun haketusta tehdään arkisin klo 8.00-18.00. Puujätteen haketusta suoritetaan vain arkisin enintään viiden viikon ajan vuodessa 1.8.-31.5. välisenä aikana.

PROSESSIT, LAITTEISTOT JA RAKENTEET

Sisääntuloväylällä on lukittu portti, joka avataan henkilökunnan toimesta. Kaikki vastaanotettava materiaali kulkee laitoksen autovaa'an kautta. Kuormien laatu tarkastetaan alkuperäseurannalla (siirtoasiakirjat). Tämän jälkeen jäte-erä ohjataan joko lajitteluhalliin tai suoraan kyseisen jätteen vastaanottoalueelle. Saapuvista kuormista pidetään kirjaa, josta selviää vastaanotettujen jätteiden määrä, laatu, alkuperä, tuontipäivämäärä ja tuoja sekä sijoituspaikka laitosalueella.

Omiksi materiaalivirroikseen erotetaan betoni- ja tiilijäte, kierrätyspolttoaineen valmistamiseen kelpaava palava jäte (muovi), haketettava puujäte, metalli, lasi, paperi, kartonki sekä hyödyntämiskelvoton jäte.

Kiinteistön eteläisin rakennus on Parkanon Keräystuote Oy:n käytössä jätteiden käsittely- ja varastointihallina. Teräsrunkoinen kylmä halli asfaltoidulla maanpinnalla on rakennettu vuonna 1997. Hallin lattia on korkeammalla kuin pihan pinta, joten pihan valumavedet eivät pääse ulkopuolelta halliin. Hallin alareunassa on tiivistyskumit. Kuormausta varten hallin reunojen ja seinien vierustat on varustettu betonielementeillä, joita vasten pystyy turvallisesti kuormaamaan. Hallin korkeus on korkeimmalta kohdalta noin 10 metriä. Hallin katossa on kaksi korotettua hattua ilmanvaihtoa varten ja ilmaraot päädyissä olevien ovien alla. Katolla olevat ilmastointi hatut on tiivistetty verkolla. Hallin päädyissä olevat valoaukot ja ikkunat ovat pleksiä.

Käsittely- ja varastointihallissa vastaanotetaan lajittelematon jäte sekä muovi, lasi ja kartonki. Kuormat lajitellaan hallissa kaivinkoneen lajittelukouralla ja käsin kuormakohtaisesti. Muovi, lasi, kartonki ja metalli sekä toiminnassa syntyvä vaarallinen jäte varastoidaan hallissa. Jätteet välivarastoidaan erillisissä kasoissa ja lavoilla kullekin jätejakeelle varatulla rajatulla alueella.

Lajiteltua metallia kuormataan ja tarvittaessa välivarastoidaan asfaltoidulla alueella katoksen luoteispuolella rakennusten muodostamalla sisäpihalla. Metallijätettä varastoidaan katoksen alla kolmella lavalla. Eristelevyjen väliaikainen varastointi ennen käsittelyä hallissa tapahtuu tarvittaessa sisäpiha-alueella metallijätteiden vieressä.

Laitosalueen eteläosan murskepintaisella varastoalueella varastoidaan asfalttijäte sekä betoni- ja tiilijäte. Mahdollinen betoni- ja tiilijätteen pulverointi suoritetaan kaivinkoneella varastointialueella. Alueella säilytetään myös tyhjät vaihtolavat. Eri jakeiden käsittely- ja varastointikasat ovat toisistaan erillään.

Laitosalueen asfalttipintaisessa länsiosassa sijaitsee puujätteen vastaanotto- ja käsittelyalue, jossa myös haketus tehdään. Puunhaketus tehdään Metso-jätteenpilkkomiskoneella.

Paperijäte varastoidaan laitosalueen pohjoisosassa sijaitsevassa tasaamorakennuksen siilossa. Rakennuksen sisällä oleva betoninen siilo on katettu.

KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA NIIDEN VARASTOINTI, KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ

Laitos on liitetty sähköverkkoon sekä kunnalliseen vesiverkostoon. Laitos käyttää sähköä sosiaali- ja toimistotilojen lämmitykseen ja laitosalueen valaistukseen sekä vettä piha-alueen puhdistukseen ja tarvittaessa pölynsidontaan. Arvioitu sähkönkulutus on noin 10 000 kWh/vuosi. Arvioitu vedenkulutus on 62 m3/vuosi, mikä sisältää myös Aurekosken pellettitehtaan kulutuksen. Jätteenkäsittelyprosessit ovat mekaanisia eikä niihin käytetä kemikaaleja tai vettä. Sosiaali- ja toimistotilojen jätevedet johdetaan 8 m3 umpisäiliöön.

Metso-jätteenpilkkomiskoneen tarvitsema sähkövirta tuotetaan kevytpolttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Laitoksen pyöräkuormaajan ja kaivinkoneen tankkaus ja pienet huoltotoimet suoritetaan asfaltoidulla alueella, jonka hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesialtaaseen. Polttoaine varastoidaan 3 m3 kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu valuma-altaalla ja ylitäytönestimellä. Säiliö on sijoitettu asianmukaisilla varoitusmerkeillä varustettuun vaarallisten aineiden konttiin, joka pidetään lukittuna ilkivallan estämiseksi. Polttoainesäiliön sijainti on merkattuna liitteenä olevaan asemapiirrokseen. Arvioitu polttoaineen kulutus laitoksen koneiden ja kaluston osalta on 25 m3/v. Koneissa tarvittavia öljy- ja voiteluaineita käytetään 0,5-1 m3/v. Kuljetuskaluston tankkaus tapahtuu huoltoasemilla.

TOIMINTAAN LIITTYVÄT YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA TOIMET NIIDEN ESTÄMISEKSI

Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat mm. käsittely- ja ajoneuvokaluston öljy- ja polttoainevuodot, tulipalo ja sen yhteydessä syntyvät päästöt. Laitoksella on varauduttu paloriskeihin varustamalla kaikki rakennukset sekä hakijan liikkuva kalusto ensisammutuskalustolla. Öljy- ja polttoainevuotojen varalle laitoksella on saatavilla imeytysmateriaalia vaarallisten aineiden kontin vieressä.

Mahdollisen tulipalon sammuttamiseen tarvittavan vesimäärän arvioidaan olevan noin 1 500 m3. Tulipaloa sammutettaessa arviolta puolet käytetystä sammutusvedestä höyrystyy tai imeytyy irtaimistoon ja rakenteisiin. Laitosalue on pääosin asfaltoitu ja sammutusvedet ohjautuvat hulevesien tavoin pinnan kallistuksin kiinteistön itäosaan. Hulevesiviemärit voidaan tulipalotilanteessa tulpata kaivosta tai purkuaukosta. Lisäksi putkistoon ja kaivoihin voidaan pysäyttää osa vesistä.

Sammutusvesien laskiessa laitosalueen ulkopuolelle, sammutusvedet voidaan padota kiinteistön itä-, etelä-, länsi- ja luoteisreunoilla sijaitseviin teiden sivuojiin siten, ettei vesi laske sivuojista edelleen muihin ojiin ja ympäristöön. Luoteiskulman ojaan laskee arviolta hyvin pieni määrä vesistä, mutta sen patoaminen on tärkeää vesien pääsyn Poikkeusjärveen estämiseksi.

Mikäli sivuojat täyttyisivät, avataan Sahatien alittava hulevesiputki, jolloin sammutusvedet laskevat tien toisen puolen sivuojaan, joka voidaan padota molemmista päistä. Hulevesialtaan ylivirtausta voidaan estää korottamalla patoa.

Ojiin ja laitosalueen lammikoihin kertyneet sammutusvedet voidaan imeyttää tai kerätä imuautolla ja kuljettaa jatkokäsittelyä varten. Palojätteet ja kontaminoitunut sammutusvesi hävitetään ohjeiden mukaisesti. Kun laitoksessa ei käsitellä vaarallisia jätteitä tai kemikaaleja, eivät sammutusvedet ole erityisen haitallisia.

Laitosalueen sisääntulokohdissa on lukittavat portit ja rakennukset ovat lukittavia. Alue lukitaan aukioloaikojen ulkopuolella ja portit ovat kiinni myös päiväaikaan. Alueella on kameravalvonta. Kiinteistön ympärille on tarkoitus rakentaa aita.

Kalusto pidetään kunnossa ja isommat huollot ja pesu tehdään alueen ulkopuolella. Onnettomuusriskiä pienentävät kiinteiden laitteiden ennakkohuolto, tarkastukset, jatkuva käytön aikainen valvonta sekä öljyjen ja polttoaineiden huolellinen käsittely. Mahdollisen öljyvahingon, tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan asiasta pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Laitoksen pelastussuunnitelma on valmistunut vuonna 2021. Sen avulla ennaltaehkäistään onnettomuuksia sekä luodaan toimintatavat ja -vastuut erilaisiin vaaratilanteisiin sekä huomioidaan vaaratekijät jo ennalta. Hakija on toimittanut pelastussuunnitelman Pirkanmaan pelastuslaitokselle 2.7.2021. Laitokselle on määritelty kokoontumispaikka vaaratilanteen sattuessa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa päivittäistoiminnassa tai esimerkiksi palotarkastusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Työtapaturmien varalle on varattuna ensihoitotoimenpiteisiin ensiaputarvikkeet.

LIIKENNÖINTI

Alueelle tuotavat ainekset kuljetetaan laitokselle kuorma-autoilla kiinteistön kaakkoiskulmasta Kuruntieltä Sahatien risteyksestä. Jätteet tuodaan toiminnanharjoittajan järjestämillä kuljetuksilla. Betoni- ja tiilijätteet tuodaan keskimäärin 10 tonnin kuormissa ja muut jätteet 4 tonnin kuljetuksina. Sisääntuloväylällä on lukittu portti, joka avataan henkilökunnan toimesta. Kuorma-autojen ajamat alueen sisäiset reitit ovat asfaltoituja.

Arvioitu laitoksen toiminnasta johtuva kuljetusliikenteen määrä on arkisin noin 10 ajoneuvoa/vrk. Päivittäinen kuljetusliikenne kuitenkin vaihtelee tuotantotilanteen mukaan ja välillä kuljetuksia ei ole lainkaan. Näiden lisäksi on henkilöautoliikennettä noin 5-8 henkilöautoa/vrk. Kuljetuspäiviä on yhteensä noin 250 vuodessa.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN EHKÄISEMINEN

Toiminnasta ei arvioida olevan terveyshaittaa. Lähiympäristössä ei ole erityisen herkkiä kohteita. Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät jätteen käsittelystä, kuormauksesta ja puun haketuksesta aiheutuvaan meluun ja pölyämiseen. Pöly- ja meluvaikutukset voivat ajoittain vaikuttaa viihtyisyyteen laitosalueella ja sen lähiympäristössä. Vaikutukset leviävät vallitsevien tuulten suunnan mukaisesti poispäin lähimmästä asunnosta koilliseen ja pohjoiseen, missä suojana on teollisuusrakennuksia. Haittoja ehkäistään toimintojen sijoittelulla, toiminta-ajoilla ja teknisillä ratkaisuilla, kuten kiinteistön aitaamisella.

Laitosalue on ollut pitkään teollisuusaluetta eikä toiminnalla arvioida olevan pysyviä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Lähistöllä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita. Ympäristön pilaantumista ei aiheuteta.

Mahdolliset vaikutukset maaperään ja pohjaveteen liittyvät poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin, joihin on varauduttu. Laitos ei sijoitu pohjavesialueelle. Toiminnalla ei arvioida olevan vesistövaikutuksia. Laitosalueella käsiteltävistä ja varastoitavista jätteistä ei irtoa ympäristölle tai vesieliöille haitallisia aineita hulevesien mukana. Hulevesien johtaminen laitosalueella on hallittua ja tarkkailtua. Sadevesikaivot, laskeutusallas ja ympäröivät viheralueet pidättävät suurimman osan kiintoaineksesta. Rankkasadetilanteessa mahdollinen vähäinen hulevesien johtuminen luoteisosan ojan ja pohjoisosan viheralueen jälkeen Poikkeusjärveen ei arvioida vaikuttavan vesistöön tai sen eliöstöön.

Laitoksen toiminta on suunniteltu siten, että ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on huomioitu ja niitä seurataan tarkkailusuunnitelman sekä lupamääräysten mukaisesti. Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny merkittäviä määriä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä. Varsinaiset jätteenkäsittelyprosessit ovat mekaanisia, eikä niihin käytetä kemikaaleja tai vettä.

Pöly ja päästöt ilmaan

Laitosalueella liikkuu työkoneita ja kuljetuskalustoa, joista aiheutuu pakokaasuja ja hiukkaspäästöjä ilmaan. Lisäksi laitokselle saapuva ja sieltä lähtevä ajoneuvoliikenne aiheuttaa normaaleja liikennepäästöjä, mutta niiden merkitys on vähäinen. Pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi kuljetuskapasiteetti ja reitit optimoimaan muun muassa tyhjien ja vajaiden kuljetusten välttämiseksi.

Pölyä muodostuu jätteiden käsittelystä, siirtelystä ja kuormauksesta. Pölyhaitat pyritään minimoimaan käsittelemällä jätteet valtaosin hallissa. Hallin sisällä tapahtuva jätteiden käsittelystä aiheutuva pöly rajoittuu sisätiloihin. Piha-alueella käsittelynaikainen pölyäminen jää pääasiassa laitosalueelle. Piha-alueen pölyämistä torjutaan säännöllisellä puhdistuksella ja tarvittaessa kastelemalla. Laitoksella on tähän tarkoitukseen lakaisukone. Puhdistus ehkäisee myös liikennöinnin aiheuttamaa pölyämistä.

Puun haketus ei ole ympärivuotista eikä päivittäistä. Pölyhaittojen syntymiseen vaikuttavina tekijöinä ovat käsiteltävän materiaalin kosteus, vallitsevat sääolosuhteet sekä vuodenaika. Puun haketusjaksot ajoitetaan sääoloiltaan parhaimpaan ajankohtaan siten, että haketettava materiaali on kosteaa eikä haketusta tehdä tuulisella ilmalla pölyn leviämisen välttämiseksi. Jäteasfaltti ei seulottaessa pölyä sen sisältämän bitumin ja kosteuden vuoksi.

Päästöt maaperään, pintavesiin ja pohjaveteen

Maaperään, pintavesiin ja pohjaveteen kohdistuvia päästöjä muodostuu sadevesien myötä sekä mahdollisissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa, esimerkiksi koneiden rikkoontumisien myötä. Laitosalueen valuma-alue on alle prosentin Poikkeusjärven valuma-alueesta. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella ole kunnallista hulevesiverkostoa.

Laitosalue on suurimmaksi osaksi asfaltilla päällystettyä. Näin ehkäistään koneiden ja ajoneuvojen mahdollisten rikkoutumisten ja vuotojen aiheuttama haitallisten aineiden kulkeutuminen maaperään. Laitoksella on varattuna imeytysmateriaalia ko. vahingon sattuessa jälkitoimenpiteiden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen varastoalue on murskepintainen, jossa hulevedet pääosin imeytyvät maaperään ja haihtuvat ennen kuin ne laskevat luoteeseen. Varastokentillä varastoitavat materiaalit ovat koostumukseltaan pysyviä, sadevesien mukana heikosti liukenevia eivätkä ne sisällä haitta-aineita. Siten niistä ei arvioida liukenevan haitallisia aineita ympäristöön.

Rakennusjätteen käsittelytoiminta tapahtuu pääsääntöisesti hallitiloissa. Kiinteistön siisteyttä ylläpidetään pyöräkuormaajan lisälaitteena olevalla tie- ja katualueharjalla, jolla ehkäistään kiinteän aineksen kulkeutumista sadevesien mukana.

Laitosalueen hulevedet ohjataan sadevesiverkostoon, joka pitää sisällään kymmenen sadevesikaivoa/rännikaivoa. Kaivoissa on kaksi metriä sakkatilaa ja niistä saa otettua näytteen tarvittaessa. Kaivoja tarkistetaan säännöllisesti ja tyhjennetään tarpeen mukaan. Jätteenkäsittelyhallin koillispuolella olevasta viidestä sadevesikaivosta viimeisin kaivo ennen hulevesien johtamista kokoomaputkeen ja Sahatien alitse, sisältää öljynerotuskaivon. Kokoomaputkesta vedet laskevat noin 30 m3 laskeutusaltaaseen ja edelleen metsäojiin poispäin Poikkeusjärvestä. Paperisiilon itäpuolella sijaitsevasta sadevesikaivosta hulevedet johdetaan Sahatien alitse samaan laskeutusaltaaseen muiden hulevesien kanssa. Jätteenkäsittelyhallin eteläpuolella on kolme sadevesikaivoa/rännikaivoa, joista sadevesi johdetaan Sahatien varren ojaan ja edelleen laskeutusaltaaseen. Autovaakaa lähinnä olevan sadevesikaivon vedet johdetaan niin ikään Sahatien ojaan ja sieltä edelleen laskeutusaltaaseen. Hulevesiallas sijaitsee kiinteistöllä RN:o 581-435-22-6. Pohjoisosan laskeutusaltaan osalta varmistetaan, että sinne ei johdu laitosalueen ulkopuolisia vesiä.

Laitosalueen eteläpäähän tehdään eteläosan hulevesille uusi laskeutusallas, jonka tilavuus on noin 20 m3. Lisäksi pohjoisosan laskeutusallasta on tarkoitus suurentaa siten, että tilavuus on suurentamisen jälkeen noin 73 m3.

Hulevesiä tarkkaillaan aistinvaraisesti ylivirtaama-aikoina (syksy ja kevät) ja ryhdytään toimiin, mikäli altaissa havaitaan öljyhiilivetypäästöjä tai muita päästöjä. Laskeutusaltaasta otetaan vuosittain vesinäytteet hulevesien laadun tarkkailemiseksi.

Melu ja tärinä

Melua syntyy laitosalueen kaluston liikennöinnistä, jätteiden käsittelystä, kuormauksesta ja kuljetuksista, varastolavojen liikuttelusta, puujätteen haketuksesta, betoni- ja tiilijätteen pulveroinnista sekä jonkin verran hallitilojen toiminnoista. Ääni kantautuu pohjoisen suuntaan järvellä kauas, mutta ei voimistu. Melu rajoittuu laitoksen aukioloaikoina syntyviin päästöihin. Melua ehkäisee kaluston kunnosta huolehtiminen. Kaluston varoitus- ja peruutusmerkkiääniä ei luokitella meluksi.

Laitosalueella eniten melua aiheuttaa ulkona suoritettava puun haketus sekä betoni- ja tiilijätteen pulverointi. Puun haketuksen äänitehotaso on (Lwa 112 dB(A)). Puuta haketetaan enintään viiden viikon ajan vuodessa eikä sitä tehdä pääasiallisen lomakauden aikana. Betonijätteen pulveroinnin äänitehotaso on (Lwa 102 dB(A)). Haketus ja pulverointi suoritetaan arkipäivisin päiväaikaan. Asfaltin seulonta ei aiheuta pehmeytensä vuoksi merkittävää meluhaittaa. Betoni- ja tiilijätteen murskauksesta on luovuttu.

Suurin jatkuva melulähde on liikenne Kuruntiellä, jossa kulki vuonna 2023 teollisuuskiinteistön kohdalla keskimäärin 1 378 ajoneuvoa, joista 114 oli raskaita ajoneuvoja. Ajoittaista melua aiheutuu junaliikenteestä. Henkilöjunia kulkee arkisin noin kaksi junaa tunnissa ja välillä kulkee myös tavarajunia.

Laitosalueella ei synny merkittävää tärinää. Jätteiden käsittelystä aiheutuva tärinä kohdistuu käsittelypisteen välittömään läheisyyteen. Raskaan liikenteen tärinä on havaittavissa ainoastaan ajoreitin välittömässä läheisyydessä. Kiinteistölle ajetaan Sahantien alkupäästä, missä ei ole asutusta.

Melumittaus

Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua ja yhteismelua mitattiin 20.5.2021 kolmella lähimmällä asunnolla koillisessa, luoteessa ja lounaassa. Asuntojen etäisyys mittauspisteeseen vaihteli 15-70 metriin. Mittausten aikana alueella oli samanaikaisesti käynnissä vähintään seuraavat toiminnot:

- puun haketus, jonka yhteydessä käytettiin murskainta, kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa

- hallissa tehtävä pellin murskaus, jossa käytettiin murskainta ja nosturia

- pellettitehdas, jonka yhteydessä kiinteistöllä liikennöi epäsäännöllisesti 1-2 trukkia sekä pyöräkuormaaja

Mittauspisteellä 1 (asuinkiinteistö lounaaseen Kuruntien varrella) suoritetun mittauksen aikana laitosalueella suoritettiin myös maan seulontaa ja tuotiin asfalttikuorma. Maa-aineksen seulonnan ääni ei kuulunut mittauspisteelle, mutta kuorma-auton peruutusääni ja kuorman purku kuuluivat selvästi hetkellisinä ääninä. Mittauspiste sijoittui Kuruntien lähelle ja autojen ohituksen aikana hetkellinen äänitaso kohosi 86,8 dB:iin. Kun liikennettä ei ollut, laitoksen toiminnoista aiheutuva äänitaso oli mittauspisteessä noin 36-41 dB. Toisin sanoen autojen melu nostaa keskiäänitasoa merkittävästi. Asfalttikuorman purku ja peruutusääni laitoksella aiheuttivat hetkellisen enimmäisäänitason nousun, joka jäi alle 71 dB.

Mittauspisteellä 2 (lähin asuinkiinteistö luoteeseen) ja 3 (lähin asuinkiinteistö koilliseen) keskiäänitasot jäivät selvästi alle ohjearvojen huolimatta siitä, että laitoksen toiminnan äänekkäimmälle mittausjaksolle ajoittui juna, rajapyykkien iskeminen maahan ja risukon raivaus mittarin takana.

Melumallinnus

Promethor Oy suoritti 21.2.2024 kiinteistöllä RN:o 581-421-87-1 toimivien laitosten aiheuttamasta melutasosta ympäristömeluselvityksen, joka on hakemuksen liitteenä. Selvityksen perusteella Parkanon Keräystuote Oy:n toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan asuinrakennuksella 55 dB(A) ja lomarakennuksella 43 dB(A). Parkanon Keräystuotteen ja Aureskosken Jalostustehtaan toimintojen yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan asuinrakennuksen pihalla 55 dB(A) ja lomarakennuksella 43 dB(A). Parkanon Keräystuote Oy:llä ja Metsäparooni Oy:llä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa samanaikaisesti kohtuuttoman melukuorman välttämiseksi ympäröivälle asutukselle. Tämä on toimijoiden yhteisesti sopima asia ja sisältyy myös Metsäparooni Oy:n ympäristölupapäätökseen.

Suoritettujen melumallinnusten perusteella kiinteistöllä RN:o 581-421-87-1 toimivien laitosten toiminnasta aiheutuva ympäristömelu ei ylitä ympäristöluvissa annettua päiväajan keskiäänitason raja-arvoa tai VNp:n 993/1992 ohjearvoa melulle herkillä kohteilla. Parkanon Keräystuote Oy:n toiminnasta aiheutuva melutaso on yhdellä pohjoispuolen asuinrakennuksella suurimmillaan ohjearvon tasalla.

SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN TOIMITUSPAIKAT

Omassa toiminnassa syntyviä jätteitä ovat sosiaali- ja toimistotilojen vähäinen yhdyskuntajäte, joka kerätään sekajätteen keräysastiaan. Sekajäte toimitetaan käsiteltäväksi Pirkanmaan jätehuollolle. Jätehuoltosopimus yhdyskuntajätteen jätehuollosta on Aureskosken Jalostetehtaan nimissä. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 8 m3 umpisäiliöön, joka tyhjennetään kerran vuodessa.

Työkoneiden ja öljynerotuskaivojen jäteöljy varastoidaan muiden nestemäisten vaarallisten jätteiden tapaan valuma-altaallisissa merkityissä astioissa lukitussa tilassa ja ne toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vaarallisen jätteen vastaanottoon.

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajupäästöjä, sillä laitokselle ei vastaanoteta biojätteitä tai muita hajupäästöjä aiheuttavia jätteitä. Yrityksellä on olemassa myös haittaeläintorjuntasopimus. Haittaeläimiä ei ole havaittu alueella.

BAT

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen perustuu toiminnan suunnitteluun sekä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisten laitteiden ja työmenetelmien valintaan. Hakemuksessa on huomioitu, mitä jätteenkäsittelyn yleisissä BAT-päätelmissä on sanottu.

Jätteiden käsittelyssä pyritään siihen, että sekalaisesta jätteestä mahdollisimman suuri osa saadaan eroteltua edelleen hyödynnettäväksi materiaaleina tai energiana. Toiminta edistää kierrätyspolttoaineen ja eri materiaalien uusiokäyttöä, mikä säästää neitseellisiä luonnonvaroja.

Tulevien jätevirtojen alkuperä ja määrä sekä lähtevien jätevirtojen toimituspaikka ja määrä ovat tiedossa ja niistä pidetään kirjanpitoa. Käytetty tekniikka ja laitteisto ovat nykyaikaista sekä toimintaan tarkoitettua ja mitoitettua. Laitteiden kuntoa tarkkaillaan ja ne huolletaan säännöllisesti. Laitoksen toiminta on suunniteltu siten, että ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on huomioitu ja niitä seurataan tarkkailusuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Pääasiallisten käsittelytoimintojen sijoittaminen sisätiloihin vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia. Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny merkittäviä määriä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä. Energian käytön tehokkuutta pyritään lisäämään pitämällä kuljetusreitit mahdollisimman lyhyinä ja käyttämään kahdensuuntaisia kuljetuksia aina, kun se on mahdollista.

TARKKAILU JA RAPORTOINTI

Toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus liittyy oleellisesti laitosalueelle tuotujen jätteiden laatuun, johon toiminnan seurannassa ja tarkkailussa kiinnitetään erityistä huomiota. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaan vastaanotettavien kuormien mukana tulee olla siirtoasiakirjat ja toimittajan tulee tarvittaessa esittää selvitys ainesten sisältämistä pitoisuuksista. Jokainen jätekuorma punnitaan ja valokuvataan.

Vastaanotettavista jätteistä pidetään kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laatu, syntypaikka, tuontipäivämäärä, tuoja sekä sijoituspaikka toiminta-alueella. Kulunvalvonnan avulla seurataan ajoneuvoliikennettä, ja estetään asiattomien henkilöiden pääsy laitosalueelle. Jätteet tuodaan vain henkilökunnan läsnä ollessa. Poikkeustapauksissa laitoksen portti voidaan avata etänä.

Kaluston ja laitteiston toimintaa ja rakenteiden kuntoa tarkkaillaan omavalvontana säännöllisesti. Vaikutuksia ympäristöön (melu, pöly, hulevesien hallinta) tarkkaillaan aistinvaraisesti.

Käsiteltyjen jätteiden ympäristökelpoisuus varmennetaan tarvittaessa liukoisuustestein ennen niiden toimittamista. Kaivoja tarkistetaan ja tyhjennetään tarpeen mukaan. Mikäli poikkeavuuksia ilmaantuu, ryhdytään tarvittaviin toimiin häiriön poistamiseksi.

Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot tuotantomääristä ja -ajoista, kalustosta ja huolloista, tehdyistä tarkastuksista, jätteiden laadun valvonnasta, poikkeuksellisista tilanteista ja toimenpiteistä niiden osalta sekä polttoaineiden toimituksista ja kulutuksesta.

Ongelma- tai vahinkotilanteen sattuessa voidaan tallentavan kameravalvonnan avulla selvittää tapahtuman kulku, jotta toimintaa voidaan kehittää sen myötä. Tavoitteena on ehkäistä vahinko- ja ongelmatilanteita.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemus on tullut vireille 9.11.2023. Hakemusta on täydennetty 28.3.2024 ympäristömeluselvityksellä ja päivitetyllä hulevesien hallintasuunnitelmalla sekä 16.4.2024 lausunnolla ympäristömeluselvityksen laskentatulosten epävarmuudesta.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemus on kuulutettu kaupungin kotisivuilla ja ilmoitustaululla 14.11.-20.12.2023 välisen ajan. Vaikutusalueen kiinteistöille lähetettiin erillistiedoksianto hakemuksen vireilläolosta ja vireilläolosta on ilmoitettu 22.11.2023 myös Ylä-Satakunta -lehdessä. Täydennyksen jälkeen hakemukseen täydennetyt osiot kuulutettiin uudelleen 29.4.-4.6.2024 ja vaikutusalueen kiinteistöille lähetettiin erillistiedoksianto täydennetystä hakemuksesta.

Pyydetyt lausunnot

Lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen ympäristöterveydenhuollon lausunnot. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus lausui uudelleen täydennetystä ympäristölupahakemuksesta päivitetyn hulevesien johtamisen ja ympäristömeluselvityksen osalta.

Pirkanmaan ELY-keskus, 19.12.2023

Parkanon Keräystuote Oy:n toimipaikkaan vastaanotettavat jätteet tulee ensisijaisesti valmistella uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättää. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteet on hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien energiana. Laitoksen varastointimäärät on pidettävä mahdollisimman pieninä ja huolehdittava materiaalien mahdollisimman nopeasta toimittamisesta vastaanottopaikkaan.

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupapäätöksessä tulee antaa eri jätejakeille maksimivastaanotto- ja maksimivarastointimäärät. Lisäksi luvansaajan on huolehdittava, ettei jätemateriaalien varastointitavasta tai -paikasta aiheudu haittaa jätemateriaalin jatkokäytölle tai aiheudu ympäristön roskaantumista. Tarvittaessa roskaantuminen on estettävä rakenteellisin keinoin.

Hulevesien mitoituslaskelman mukaan luontaisen pintavalunnan (27 m3) yli käsiteltävää pintavaluntaa jää noin 127 m3. Hakemuksesta ei selviä, miten mitoitussateen mukainen pintavalunta 154 m3 tai rankkasateen muodostama valunta 514 m3 viivytetään tontilla. Mitoituslaskelmassa on kyse hulevesien määrällisestä viivyttämisestä. Laskennasta ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa rankkasateiden voimistumista.

Hulevesilaskentaan on otettu mukaan koko hankealueen pinta-ala 30 400 m2. Karttatarkastelun perusteella hankealueen hulevesistä reilu puolet päätyy sadevesiviemäröinnin kautta laskeutusaltaaseen. Vajaa puolet alueen vesistä imeytyy paikan päällä tai johtuu Kuruntien ojaan. Hakemuksen mukaan laitosalueen pohjoisosan jätepuun varastointialueen sadevesikaivon vedet menevät putkea pitkin Sahatien alitse tienvarren avo-ojaan, josta ne laskevat laskeutusaltaaseen. Näin ollen laskeutusaltaaseen johtuu myös muita Sahatien ojavesiä. Toiminta-alueen ulkopuolisten vesien pääsy lasketusaltaaseen tulee estää.

Hakemuksessa ei ole esitetty lasketusaltaan hulevesien laadullisen käsittelyn mitoitusta eikä lasketusaltaan rakennepiirroksia ole esitetty.

Hulevesialtaasta lähtevästä vedestä, joka ei sisällä muita kuin toiminta-alueella syntyviä hulevesiä, tulee tutkia vähintään kerran vuodessa pH, sameus, sähkönjohtavuus, CODCr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata veden lämpötila ja arvioida silmämääräisesti virtaama sekä arvioida aistinvaraisesti veden väri, sameus ja haju. Lisäksi vedestä tulee tutkia muutaman toimintavuoden jälkeen kertaluonteisesti myös Fe, Hg, Cu, Cr, Pb, Ni, Cd ja Zn.

Hakijan laadituttamassa meluselvityksessä ei ole huomioitu muuta Sahatie 1:ssä tapahtuvaa meluavaa toimintaa. Toiminta-alueen lähialueen asukkaat ovat olleet yhteydessä ELY-keskukseen Sahatie1:stä aiheutuvaan meluhaittaa liittyen. Lupaviranomaisen tulisikin huomioida myös laitosalueen muulle melua aiheuttavalle toiminnalle määrätyt toiminta-ajat määrätessään melurajoja ja toiminta-aikoja. Varastokasoja ja kontteja ei tule hyväksyä meluesteinä.

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että kokonaismelun selvittämiksi laitosalueelta olisi hyvä teettää melumallinnus yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mallinnuksella saataisiin sekä yksittäisen toiminnan melukartat että yhteismelukartat.

Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden, kuten pakkausjätteen, vastaanotto on tehtävä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Luvan saajan on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus tai vastaava asiakirja, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Lisäksi luvan saajan tulee raportoida tuottajalle tai tuottajayhteisölle jätteen keräys-/käsittelymäärät ja -tavat vuosittain, jotta tuottaja tai tuottajayhteisö voi raportoida ne edelleen Pirkanmaan ELY-keskuksen keskitetyt ympäristöpalvelut -yksikölle.

Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, ettei Parkanon Keräystuote Oy:n lupahakemuksen mukaisella alueella ole tällä hetkellä tarvetta tehdä maaperän pilaantuneisuustutkimuksia tai maaperän puhdistustoimenpiteitä. Mikäli toiminta-alueelle jatkossa suunnitellaan lisärakentamista tai maarakennustöitä, on silloin oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka arvioi tapauskohtaisesti maaperän tutkimustarpeen ja antaa tarvittavat ohjeet asiaan liittyen.

Sastamalan terveydensuojeluviranomainen, 29.12.2023

Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden laadun vaarantumista. Toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölyvaikutukset eivät saa aiheuttaa lähiasukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. Sisämelun osalta tulee noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Toiminnasta aiheutuva ääni ei saa aiheuttaa asetettujen vaatimusten ylityksiä.

Jätetyt muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta.

Muistuttaja A (lähikiinteistön omistaja), 17.12.2023

Lähikiinteistön omistaja vastustaa ympäristö- ja ennakkoaloitusluvan myöntämistä. Muistuttajan mukaan lupahakemus ei sisällä riittäviä tietoja hakemuksen käsittelemiseksi ja hakemus on muutoinkin sekava ja ristiriitainen. Lisäksi todetaan, että yrityksellä on käytettävissä toimintaan sopiva alue Vatusentien teollisuusalueella, minkä vuoksi ennakkoaloitusluvalle ei ole tarvetta. Muistuttajan mukaan yrityksen kaikki ulkona tapahtuva melua ja pölyä tuottava toiminta tulisi kokonaisuudessa ohjata Vatusentien teollisuusalueelle, jonne muistuttajan mielestä myös laitoksen lopputuotteet siirretään.

Jätteen vastaanoton järjestelyä kritisoidaan epämääräiseksi. Muistuttajan mielestä laitoksen aukioloaikoina alueella on oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niiden asiakirjat sekä osoittaa jätteelle sijoituspaikat. Muistuttajan mukaan on epäselvää, paljonko alueella on jätemateriaalia ja kuinka kauan sitä on säilytetty. Lupamääräyksissä vaaditaan puututtavan säilytettävän jätteen enimmäismäärään ja kiertonopeuteen.

Laitosalueen rajoihin kaivataan tarkennusta suhteessa kiinteistön muihin toimijoihin. Muistuttajan mukaan hakemuksessa tulisi myös esittää tulevaisuuden rakennusprojektit ja aitojen rakenteesta tulisi määrätä ympäristöluvassa.

Luvanhakijan seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa pidetään kelvottomana. Seuranta- ja valvontasuunnitelmassa ei muistuttajan mukaan mainita, miten alueelle välivarastoitavan aineksen määrää ja kiertonopeutta seurataan. Samanaikaisesti jätteiden kiertonopeutta kritisoidaan liian hitaaksi ja välivarastointi saisi muistuttajan mukaan kestää enintään vuoden. Alueella säilytettävää jätejakeiden määrää pidetään myös liian suurena laitosalueen kokoon nähden. Lisäksi huomautetaan, että seuranta- ja valvontasuunnitelmasta puuttuvat saha-alueen pilaantuneiden maiden huomioiminen ja kaksi pääviemäriä, jotka johtavat kiinteistön alueelta Poikkeusjärveen. Muistuttajan tulkinnan mukaan ELY-keskuksen aikaisemman lausunnon mukaan kaikki maankaivuu edellyttää näytteiden ottamista.

Muistuttajan näkemyksen mukaan pääosa laitosalueen hulevesistä johdetaan hallitsemattomasti kiinteistön reunoille ja ympäristöön. Muistuttajan mukaan alueen kaikki vedet on koottava laskeutusaltaaseen vedenlaadun tarkkailemiseksi. Hulevesiallasta pidetään pienenä alueen kokoon nähden ja hulevesijärjestelmän mitoitusta riittämättömänä sademäärään nähden. Muistuttaja pitää mahdottomana, että alueen hulevedet voisivat ohjautua laskeutusaltaaseen hulevesijärjestelmän kautta.

Muistuttaja pitää vuonna 2021 tehtyä melumittausta huonolaatuisena ja vaatii, että kiinteistön kokonaismelusta tehdään melumallinnus. Muistutuksessa kritisoidaan väitettä, että betoni- ja tiilijätteen pulverointi synnyttäisi vähemmän melu- ja pölyhaittoja kuin niiden murskaus. Muistuttajan mukaan hallin seinät toimivat äänen vahvistimena ja ulkotiloissa syntyvä melu heijastuu seinärakenteista ja Poikkeusjärven pinnasta. Luvanhakijan melua aiheuttavien toimintojen sijoittelua laitosalueella pidetään suunnittelemattomana ja sattumanvaraisena. Muistuttajan mukaan huomiota tulisi kiinnittää melua tuottavien alueiden etäisyyteen lähikiinteistöistä ja niiden korkeusasemaan suhteessa ympäristöön. Melua aiheuttavien toimintojen sijoitteluun olisi parempiakin vaihtoehtoja, mutta näitä parempia vaihtoehtoja ei kuitenkaan muistutuksessa tuoda ilmi. Lupakäsittelyssä pyydetään huomioimaan mullan seulominen, kantojen murskaaminen ja risujen haketus meluvaikutusten vuoksi. Lisäksi mahdolliseen ympäristölupaan vaaditaan sisällytettävän melua vaimentavat rakenteet. Oman laatu- ja ympäristöjärjestelmän puuttumista pidetään merkkinä epäammattimaisesta toiminnasta ja osaamattomuudesta. Muistuttaja mukaan yrityksellä tulisi olla ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001:2008 laatujärjestelmän vaatimukset täyttävä sertifioitu omaseuranta.

Muistuttajan mukaan maa-aineksen seulonta ja mullan sekoittaminen tulisi sisällyttää ympäristölupahakemukseen, mutta myös kieltää. Kaikki alueella käsiteltävä jäte sekä melua ja pölyä aiheuttava toiminta vaaditaan huomioimaan lupakäsittelyssä.

Lupahakemuksen viittausta toimintapäiviin pidetään epämääräisenä. Joulu- ja uudenvuodenaika (20.12.-7.1.) tulee muistuttajan mielestä poistaa toiminta-ajoista. Lupahakemuksen kerrotaan sisältävän tietoja, jotka eivät vastaa todellista toimintaa. Muistuttajan mukaan laitosalueella mm. tankataan, huolletaan ja pestään kuorma-autoja ja työkoneita.

Muistuttajan mukaan laitosalue sijaitsee hiekkaharjulla, jossa muodostuva pohjavesi päätyy Poikkeusjärveen. Väitteelle ei esitetä sen kummempia perusteita. Koko kiinteistön aluetta pidetään pilaantuneena varovaisuusperiaatteeseen vedoten. Lisäksi esitetään, että lupahakemuksen laitosalueella on saha-alueen vanha kaatopaikka.

Muistuttajan mukaan Poikkeusjärven suojaksi tehty murskevalli ei ole riittävä. Asfaltoinnin kerrotaan ulottuvan alle metrin päähän Poikkeusjärven rannasta.

Muistuttajan mukaan yrityksen toiminta on aiheuttanut roskaantumista. Piha-alueen puhdistus vaaditaan sisällytettävän kirjanpitoon. Muistuttajan mukaan jätekasat on erotettava toisistaan aidoilla ja kasojen tulee olla matalampia kuin aidat roskaantumisen estämiseksi. Puujätteen varastointi kasoissa aiheuttaa muistuttajan mukaan itsesyttymisvaaran. Lisäksi REF-jätteen käsittelyä ja varastointia pidetään epämääräisesti kuvattuna. Myös asfalttijätteen välivarastoinnin tarvetta kritisoidaan.

Muistuttajan näkemyksen mukaan Parkanon kaupungilla ei ole riittävää asiantuntemusta lupa-asian käsittelyyn. Asetettua vakuutta muistuttaja pitää alimitoitettuna ja säädösten vastaisena piilotettuna kunnallisena yritystukena.

 Muistuttaja B (lähikiinteistön omistaja) 20.12.2023

Lähikiinteistön omistaja vastustaa ympäristöluvan ja ennakkoaloitusluvan myöntämistä. Yrityksen lupahakemuksen ei katsota sisältävän Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 1080/2023 (31.8.2023) vaatimia selvityspyyntöjä uuden käsittelyn perusteiksi ja sen vuoksi hakemus tulee hylätä puutteellisten tietojen vuoksi. Muistuttaja kritisoi mm. melumallinnuksen puuttumista lupahakemuksesta. Muistuttajan mukaan melu tulisi mallintaa muistuttajan omistaman kiinteistön piha-alueella.

Muistuttajan mukaan betoni- ja tiilijätteen pulveroinnista aiheutuva melu ei ole niiden murskauksesta aiheutuvaa melua vähäisempää. Väitten tueksi muistuttaja vertailee eri ympäristölupahakemusten yhteydessä esitettyjä melulähteiden kokonaisäänitehotasoja. Näiden perusteella muistuttaja tekee johtopäätöksen, jonka mukaan melulähteenä murskain ja pulverointi ovat samankaltaisia.

Puujätteen haketuksesta aiheutuva melu kantautuu muistuttajan mukaan hänen omistaman kiinteistön piha-alueelle. Maaston korkeuserojen vuoksi haketusalueelta kerrotaan olevan esteetön linja muistuttajan pihaan. Kaivinkoneen telojen asfalttiin kohdistuva jyrinä ja eri materiaalien kuormaaminen hakettimeen tuottavat muistuttajan mukaan iskumaisen äänen. Ulkona tehtävä metallien ja eristelevyjen varastointi ja kuormaus aiheuttavat muistuttajan mukaan niin ikään iskumaista melua. Jätteenkäsittelyhallin seinien ei uskota vaimentavan jätteenkäsittelystä aiheutuvaa melua. Erityisen häiritsevänä meluna muistuttaja pitää metallien käsittelyä ja murskaamista. Muistuttaja huomauttaa, että hakemuksesta puuttuvat hallissa käytettävän jätteenkäsittelykoneen ja muiden samanaikaisesti käytössä olevien koneiden tiedot ja äänitehotasot.

Muistuttaja kritisoi sitä, ettei ympäristölupahakemuksessa esitetä ratkaisuja ulkona tuotetun melun vaimentamiseksi. Ulkona tapahtuva puun, risujen ja kantojen haketus sekä betoni- ja tiilijätteen pulverointi tulisi muistuttajan mielestä kieltää kokonaan. Toisaalta esitetään, että jos puun haketus ulkona sallitaan, tulisi toiminnan sijoittumista laitosalueella rajata lupamääräyksillä. Lisäksi haketusta vaaditaan rajoitettavan ajallisesti. Muistuttajan mukaan alueelle on rakennettava kiinteät meluesteet ennen toiminnan aloittamista.

Muistuttajan mukaan myös risujen ja kantojen haketus, ylijäämämaiden ja mullan seulonta sekä kivien murskaus tulee sisällyttää ympäristölupaan, koska niistä aiheutuu melu- ja pölyhaittaa naapurustolle.

Muistuttajan mielestä kiinteistön liikenteen määrä on hakemuksessa aliarvioitu, koska siitä puuttuvat Aurekosken pellettitehtaan liikenne ja Parkanon Keräystuote Oy:n autovaakapalvelun vuokraus muille yrityksille, mikä lisää alueen liikennettä ja melukuormaa. Muistuttaja pitää toiminnasta aiheutuvaa melua kaiken kaikkiaan kohtuuttomana.

Muistuttaja vaatii, että kaluston mittavampi huolto ja pesu laitosalueella tulee joko kieltää tai lisätä ympäristölupaan. Muistuttajan mukaan huoltoon ja pesuun käytettävistä tiloista tulee esittää piirustukset, materiaalit ja viemäröinti, vaikka toiminnot sijaitsevat ympäristölupaa koskevan alueen ulkopuolella. Muistuttaja huomauttaa, ettei tankkauspisteen ja huoltoalueen sijaintia ole esitetty asemapiirroksessa. Alueella kritisoidaan olevan säilytyksessä ajoneuvoja ja perävaunuja, vaikka niiden sijaintia alueella ei ole esitetty ympäristölupahakemuksessa. Muistuttaja toteaa, että jätekuljetukset tulee sallia vain jätehuoltorekisteriin merkittyjen yritysten toimesta. Lisäksi muistuttaja kaipaa tietoa yrityksen kuorma-autojen, pyöräkuormaajien ja kaivinkoneiden määrästä. Muistuttaja on huolissaan, että laitosalueesta muodostuu eri yritysten autojen ja työkoneiden säilytysalue, josta haetaan myös yöllä raskaanliikenteen ajoneuvoja ajoon.

Muistuttaja kritisoi, ettei jätteenkäsittelyhallin kokoa ole tuotu lupahakemuksessa esille, mutta samanaikaisesti toteaa hallin olevan liian pieni haetun jätemäärän ja -lajien käsittelyyn sekä säilytykseen. Hallissa tulisi muistuttajan mukaan olla viemäröinti, ilmastointi sekä päästöjen hallintamenetelmiä, mitä niillä sitten tarkoitetaankaan. Muistuttajan epäilee, että yrityksen käytössä on myös alueen muita tiloja jätteiden käsittelyyn ja säilytykseen.

Muistuttaja vaatii, että alueen asfaltin kunnon tarkkailusta tulee antaa määräykset ja rikkonainen asfaltti tulee kunnostaa ennen toiminnan aloittamista. Rakennus- ja purkujätteen käsittelystä sekä REF:n tuottamisesta kerrotaan aiheutuvan roskaantumista. Poikkeusjärvessä on muistuttajan mukaan kellunut kiinteistön alueelta levinnyttä rakennusjätteestä peräisin olevia levyn palasia. Tämän perusteella muistuttaja vaatii, että kaikki laitoksen toiminnot tulisi sijoittaa sisätiloihin.

Jätettä kerrotaan otettavan vastaan laitosalueelle myös ilman valvontaa. Muistuttaja kritisoi, ettei hakemuksessa ole ilmoitettu vaarallisen jätteen ja ja SE-romun säilytysaluetta. Lisäksi kolmen lavan enimmäismäärää pidetään suurena siihen nähden, että vaaralliset jätteet on tarkoitus toimittaa mahdollisimman nopeasti asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Muistuttajan mukaan alueella on jätekasoja, jotka ovat syntyneet ennakkoaloitusluvalla tehdyn toiminnan aikana, eikä niiden olemassaolosta ja määrästä ei ole lupahakemuksessa mainintaa.

Muistuttaja ei ymmärrä miten tiedot hulevesien johtamissuunnista ja sadevesikaivojen sijainneista voivat tarkentua. Muistuttaja moittii, ettei tasaamorakennuksen laajennuspiirustuksissa ole merkintää mihin kyseiset öljynerotus- ja sadevesikaivot on tehty. Sadevesikaivojen syvyys ei muistuttajan mukaan voi olla 3 metriä, koska laskeutusallas on noin metrin piha-aluetta alempana. Muistuttajan mukaan Sahatien vieressä olevan vuokrahallin ja tien väliin on tehty salaojat kesällä 2023, ja niistä vedet johdetaan Sahatielle. Muistuttaja myös tietää, että samaisiin salaojiin johdetaan vuokrahallin sadevedet eikä hallin piha-alueella siten ole viemäröintiä.

Hulevesien johtamista ja imeyttämistä Sahatielle tai Kuruntien tieojaan ei pidetä hyväksyttävänä. Muistuttajan mukaan Poikkeusjärven lähellä olevaan laskeutusaltaaseen ei laske laitosalueen hulevesiä. Lisäksi muistuttaja huomauttaa, että Poikkeusjärven suojaksi rakennettu maavalli ei riitä järven suojaukseksi ja rannassa olevien putkien merkitys tulisi selvittää.

Muistuttaja kyseenalaistaa väitteen, ettei laitosalueelta päädy hulevesiä Poikkeusjärveen, koska entisen sahan alueelta johtaa kaksi putkea suoraan järveen. Muistuttajan mielestä on luvanhakijan vastuulla selvittää mitä putket ovat ja tutkittava ne. Muistuttajan mukaan putkien olemassaolo on ympäristöriski.

Muistuttajan mukaan hakemuksen liitteenä olevista maaperän tutkimustuloksista (18.10.2002 ja 26.9.2003) ilmenee alueen puhdistustarve. Lisäksi vedotaan entisen jakeluaseman pudistustarpeeseen tutkimustulosten perusteella. Muistuttajan mukaan entiselle jakeluaseman alueelle on tehty maavalli. Samalla alueella on muistuttajan mukaan kuoppa, joka kerää vettä ja huuhtoo haitallisia aineita.

Luvanhakijan tulisi muistuttajan mukaan esittää ennen toiminnan aloittamista maaperän pilaantuneisuusselvitykset. ELY-keskuksen lausuntoa, johon lupahakemuksessa viitataan ei muistuttajan mukaan ole olemassa.

Muistuttajan näkemyksen mukaan Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan tulisi suorittaa alueella katselmus. Asiaa käsiteltäessä pyydetään ottamaan huomioon alueen saastuneisuus ja sen aiheuttamat terveydelliset haitat lähialueen asukkaille. Alue ei muistuttajan mukaan sovellu haettuun toimintaan asutuksen läheisyyden vuoksi.

Hakijan vastine lupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, 15.4.2024

Vastine Pirkanmaan ELY-keskukselle

Jätelain mukainen etusijajärjestys on käytäntönä Parkanon Keräystuote Oy:n laitoksella. Jätteet käsitellään ja valmistellaan niin, että niiden hyödyntäminen jätelain mukaisesti olisi mahdollista.

Laitosalueen siisteydestä huolehditaan. Kevyet materiaalit, kuten muovit, käsitellään sisällä lajitteluhallissa, jolloin vaara niiden ympäristöön leviämiseen on pieni. Paperi varastoidaan katetussa siilossa, jonka yksi seinä on avoin. Paperin säilytyksestä ei ole käytännössä aiheutunut ympäristöön roskaantumista. Paperisiiloon mahtuu kokonaisuudessaan noin 60 tonnia (eli noin 2 kuormaa) paperia, mutta siilo ei käytännössä ole koskaan täynnä, vaan paperi toimitetaan eteenpäin ensimmäisen kuorman jälkeen, mahdollisimman nopeasti. Paperi ei ole materiaalina niin kevyttä kuin esimerkiksi muovi. Mikäli toiminnasta jotain materiaaleja lähiympäristöön pääsee, roskaantuneet alueet siivotaan välittömästi. Jos roskaantumista ilmenee, tarvittaessa paperisiilon oviaukko voidaan peittää esimerkiksi kevytpeitteellä. Vastineen liitteenä on kuva paperisiilosta 15.9.2023.

Laitosalueen hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on liitteenä mitoituslaskelma ja laskeutusaltaiden periaatepiirros, on esitetty täydennyksenä hakemukseen ja se on myös vastineen liitteenä. Hulevesien mitoituksesta on jätetty pois vuokrahallin itäpuolen kattovedet, joiden osalta esitetään, että ne voidaan johtaa tieojaan. Vuokrahallin länsi- ja pohjoispuolen vedet on mukana mitoituslaskelmassa, sillä tällä alueella on varastointitoimintaa ja tämän alueen vedet johdetaan sadevesikaivoihin, jotka tulevat pohjoisosan laskeutusaltaaseen. Mitoituslaskelman mukaan hulevesitilavuutta hulevesien viivyttämiseksi tarvitaan eteläosaan 20 m3 ja pohjois-osaan 73 m3, eli yhteensä 93 m3. Laitosalueen eteläosaan tehdään eteläosan hulevesille laskeutusallas, jonka mitat: syvyys 1 m, leveys 2,05 m, pituus 10 m, tilavuus 20,5 m3. Pohjoisosan hulevesialtaan vedet johdetaan pohjoisosan laskeutusaltaaseen, jota on tarkoitus suurentaa esimerkiksi seuraavasti: syvyys 1,2 m, leveys 3,5 m, pituus 17,5 m, jolloin tilavuus n. 73,5 m3. Laskeutusaltaiden sijainti on esitetty päivitetyssä asema-/suunnitelmapiirroksessa ja hulevesien periaatepiirroksessa. Laitosalueen pohjoisosassa jätepuun varastointialueen sadevesien johtaminen muutetaan niin, että vedet jatkavat umpiputkea pitkin laskeutusaltaaseen asti. Pohjoisosan laskeutusaltaan osalta varmistetaan, että sinne ei johdu laitosalueen ulkopuolisia vesiä.

Meluselvitys on laadittu täydennyksenä hakemukseen. Meluselvitys tehtiin yhteismelumallinnuksena kiinteistön muiden toimijoiden kanssa. Meluselvitys on hakemuksen liitteessä 16. Parkanon Keräystuote Oy:n meluavat toiminnot (haketus, pulverointi) tehdään eri aikaan kuin viereisen Metsäparooni Oy:n haketus, jolloin vältetään yhteismelun vaikutukset. Meluselvityksen perusteella Parkanon Keräystuote Oy:n toiminta ei aiheuta meluarvojen ylityksiä.

Hulevesien tarkkailu toteutetaan hankealueen eteläosassa laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Pohjoisen alueen tarkkailu esitetään tehtäväksi pihan kokoojakaivosta ennen laskeutusallasta.

Tuottajavastuunalaisten jätteiden vastaanotto ja käsittely toteutetaan jätelain mukaisesti. Hakija on tehnyt sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa.

Mikäli laitosalueella tehdään maanrakennustöitä, joissa maaperää jouduttaisiin kaivamaan, ollaan suunnitelmista maaperän tutkimustarpeen arvioimiseksi ennakkoon yhteydessä Pirkan-maan ELY-keskukseen.

Vastine muistuttajalle A

Nyt haettavaa ympäristölupahakemusta on muutettu niin, että eniten melua aiheuttava ulkona tapahtuva betonin murskaus on jätetty hakemuksesta pois huomioiden Vaasan hallinto-oikeuden päätös. Betonin pulveroinnista aiheutuva melutaso on arvioitu yhteismeluselvityksessä, joka on liitetty täydennyksenä lupahakemukseen.

Aloitusluvalla toimiessa hakija on pitänyt kirjanpitoa lupapäätösten mukaisesti ja raportoinut toiminnasta vuosittain ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Laitosalueen hulevesien mitoituslaskelma ja laskeutusaltaiden periaatepiirros ja mitoitus on esitetty täydennyksenä hakemukseen. Laitosalueen eteläosan vesille rakennetaan laskeutusallas vesien hallittua johtamista varten.

Poikkeusjärveen vievät putket eivät ole viemäriputkia, vaan sahan toimintaan liittyneitä putkia, jotka ovat käytöstä poistuneita sahan toiminnan päätyttyä. Sahan toiminnan loppumisen jälkeen niistä ei tule enää järveen mitään. Tarvittaessa putkien päät saa tulpattua. Sahan kiinteistöllä on ollut käytössä WC-vesille umpikaivo, joka on nykyisellään pois käytöstä.

Toiminnalla ei ole vaikutuksia Poikkeusjärveen. Laitosalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta järvestä poispäin. Hakija katsoo, ettei Poikkeusjärven tarkkailua ole perusteltua lisätä toiminnan vaikutustarkkailuun. Järveen vaikuttavia ympäristötekijöitä sen valuma-alueella on useita, eikä laitoksen toiminta sen luonne huomioiden arvioida aiheuttavan järveen lisäkuormitusta.

Meluselvitykseen perustuen Parkanon Keräystuote Oy:n toiminta ei ylitä päivä- eikä yö-ohjearvoja, kun Parkanon Keräystuote Oy:n meluavia toimintoja (haketus ja pulverointi) ei tehdä samaan aikaan viereisen Metsäparooni Oy:n haketustoiminnan kanssa.

Maaperän pilaantuneisuus on tutkittu kartoittaen sahatoiminnasta aiheutuneet pilaantuneimmat alueet ja kohdistaen tutkimukset näille alueille. Tutkimuksen perusteella on suositeltu vanhan jakeluaseman kunnostamista havaittujen öljyhiilivetyjen vuoksi. Vanhan jakeluasema on sijainnut laitosalueen ulkopuolella sen koillispuolella. Jakeluaseman osalta on tehty PIMA-ilmoitus vuonna 2003, josta Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen 24.11.2003. Alue on em. tietojen perusteella kunnostettu päätöksen mukaisesti.

Vakuusmaksun osalta hakemuksessa esitettyjen vakuuksien arvioidaan kattavan toiminta-alueen saattamisen edelleen teollisuuden käyttöön ja aiheutuvat kustannukset, kuten materiaalien poissiirtämisestä aiheutuvat kustannukset, mikäli toiminta yllättäen loppuisi.

Hulevesien hallintasuunnitelma on tehty täydennyksenä hakemukseen, hulevesien osalta tarkennukset ja muutokset on esitetty tässä suunnitelmassa (hakemuksen liite 10).

Hakemuksen mukaisesti puun haketusjaksot ajoitetaan sääoloiltaan parhaimpaan ajankohtaan siten, että haketettava materiaali on kosteaa eikä haketusta tehdä tuulisella ilmalla pölyn leviämisen välttämiseksi. Tarvittaessa materiaalia ja varastokasoja kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Haketusta ei tehdä samaan aikaan Metsäparooni Oy:n hakettaessa, joten yhteisvaikutuksia haketuksen pölyämisestä ei myöskään aiheudu. Puun haketuspaikka sijaitsee lähimpään asuntoon nähden (koillisessa) maakumpareen takana. Laitosalueen ympärillä oleva puusto ehkäisee pölyn leviämistä.

Maa-aineksen ja mullan seostaminen toteutetaan niin, että se ei aiheuta pölyhaittaa naapurustoon. Tämä toiminta on kiinteistöllä vähäistä ja se toteutetaan soveltuvan sään aikaan ja tarvittaessa ainesta kastellaan käsittelyn aikana.

Roskaantumisasiaan toistetaan asiassa edellä mainittu vastineessa ELY-keskuksen lausuntoon (2. kappale).

Hakemuksen piiristä on rajattu pois ns. energiapuu, eli kannot ja risut. Puujätteet, myös puhdas rakennuspuu kuuluu hakemuksen piiriin ja lupakäsittelyyn.

Lopuksi

Toiminnassaan hakija pyrkii toimimaan ottaen huomioon ympäristön ja toiminnan vaikutukset. Toiminta on kiertotaloutta edistävää toimintaa, jossa lähtökohtaisesti vähennetään ympäristön kokonaiskuormitusta korvaamalla neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Tärkeä näkökulma on myös, että toimintaa pystytään tekemään hyvien kuljetusyhteyksien vieressä ja lähellä jätteiden syntypaikkaa, ja tämä toimipiste on tärkeä osa yrityksen toimintaverkostoa ja sen toiminnan mahdollistaminen on tärkeä asia yrityksen toiminnan kannalta.

Vastine muistuttajalle B

Melumallinnus, jossa on otettu huomioon liikenteen melu sekä alueen eri toimijoiden meluvaikutukset, on laadittu hakemukseen täydennyksenä. Meluselvitys on hakemuksen liitteessä 16. Parkanon Keräystuote Oy:n toteuttaman pulveroinnin äänitehotaso on meluselvityksen yhteydessä mitattu, ja se on pulveroinnin osalta 102 LWA ja puun haketuksen 112 LWA. Meluselvitykseen perustuen Parkanon Keräystuote Oy:n toiminta ei ylitä päivä eikä yö-ohjearvoja, kun Parkanon Keräystuote Oy:n meluavia toimintoja (haketus ja pulverointi) ei tehdä samaan aikaan viereisen Metsäparooni Oy:n haketustoiminnan kanssa. Selvityksen perusteella jät-teenkäsittelyhallin ääneneristävyys on riittävä.

Laitosalueen hulevesien johtamista ja käsittelyä on tarkennettu. Hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on mitoituslaskelma, laskeutusaltaiden periaatepiirros ja hulevesien periaatepiirros on toimitettu hakemukseen täydennyksenä.

Paperisiilo on betonipohjainen ja katettu. Paperisiilo on kuvassa 1.

Jätteiden maksimikertavaraston määrät on ilmoitettu jäteluettelossa (hakemuksen liite 3).

Hakijan esitys ja perustelut vakuudelle on esitetty hakemuksen selostusosassa (s. 16). Hakija ei esitä toiminnan aloittamiselle jo asetettuun vakuuteen (3000 €) muutosta. Hakija ei esitä ympäristönsuojelulain 59 §:n ja 60 §:n mukaisesti asetettavaan toiminnan vakuuteen (7000 €) muutosta. Hakemuksen mukaisen toiminnan luonne, laajuus ja sijainti huomioon ottaen toiminnan ei katsota aiheuttavan lakatessaan erityisen suuria kustannuksia. Vastaanotettavat materiaalit ovat hyötykäyttöön soveltuvaa materiaalia ja niillä on taloudellinen arvo. Esitettyjen vakuuksien arvioidaan kattavan toiminta-alueen saattamisen edelleen teollisuuden käyttöön ja aiheutuvat kustannukset, kuten materiaalien poissiirtämisestä aiheutuvat kustannukset, mikäli toiminta yllättäen loppuisi.

Ympäristölupahakemuksen selostusosaan on tarkennettu, että asfaltin seulontaa ja betoni- ja tiilijätteen pulverointia tehdään arkisin ma-pe klo 8.00-18.00 enintään viiden viikon ajan vuodessa.

Jätteenkäsittelyhallissa tehtävä jätteiden lajittelua tehdään kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla ja käsin.

Ympäristölupahakemuksessa on kuvattu hankealueen ympäristön melua aiheuttavat kohteet sivulla 14. Toiminnasta aiheutuva liikenne on arvioitu hakemuslomakkeen kohdassa 15. Kuljetuspäiviä on vuodessa arviolta noin 250. Käytännössä ajossa on vaihtelua tuotantotilanteesta riippuen, toisinaan ajoja on enemmän kuin arvioitu keskimääräinen n. 10 ajoa (raskastaliikennettä) päivässä, mutta toisinaan ajoja ei ole juuri lainkaan.

Halli soveltuu hyvin haettavaan toimintaan myös kokonsa puolesta. Toiminnassa ei synny mitään nesteitä ja jätteen käsittelyn ollessa kyseessä, on hyvä, että hallissa ei ole viemäröintiä, jolloin viemäriin ei vahingossakaan pääse sinne kuulumatonta materiaalia. Viemäröinnille ei ole tarvetta. Hallin pohja on asfaltoitu ja kallistukset on tehty niin, että sadevedet eivät pääse ulkoapäin sisälle. Halli ei ole eristetty, vaan se on kylmä ja ilmanvaihto on toteutettu ilmahattujen ja ilmarakojen avulla, joten erillistä ilmastointia ei tarvita.

Toiminnasta mahdollisesti syntyviä vaarallisia jätteitä ei varastoida pitkiä aikoja. Vaarallisten jätteiden säilytys on sisällä hallissa asfaltoidulla alueella ja lukittavassa tilassa.

Alueella maarakentamiseen verrattavista toimenpiteistä ollaan etukäteen yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Keskeneräisen kentän laajennuksen osalta toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.

Nyt haettava lupa koskee jätteenkäsittelyn toimintaa, ja sen vuoksi puumateriaalin, kuten kantojen ja risujen käsittely sekä mullan seostaminen sekä näiden lyhytaikainen varastointi on jätetty hakemuksen ulkopuolelle viitaten ympäristöministeriön ohjeeseen jätelain tulkinnasta. Näiden toimintojen osalta on voimassa samat meluntorjunta- ja aikarajoitukset kuin ympäristöluvallisella toiminnan osuudella, joten toiminta ei lisää toiminnan meluvaikutuksia ympäristöluvalliseen toimintaan nähden. Puhtaan puun haketus toteutetaan ma-pe klo 8.00-18.00 aikavälillä 1.8.-31.5. ja mullan seulonta ma-pe klo 8.00-18.00. Toiminnot tehdään ympäristölupahakemuksen mukaisina toiminta-aikoina. Meluntorjunta ja aikarajoitukset huomioiden näiden toimintojen osalta naapurussuhdelain 17 §:n mukainen kohtuuttomuusperuste luvan hakemiseen ei hakijan näkemyksen mukaan täyty. Nämä toiminnot on rajattu ympäristöluvallisen toiminnan ulkopuolelle viitaten ympäristöministeriön ohjeeseen jätelain tulkinnasta. Näiden toimintojen osalta tarvittavat tiedot voidaan kuitenkin raportoida vuosittain ympäristöluvallisen toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle.

Laitosalueella ei tehdä koneisiin mittavampia huoltoja eikä pestä koneita, vaan koneiden mittavammat huollot ja pesu tehdään laitosalueen ulkopuolella siihen tarkoitetuissa tiloissa. Tarvittaessa pienimuotoisia kaluston hoitotoimenpiteitä voidaan tehdä kiinteistöllä laitosalueen ulkopuolella sijaitsevassa korjaamorakennuksessa, joka on betonipohjainen.

Polttoainesäiliön sijainti on lisätty asema-/suunnitelmapiirrokseen. Tankkaus tapahtuu polttoainesäiliön vieressä asfaltoidulla alueella, jonka lähellä ei ole sadevesikaivoja. Asfaltoidun alueen vedet johtuvat alueen itäreunalla sijaitsevien sadevesikaivojen ja öljynerottimen kautta ennen niiden päätymistä laskeutusaltaaseen.

Hulevesien osalta sadevesikaivojen sijainnit ja määrät ovat tarkentuneet aikaisempiin hakemuksiin nähden alueella käynnin perusteella sekä tasaamolaajennuksen piirroksen tietojen perusteella. Asema-/ja suunnitelmapiirroksella esitetyt tiedot ovat hulevesien osalta periaatepiirrostasoinen, jossa kuvataan yleispiirteisesti hulevesiä. Sadevesikaivoista vesi kulkee painovoimaisesti tien alitse laskeutusaltaaseen. Piirros tasaamon viemärit ja maanpinnan korkeudet 20.6.1994 lisätään täydennyksenä hakemuksen liitetietoihin (lisäys liitteeseen 9). Piirroksen korkeustiedoista selviää, että vedet johtuvat painovoimaisesti laskeutusaltaaseen. Pohjoista laskeutusallasta laajennetaan mitoituslaskelman mukaisesti (hulevesisuunnitelma liit-teessä).

Vuokrahallin vesiä ei esitetä johdettavaksi laskeutusaltaan kautta, sillä vuokrahallin ja Sahatien väliseen ojaan johdetaan vain sadevesiä hallin katolta ja murskepintaiselta alueelta hallin itä-puolelta.

Poikkeusjärveen vievät putket ovat sahan toimintaan liittyneitä käytöstä poistuneita putkia. Mahdollisesti ne ovat voineet liittyä sahan kastelujärjestelmän käyttöön, ollen järjestelmän tyhjennysputkia. Putket eivät ole salaojaputkia, eikä niistä sahan toiminnan loppumisen jälkeen tule järveen mitään. Tarvittaessa putkien päät saa tulpattua.

Vanhan jakeluasema on sijainnut laitosalueen ulkopuolella sen koillispuolella. Jakeluaseman osalta on tehty PIMA-ilmoitus vuonna 2003, josta silloinen Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen 24.11.2003. Alue on tietojen perusteella kunnostettu päätöksen mukaisesti.

Autovaakan rakentamisen yhteydessä ei ole kaivettu maanpintaa, vaan sitä on nostettu murskeella ja maanpinnalle on tehty uusi asfaltti (hakemuksen selostusosan kuva 14).

Varastohallin salaojaputkien kaivamisen yhteydessä maa-aineksia ei ole viety alueelta pois, vaan ne on sijoitettu samaan kaivantoon takaisin. Pintaan on levitetty uutta murskaa alueen tasaamiseksi.

Roskaantumisasiaan toistetaan asiassa edellä mainittu vastineessa ELY-keskuksen lausuntoon (2. kappale).

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto täydennetystä hakemuksesta, 31.5.2024

Päivitetyn hulevesisuunnitelman mukaan osa kattovesistä johdetaan uuteen rakennettavaan eteläisen osan laskeutusaltaaseen. Puhtaat kattovedet tulisi pitää erillään likaisista hulevesistä eikä niitä tulisi johtaa laskeutusaltaisiin, joissa piha-alueen hulevesien kiintoaines laskeutetaan. Eteläisen altaan ja pohjoisen altaan avulla viivytetään 20 m3 ja 73 m3, mutta hulevesisuunnitelman mukaan rankkasadetilanteessa (kerran 10 vuodessa) vesiä syntyy huomattavasti enemmän (yhteensä 60 m3 ja 198 m3). Liitteen 10 mitoituslaskennassa ei ole huomioitu ilmastonmuutoslisää, joka voidaan laskea käytetyllä hulevesien mitoitus tontilla -työkalulla. Mikäli alueella ei ole kunnallista hulevesiverkostoa, hulevesien määrällinen hallinta ei ole siten hulevesiverkoston ja sen toimivuuden kannalta tarpeen, mutta tontilla syntyvät hulevedet eivät saa aiheuttaa haittaa teiden kuivatukselle.

Täydennyksen liitteenä olevassa ympäristömeluselvityksessä (Promethor Oy, 27.3.2024) todetaan, että Metsäparooni Oy:llä ja Parkanon Keräystuote Oy:llä ei ole toimintaa samaan aikaan. Meluselvityksessä ei ole kuitenkaan kerrottu syytä, miksi em. yrityksillä ei ole toimintaa samaan aikaan eikä tulosten tarkastelu -kohdassa ei ole esitetty em. yritysten yhteismelua.

Meluselvityksen mukaan Parkanon Keräystuote Oy:n toiminnasta aiheutuva melutaso on yhdellä pohjoispuolen asuinrakennuksella suurimmillaan ohjearvon tasalla. Meluselvityksessä ei ole ilmoitettu mittausten mittausepävarmuutta.

Muistuttaja A (lähikiinteistön omistaja), 2.6.2024

Muistutus on paljolti aikaisemman kaltainen ja sisältää pääpiirteissään samat asiat. Muistuttajan mielestä lupahakemus on täydennysten ja muutosten jälkeen vaikeasti hahmotettavissa, eikä toimintaa ole kuvattu tavalla, joka mahdollistaa haittojen ja riskien arvioinnin sekä niiden valvonnan toiminnan aikana. Muistuttajan mukaan useasta tiedostosta koostuvaa ympäristölupahakemusta ei voida pitää yhtenä toimintaa asiallisesti kuvaavana dokumenttikokonaisuutena. Muistuttaja huomauttaa, että yrityksen toiminnan kuvaus on muuttunut lupaprosessin aikana. Keskeisin muutos on muistuttajan mukaan laitosalueen rajaus kiinteistön sisällä.

Koska esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat olleet erilaisia aiemmin, muistuttajan mielestä kokonaisuus on vaikeasti hahmotettava. Muistuttajan mukaan metallin käsittely ja murskaus puuttuu melumallista, vaikka myös jätteidenkäsittelyhallissa tapahtuvaa toimintaa on mallinnettu. Kuormaimen kauhan kolinaa asfalttiin ja auton lavan reunaan olisi muistuttajan mukaan pitänyt myös mallintaa. Muistuttajan kritisoi kokonaismelua kuvaavan liitekartan puuttumista ja toteaa, että Parkanon Keräystuote Oy tarvitsee melusuojaratkaisuja.

Muistuttaja B (lähikiinteistön omistaja) 4.6.2024

Muistuttajan mukaan kiinteistöä 581-421-87-0 mihin lupaa haetaan ei löydy maanmittauslaitoksen kiinteistöjärjestelmästä. Muistuttaja on saanut hakemuksesta sellaisen käsityksen, että alueella on myös muita vuokralaisia Metsäparooni Oy:n ja Aurekosken Jalostetehtaan lisäksi. Muistuttajan mukaan yksityishenkilöiden jätteen tuontia alueelle ei tulisi sallia.

Ympäristömeluselvityksessä on muistuttajan mukaan puutteellisia tietoja melun aiheuttajista ja siitä puuttuu melua aiheuttavia lähteitä. Muistuttajan mukaan haketusta tehdään lähimmillään 90 metrin etäisyydellä lähimmästä pohjoispuolen asuinrakennuksesta ja 70 m etäisyydellä lähimmästä eteläpuolen asuinrakennuksesta ympäristömeluselvityksestä poiketen. Haketusta tullaan tekemään koko vuokratun alueen sisällä ja hakettimen etäisyys häiriintyviin kohteisiin olisi muistuttajan mukaan pitänyt laskea alueen pohjoisreunalta. Pohjois- ja eteläreunalle tehtäviä meluvalleja ei voida muistuttajan mukaan huomioida melumallinnuksessa, koska niitä ei ole vielä rakennettu. Lisäksi kritisoidaan ranka- ja varastokasojen huomioimista melua vaimentavasti, koska ne eivät ole kiinteitä meluesteitä.

Parkanon Keräystuotteen hakettimen äänitehotasoksi ympäristömeluselvityksessä olisi muistuttajan mukaan tullut käyttää 31.8.2023 annetussa ympäristölupapäätöksessä ilmoitettua 121 dB. Haketuksen yhteydessä käytettävien muiden koneiden, kuten kaivinkoneen ja pyöräkuormaajan puuttumista mallinnuksesta kritisoidaan. Muistuttajan mukaan murskauksen ja koneiden yhteismelu on luonteeltaan iskumaista ja kapeakaistaista, vaikka ympäristömelumallinnuksen mukaan näin ei ole. Iskumaisuus johtuu muistuttajan mukaan telojen äänestä asfaltilla, pyöräkuormaajan kauhan osumista asfalttiin ja puulaadun vaihdoksista murskaimessa. Tästä muistuttaja tekee johtopäätöksen, että lähtömeluun tulisi lisätä 9 dB, iskumaisuudesta ja kapeakaistaisuudesta 5 dB ja muiden koneiden käytöstä 3 dB eli yhteensä 17 dB.

Muistuttajan mukaan Aurekosken pelettitehtaan osalta melumallinnuksesta puuttuu pyöräkuormaajan aiheuttama meluhaitta. Muistuttajan mukaan pyöräkuormaajalla ajetaan kellon ympäri, koska laitos toimii myös yöllä.

Raidemelun lähtöäänitasoa kritisoidaan liian pieneksi. Muistuttajan mielestä sekä raidemelun että tieliikenteen mittaustulos on epäluotettava.

Muistuttajan mukaan autovaakapalvelun vuokrauksesta aiheutuva liikenne tulisi huomioida ympäristölupahakemuksessa. Lisäksi muistuttaja kaipaa tarkempaa selvitystä paperisiilon rakenteesta ja Parkanon Keräystuotteen käytössä olevasta neliömäärästä.

Muistuttajan mielestä täydennetty hakemus on sekava ja kaikki tiedot tulisi koota samaan hakemukseen. Alueen saastuneisuuteen liittyvien tutkimustulosten täydentämisen kerrotaan antavan kuvan, ettei kaikkia tietoja alueesta haluta antaa. Lisäksi muistuttajan mielestä alueen pohjavesistä ja maaperästä tulisi ottaa uudet näytteet. Muutoin muistutus on paljolti aikaisemman kaltainen ja sisältää pääpiirteissään samat asiat. 

Hakijan vastine täydennetystä lupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, 12.6.2024

Vastine Pirkanmaan ELY-keskukselle

Vuokrahallin länsi- ja pohjoispuolen kattovesien johtaminen voidaan järjestää niin, että ne eivät mene eteläosan laskeutusaltaan kautta. Laitosalueen eteläosan laskeutusallasta voidaan siirtää lähemmäksi betoni- ja asfalttikäsittelyaluetta.

Mitoituslaskelma on laskettu kerran 2 vuodessa 10 minuuttia kestävä rankkasade, jonka intensiteetti on 150 l/s*ha, jota yleisesti käytetään mitoitussateena. Kerran 10 vuodessa toistuva rankkasadetilanteen mukainen viivytyskapasiteetti on mittaluokaltaan niin iso, että se vaatisi huomattavasti isompien altaiden rakentamista, eikä niitä ilman velvoittavuutta rakenneta (vesimäärät 60 m3 ja 198 m3). Rankkasadetilanteessa alueen sadevesikaivoissa (4x1,17 m3 yhteensä 4,68 m3) on pidätyskapasiteettia. Kuntaliiton hulevesioppaan mukaisesti mitoitussateen todennäköisyyden valinta on monessa tapauksessa optimointia, jossa määritellään taso, jolla järjestelmän toteutuskustannukset eivät ole liian suuret ja samalla järjestelmän mitoituksen ylittymisestä aiheutuvat riskit ja vahingot ovat hyväksyttäviä. Esimerkiksi kaupunkien hulevesijärjestelmät mitoitetaan yleensä kerran 2-3 vuodessa toistuvalle rankkasateelle. Hakija esittää, että mitoitussateen mukainen viivytys on laitosalueella riittävä. Hakija muistuttaa, että hulevesiopas, jonka mukaisesti hulevesimitoitus on laskettu, ei ole ympäristönsuojelulain alaista velvoittavaa lainsäädäntöä. Lisäksi Sahatien tiealue kuuluu Parkanon Keräystuote Oy:n kiinteistön alueeseen, ja Parkanon Keräystuote Oy huolehtii tien kunnossapidosta tarpeen mukaan alueellaan.

Meluselvityksen laskentatulosten mittausepävarmuudesta on Promethor Oy:n lausunto vastineen liitteenä.

Parkanon Keräystuote Oy:n meluavat toiminnot (haketus, pulverointi) tehdään eri aikaan kuin viereisen Metsäparooni Oy:n haketus, jolloin vältetään yhteismelun vaikutukset. Meluavia toimintoja ei tehdä samaan aikaan kohtuuttoman melukuorman välttämiseksi ympäröivälle asutukselle. Toimintaa ei ole samaan aikaan, mikä on toimijoiden yhteisesti sopima asia ja se on myös Metsäparooni Oy:n ympäristölupahakemuksessa ja ympäristölupapäätöksessä mainittu.

Vastine muistuttajalle A

Parkanon Keräystuote Oy:n meluavat toiminnot (haketus, pulverointi) tehdään eri aikaan kuin viereisen Metsäparooni Oy:n haketus, jolloin vältetään yhteismelun vaikutukset. Meluavia toimintoja ei tehdä samaan aikaan kohtuuttoman melukuorman välttämiseksi ympäröivälle asutukselle. Toimintaa ei ole samaan aikaan, mikä on toimijoiden yhteisesti sopima asia ja se on myös Metsäparooni Oy:n ympäristölupahakemuksessa ja ympäristölupapäätöksessä mainittu.

Parkanon Keräystuote Oy:n puunkäsittelyalueella haketuksen ollessa käynnissä varastokasat voidaan sijoittaa siten, että ne suojaavat melulta lähimpään asutukseen päin. Meluselvitykseen viitaten hakijan näkemyksen mukaan ei ole perustetta toiminta-aikojen tiukemmalle rajaamiselle hakemuksesta esitetystä.

Parkanon Keräystuote Oy:n laitosalueelta ei johdu vesiä Poikkeusjärven suuntaan, eikä toiminta aiheuta kuormitusta järveen. Laitosalueen hulevedet johdetaan poispäin Poikkeusjärvestä. Hakija katsoo, ettei Poikkeusjärven tarkkailua ole perusteltua lisätä toiminnan vaikutustarkkailuun. Järveen vaikuttavia ympäristötekijöitä sen valuma-alueella on useita, eikä laitoksen toiminta sen luonne huomioiden arvioida aiheuttavan järveen lisäkuormitusta.

Toiminnoissa ei käytetä vettä, joten jätevettä ei jätteenkäsittelyhallista muodostu.

Hakijan esitys ja perustelut vakuudelle on esitetty hakemuksen selostusosassa (s. 16). Hakija ei esitä toiminnan aloittamiselle jo asetettuun vakuuteen (3000 €) muutosta. Hakija ei esitä ympäristönsuojelulain 59 §:n ja 60 §:n mukaisesti asetettavaan toiminnan vakuuteen (7000 €) muutosta. Hakemuksen mukaisen toiminnan luonne, laajuus ja sijainti huomioon ottaen toiminnan ei katsota aiheuttavan lakatessaan erityisen suuria kustannuksia. Vastaanotettavat materiaalit ovat hyötykäyttöön soveltuvaa materiaalia ja niillä on taloudellinen arvo. Esitettyjen vakuuksien arvioidaan kattavan toiminta-alueen saattamisen edelleen teollisuuden käyttöön ja aiheutuvat kustannukset, kuten materiaalien poissiirtämisestä aiheutuvat kustannukset, mikäli toiminta yllättäen loppuisi.

Toiminnassa ei tuoteta REF:iä ja siksi termi on poistettu hakemuksesta. Toiminnassa vastaanotettava ja käsiteltävä muovijäte toimitetaan eteenpäin luvan omaavaan käsittelylaitokseen, joka murskaa materiaalin kierrätyspolttoaine REF:ksi.

Muutoin vastineena toistetaan, mitä on esitetty vastineessa---------------.

Vastine muistuttajalle B

Kiinteistön Pertinmaa rekisteritunnus on päivittynyt 7.11.2023 johtuen siitä, että kiinteistöön on liitetty rannasta vesijättöaluetta ja tällöin sen kiinteistötunnukseksi on tullut 581-421-87-1. Hakemusasiakirjat, joihin on korjattu tämän uuden kiinteistötunnuksen mukainen kiinteistötieto, toimitetaan lupaviranomaiselle.

Vuokralla olevat hallit ovat varastokäytössä. Korjaamorakennus on betonipohjainen. Rakennus ei kuulu laitosalueeseen. Autoja ei pestä korjaamorakennuksessa.

Meluselvitykseen on liitteen lausunnossa annettu tiedot mittausepävarmuudesta. Melumallinnuksen äänitasotiedot perustuvat paikalla tehtyihin mittauksiin, jolloin ne ovat oikeita arvoja ko. toiminnoille, eivätkä arvioita. Mallinnuksessa on käytetty lähtötietoina teollisuusalueella mitattuja koneiden ja laitteiden äänitehotasoja ja tietoja toimintaan liittyvästä tieliikenteestä, joiden perusteella muodostetaan melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään melulähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este- ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu.

Paikan päällä tehtyihin mittauksiin perustuen meluselvityksessä on todettu, että Metsäparooni Oy:n puun haketus, Aureskosken Jalostetehdas Oy:n pellettien siirtoputkiston ääni ja Parkanon Keräystuote Oy:n betonin pulverointi, puun haketus ja jätteen lajittelu eivät olleet melulähteinä ilmpulssimaisia. Näistä toiminnoista ei aiheudu kovia, lyhytkestoisia äänipiikkejä.

Meluselvitykseen perustuen Parkanon Keräystuote Oy:n toiminta ei ylitä päivä eikä yö-ohjearvoja, kun Parkanon Keräystuote Oy:n meluavia toimintoja (haketus ja pulverointi) ei tehdä samaan aikaan viereisen Metsäparooni Oy:n haketustoiminnan kanssa. Toimintaa ei ole samaan aikaan, mikä on toimijoiden yhteisesti sopima asia ja se on myös Metsäparooni Oy:n ympäristölupahakemuksessa ja ympäristölupapäätöksessä mainittu. Näin ollen muistutuksen vaatimus ulkona tehtävien toimintojen kieltämisestä on perusteeton. Selvityksen perusteella myös jätteenkäsittelyhallin ääneneristävyys on riittävä.

Paperisiilo on betonipohjainen ja katettu.

Nyt haettava lupa koskee jätteenkäsittelyn toimintaa, ja sen vuoksi puumateriaalin, kuten kantojen ja risujen käsittely sekä mullan seostaminen sekä näiden lyhytaikainen varastointi on jätetty hakemuksen ulkopuolelle viitaten ympäristöministeriön ohjeeseen jätelain tulkinnasta. Näiden toimintojen osalta on voimassa samat meluntorjunta- ja aikarajoitukset kuin ympäristöluvallisella toiminnan osuudella, joten toiminta ei lisää toiminnan meluvaikutuksia ympäristöluvalliseen toimintaan nähden. Puhtaan puun haketus toteutetaan ma-pe klo 8.00-18.00 aikavälillä 1.8.-31.5. ja mullan seulonta ma-pe klo 8.00-18.00. Toiminnot tehdään ympäristölupahakemuksen mukaisina toiminta-aikoina. Maa-aineksen ja mullan seostaminen toteutetaan niin, että se ei aiheuta pölyhaittaa naapurustoon. Tämä toiminta on kiinteistöllä vähäistä ja se toteutetaan soveltuvan sään aikaan ja tarvittaessa ainesta kastellaan käsittelyn aikana. Melun- ja pölyntorjunta ja aikarajoitukset huomioiden näiden toimintojen osalta naapurussuhdelain 17 §:n mukainen kohtuuttomuusperuste luvan hakemiseen ei hakijan näkemyksen mukaan täyty. Nämä toiminnot on rajattu ympäristöluvallisen toiminnan ulkopuolelle viitaten ympäristöministeriön ohjeeseen jätelain tulkinnasta. Näiden toimintojen osalta tarvittavat tiedot voidaan kuitenkin raportoida vuosittain ympäristöluvallisen toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle.

Halli soveltuu hyvin haettavaan toimintaan myös kokonsa puolesta. Tiedot on esitetty hallin rakennepiirroksessa (hakemuksen liite 7). Toiminnassa ei synny mitään nesteitä ja jätteen käsittelyn ollessa kyseessä, on hyvä, että hallissa ei ole viemäröintiä, jolloin viemäriin ei vahingossakaan pääse sinne kuulumatonta materiaalia. Viemäröinnille ei ole tarvetta. Hallin pohja on asfaltoitu ja kallistukset on tehty niin, että sadevedet eivät pääse ulkoapäin sisälle. Hallin ilmanvaihto on toteutettu ilmahattujen ja ilmarakojen avulla, joten erillistä ilmastointia ei tarvita. Mahdolliset vaaralliset jätteet varastoidaan sisällä hallissa päällystetyssä paikassa.

Hulevesien osalta sadevesikaivojen sijainnit ja määrät ovat tarkentuneet aikaisempiin hakemuksiin nähden alueella käynnin perusteella sekä tasaamon laajennuksen piirroksen tietojen perusteella. Asema-/ja suunnitelmapiirroksella esitetyt tiedot ovat hulevesien osalta periaate-piirrostasoinen, jossa kuvataan yleispiirteisesti hulevesiä. Hulevesien osalta viimeisimmässä asema- ja suunnitelmapiirroksessa on esitetty suunnitelma tulevasta hulevesien johtamisen järjestämisestä laitosalueella. Piirroksen mukainen järjestely toteutetaan, kun siihen saadaan ympäristölupa. Sadevesikaivot ovat 3 metriä syviä, sillä niissä on 2 metrin sakkapesätilavuus, jonne hiekat kertyvät.

Maaperän pilaantuneisuus raportin mukaisesti saha-alueella havaitut pitoisuudet eivät aiheuta terveysriskiä alueen ollessa teollisessa käytössä. Kohdat, joissa pitoisuuksia on todettu, ei sijaitse Parkanon Keräystuote Oy:n laitosalueella. Pilaantuneisuusselvityksessä alue on tutkittu kartoittaen sahatoiminnasta aiheutuneet pilaantuneimmat alueet ja kohdistaen tutkimukset näille alueille. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan 19.12.2023, ettei Parkanon Keräystuote Oy:n lupahakemuksen mukaisella alueella ole tällä hetkellä tarvetta tehdä maaperän pilaantuneisuustutkimuksia tai maaperän puhdistustoimenpiteitä. Mikäli toiminta-alueelle jatkossa suunnitellaan lisärakentamista tai maanrakennustöitä, on silloin oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen tutkimustarpeen arvioimista varten. Autovaakan rakentamisen yhteydessä ei ole kaivettu maanpintaa, vaan sitä on nostettu murskeella ja maanpinnalle on tehty uusi asfaltti (hakemuksen selostusosan kuva 14). Varastohallin salaojaputkien kaivamisen yhteydessä maa-aineksia ei ole viety alueelta pois, vaan ne on sijoitettu samaan kaivantoon takaisin. Pintaan on levitetty uutta murskaa alueen tasaamiseksi.

Toiminnassa huolehditaan laitosalueen siisteydestä. Mikäli roskaantumista ilmenee, roskaantuneet alueet siivotaan välittömästi.

Poikkeusjärveen vievät putket ovat sahan toimintaan liittyneitä käytöstä poistuneita putkia. Mahdollisesti ne ovat voineet liittyä sahan kastelujärjestelmän käyttöön, ollen järjestelmän tyhjennysputkia. Putket eivät ole salaoja- tai viemäriputkia, eikä niistä sahan toiminnan loppumisen jälkeen tule järveen mitään. Tarvittaessa putkien päät saa tulpattua.

Numeroimaton oheisaineisto:

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto, 19.12.2023

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto, 31.5.2024

Muistuttajan A muistutukset, 17.12.2023 ja 2.6.2024

Muistuttajan B muistutukset, 20.12.2023 ja 4.6.2024
Luvanhakijan vastineet 15.4.2024 ja 12.6.2024

Valmistelija: Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Esittelijä Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutustunut ympäristölupahakemukseen ja sen täydennyksiin kokonaisuudessaan ja päättää hyväksyä Parkanon Keräystuote Oy:n ympäristölupahakemuksen kiinteistölle RN:o 581-421-87-1 ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muutoin hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti.

 LUPAMÄÄRÄYKSET

  Yleiset määräykset

1. Toimintaa tulee harjoittaa kiinteistöön Pertinmaa RN:o 581-421-87-1 kuuluvalla laitosalueella, jonne saadaan ottaa vastaan vuodessa ja varastoida jätejakeita liitteen 3 taulukon 1 mukaiset määrät. Jätelajikohtaisia enimmäiskertavarastointimääriä ei saa ylittää ja varastointimäärät täytyy pitää sellaisina, että kulku kiinteistön eri osiin on esteetön.

2. Laitoksen toiminta-alue tulee ympäröidä aidalla. Kulku laitosalueelle tulee olla estetty, kun alueella ei ole toimintaa.

3. Laitoksella ei saa vastaanottaa vaarallisia jätteitä. Laitoksella ei saa ottaa vastaan eikä käsitellä rakennus- ja purkujätettä tai teollisuuden jätettä, joiden joukossa on asbestia tai muuta vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Jos laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei tässä luvassa ole sallittu, tulee jäte palauttaa viipymättä sen haltijalle.

4. Lajittelun yhteydessä mahdollisesti esiin tuleva jäte, jolle ei ole vastaanottolupaa, tulee lajitella erilleen ja toimittaa viipymättä hyväksyttyyn käsittelyyn.

5. Vastaanotettua jätettä saa varastoida enintään kaksi vuotta ennen sen käsittelyä ja hyödyntämistä. Jätettä ei saa varastoida alueella tarpeettomasti ja hallitsemattomasti. Laitoksen varastointimäärät on pidettävä mahdollisimman pieninä ja huolehdittava materiaalien mahdollisimman nopeasta toimittamisesta vastaanottopaikkaan. Metallijäte tulee toimittaa eteenpäin viimeistään silloin, kun kolme lavaa on täynnä.

6. Jos on havaittavissa, että jätekuormista aiheutuu ympäristön roskaantumista, tulee kuljetukset suorittaa peitettynä.

7. Jätteen käsittelyhallin ovet tulee pitää suljettuina toiminnan aikana.

8. Jätteiden lajittelu, käsittely ja varastointi on järjestettävä siten, että jätteet voidaan ensisijaisesti käyttää uudelleen tai muuten hyödyntää. Jätteet tulee lajitella ja säilyttää toisistaan erillään, niin että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään.

9. Vastaanotettavat jätteet on käsiteltävä ja varastoitava hakemuksen asemapiirroksessa (liitteessä 1) osoitetuilla alueilla ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisen vaaraa, eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Jätteen käsittelyn aikana ympäristöön joutuneet jätteet on kerättävä pois viipymättä.

10. Eri jätelajit on säilytettävä toisistaan erillään niille varatuilla paikoilla:

- Ulkona varastoalueella saa varastoida ja käsitellä betoni- ja tiilijätettä, asfalttijätettä sekä lajiteltua puujätettä.

- Metallijätteen käsittelyn ja varastoinnin tulee tapahtua hallissa ja/tai katoksen alla lavoilla. Metallijätettä ei saa kuormata ja varastoida asfaltilla.

- Eristelevyjen varastointi tulee tapahtua lavoilla. Eristelevyjä ei saa varastoida asfaltilla.

- Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee kerätä tiiviisiin, suljettaviin säiliöihin ja ne on merkittävä asianmukaisesti. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida reunakorokkeellisessa lukitussa tilassa. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa kontissa, jossa on nesteitä läpäisemätön varoallas tai hallissa allastetulla alueella. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään 6 kk:n välein hyväksyttyyn käsittelyyn.

- Vaaralliset jätteet, kuten kyllästetty kestopuu, akut, loisteputket, SE-romu ja maalijätteet tulee varastoida tiiviissä astioissa tai lavoilla lukitussa tilassa.

11. Jätteenkäsittelytoimintaa saa harjoittaa laitoksella ma-pe klo 07-20 arkipyhät pois lukien. Asfaltin seulontaa saa harjoittaa ma-pe klo 08-18 pois lukien arkipyhät. Puun haketusta saa suorittaa enintään 32 vrk/v ma-pe klo 08-18, mutta toiminto on kielletty arkipyhinä ja 1.5.-31.8. välisenä aikana. Puun haketusta ja betoni- ja tiilijätteen pulverointia ei saa suorittaa samanaikaisesti, eikä yhtä aikaa Metsäparooni Oy:n haketuksen kanssa.

Jätteiden vastaanottoajat ja vastaavan hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava tulotien varrella olevassa taulussa ja asemalla on vastaanottoaikoina oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja osoittaa tarvittaessa jätteelle sijoituspaikat.

Poikkeustilanteissa, jotka ovat välttämättömiä laitoksen toiminnan kannalta, jätteitä voidaan vastaanottaa arki-iltoina klo 20-22 ja lauantaisin klo 08-16 välisenä aikana. Poikkeustilanteita saa olla enintään neljänä lauantaina ja yhdeksänä iltana vuodessa. Lauantaisin ei kuitenkaan saa harjoittaa erityistä melua aiheuttavaa toimintaa. Poikkeustilanteissakin valvojan on tarkastettava kuormat.

12. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla rekisteröity ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Edelleen hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain toimijoille, joilla on ympäristösuojelulain tai jätelain mukainen lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä.

13. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden vastaanotosta, välivarastoinnista, esikäsittelystä sekä edelleen käsittelyyn toimittamisesta on sovittava tuottajayhteisön kanssa. Luvan saajan on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Lisäksi luvan saajan tulee raportoida tuottajalle tai tuottajayhteisölle jätteen keräys-/käsittelymäärät ja -tavat vuosittain, jotta tuottaja tai tuottajayhteisö voi raportoida ne edelleen Pirkanmaan ELY-keskuksen keskitetyt ympäristöpalvelut -yksikölle. Vaarallisen jätteen ja rakennus- ja purkujätteen siirrosta ja luovutuksesta on laadittava siirtoasiakirjat ja ne tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan. Siirtoasiakirjat ja tuottajayhteisön kanssa solmitut sopimukset on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle.

Puujätteen käsittely

14. Haketettava puujäte on lajiteltava ennen haketusta. Jätepuusta valmistettu energiantuotantoon tarkoitettu hake tulee toimittaa poltettavaksi laitokseen, jolla on lupa kyseisen laatuisen jätteen polttamiseen. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä valmiin polttohakkeen laadusta ja määristä. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä annettava jätepuusta valmistetusta hakkeesta sen vastaanottajalle laatuselvitys. Vaarallisia aineita sisältävää puuta ei saa vastaanottaa eikä hakettaa.

Betoni- ja tiilijätteen sekä asfalttijätteen käsittely ja hyödyntäminen

15. Vastaanotettavan betoni- ja tiilijätteen joukossa ei saa olla vaarallisia jätteitä, kuten asbestia tai vaarallisiksi luokiteltavia saumausmassoja tai eristeitä. Asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa, vaarallisia jätteitä kuten öljyä eikä siihen kuulumatonta materiaalia. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen toimittajalta tulee edellyttää selvitystä jätteen alkuperästä (siirtoasiakirja), sen varmistamiseksi, ettei jäte sisällä haitallisia aineita.

16. Maarakennuksessa hyödynnettävien materiaalien (asfaltti-, betoni- ja tiilijäte) tulee täyttää MARA-asetuksen 843/2017 liitteessä 2 esitetyt laatuvaatimukset, jotka esitetään vastaanottajalle.

Hulevesien johtaminen ja laadun tarkkailu

17. Laitosalueen hulevedet tulee johtaa hallitusti esitetyn suunnitelman mukaisesti kokoomakaivojen ja I-luokan öljynerotuskaivon kautta laskeutusaltaaseen ja edelleen ympäröivään maastoon. Tontilla syntyvät hulevedet eivät saa aiheuttaa haittaa teiden kuivatukselle. Laitosalueen eteläosaan tehtävästä laskeutusaltaasta on ennen työn toteutusta oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka antaa tarvittavat ohjeet asiaan liittyen.

18. Hulevesialtaista on otettava vuosittain vesinäyte syksyllä ylivirtaama-aikaan. Näytteestä on analysoitava ainakin pH, sameus, sähkönjohtavuus, CODCr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata veden lämpötila ja arvioida silmämääräisesti virtaama sekä arvioida aistinvaraisesti veden väri, sameus ja haju.

19. Hulevesialtaiden vedestä tulee tutkia kolmen toimintavuoden jälkeen kertaluonteisesti rauta (Fe), elohopea (Hg), kupari (Cu), kromi (Cr), lyijy (Pb), nikkeli (Ni), kadmium (Cd) ja sinkki (Zn).

Maaperän, ilmakehän ja pohjaveden suojelu

20. Toiminnassa tarvittava polttoneste tulee varastoida kaksoisvaippasäiliössä, tai kiinteällä suoja-altaalla varustetussa säiliössä tai säiliö tulee sijoittaa sen tilavuutta vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Säiliön tulee olla lukittava ja varustettu ylitäytönestolla. Muut kemikaalit tulee varastoida tiiviillä alustalla, katetussa ja lukittavassa tilassa. Alueelle tulee olla varattuna imeytysainetta mahdollisten ajoneuvo- ja laiterikkojen varalle sekä alkusammutuskalusto tulipalon varalle.

21. Kaluston pesu liuotinaineilla tai muilla ympäristölle haitallisilla aineilla on kielletty laitosalueella.

22. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyä tai muuta ilmasta käsin ympäristöön leviävää haittaa lähialueelle. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa huolehdittava laitosalueen tie- ja piha-alueiden pölynsidonnasta. Puujätteen haketuksen ja betonijätteen pulveroinnin yhteydessä pölyämistä on tarvittaessa torjuttava esim. kastelulla.

23. Asumiseen, loma-asutukseen tai oleskeluun käytettävillä alueilla eivät toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt saa ylittää hengitettävien hiukkasten (PM) osalta valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 79/2017 annettua raja-arvoa 50 ?g/m3 (24 tunnin keskiarvo). Ilmanlaadun mittaukset tulee valvontaviranomaisen määräyksestä suorittaa, mikäli on perusteltu syy epäillä ohjearvojen ylittymistä.

24. Mikäli lupahakemuksen mukaisella alueella jatkossa suunnitellaan lisärakentamista tai maarakennustöitä, tulee silloin olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka arvioi tapauskohtaisesti maaperän

tutkimustarpeen ja antaa tarvittavat ohjeet asiaan liittyen.

Melu

25. Mikäli on aihetta epäillä melutason ohjearvon ylityksiä, melutasoa tulee mitata melulle altistuvien kohteiden piha-alueella. Jos melutaso ylittää ohjearvon, melua tulee vähentää meluntorjuntatoimenpiteillä, kuten meluesteillä.

26. Laitosalueen toiminnoista aiheutuva melutaso lähimmissä asumiseen käytettävissä kohteissa ei saa toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävissä kohteissa ekvivalenttitasoa 45 dB päivällä (klo 07-22). Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa tulee ehkäistä esim. meluesteillä.

BAT ja häiriötilanteet

27. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon, mikäli se on taloudellisesti kohtuullista.

28. Mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on välittömästi ilmoitettava Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee välittömästi tehdä ilmoitus alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tilanteen palauttamiseksi normaaliksi. Onnettomuus- ja

häiriötilanteita varten laitosalueella tulee olla riittävä

alkusammutuskalusto ja imeytysmateriaalia.

Toiminnan kirjanpito, tarkkailu ja raportointi

29. Käsittelyhallin lattian ja piha-alueen asfaltin kuntoa tulee tarkkailla ja mahdolliset puutteet korjata.

30. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta ja jätteistä siten kuin jätelain 119 §:ssä edellytetään. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta ja tarkkailutuloksista on toimitettava Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

- vastaanotetun, käsitellyn ja eteenpäin toimitetun jätteen määrä, laatu ja toimituspaikka

- toiminnassa muodostuneiden jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka

- tiedot tehdyistä huoltotoimista sekä häiriö- ja poikkeustilanteista

- piha-alueen kunnon tarkastukset

- hulevesien johtamiseen liittyvät tarkastukset

- öljynerotuskaivojen sekä umpisäiliön tyhjennykset

- vesinäytteiden tarkkailutulokset

31. Laitoksella on oltava vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus jätteiden vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia ja toiminnan tarkkailua varten, ja joka on perehtynyt ympäristöluvan lupamääräyksiin. Vastaavan hoitajan nimi- ja yhteystiedot tulee olla toimitettu valvontaviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä valvontaviranomaisen tiedoksi.

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

32. Toiminnan olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa haettava ympäristölupaan muutosta.

33. Toiminnan päättyessä vastaanotetut jätteet on toimitettava tämän päätöksen mukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäviksi. Alue on siistittävä roskista ja poistettava toiminnassa käytetyt tarpeettomat rakenteet.

Selvitys lopettamisen jälkeisistä toimenpiteistä on tehtävä vähintään kolme kuukautta ennen lopettamista ja toimitettava valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Alueella on pidettävä lopputarkastus, jossa todetaan velvoitteiden toteutuminen. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja vastineessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset.

Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toimittaessa annettujen päätösten mukaisesti, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen

Hakija on vastineessaan täydentänyt lupahakemusta ympäristömeluselvityksellä ja päivitetyllä hulevesien hallintasuunnitelmalla. Hakijan yhdessä muiden toimijoiden kanssa teettämä ympäristömeluselvitys osoittaa, että toiminta-aikojen rajoittamiselle ei ole hakijan kohdalla perusteita. Tästä huolimatta eniten melua aiheuttavaa toimintaa, kuten puun haketusta ja betonijätteen pulverointia on toiminta-ajoilla rajoitettu lupahakemuksessa esitetystä. Muistutuksissa esitetty huoli melusta on ympäristömeluselvityksen ja lausunto laskentatulosten epävarmuudesta mukaan ohjearvon tasalla eikä ylitä melutasoa. Melutasoa voidaan mitata myös melulle altistuvilla kohteilla, mikäli on aihetta epäillä melutason ylityksiä ja tarvittaessa melua voidaan vähentää erilaisilla meluntorjuntatoimenpiteillä. Mikäli Metsäparooni Oy:n ympäristölupahakemus saa lainvoiman, tulevat pohjois- ja eteläreunalle tehtävät 3 ja 4 metrin korkuiset meluvallit vaimentamaan melua entisestään.

Muistutuksessa esitettyyn vaatimukseen hulevesisuunnitelmasta ja hulevesien laadunvalvonnasta todetaan, että hakemuksen hulevesisuunnitelmaa on täydennetty ja laadunvalvontaa toteutetaan lupamääräysten mukaisesti.

Hakemuksessa on esitetty jätejakeiden vuosittaiset vastaanotto- ja enimmäisvarastointimäärät, joissa laitoksen varastointikapasiteetti on otettu huomioon. Edellä mainitut jätemateriaalit on lupamääräyksellä edellytetty käytettäväksi ensisijaisesti uudelleen tai muuten hyödynnettävän. Vastaanotettua jätettä saa lupapäätöksen mukaisesti varastoida enintään kaksi vuotta.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräys 1: Toiminnan tulee sijoittua hakemuksessa ilmoitetulle alueelle. Päätöksessä on hyväksytty vastaanotettavien jätteiden laatu, määrä ja kertavarastointi hakemuksessa esitetyn mukaisena.

Lupamääräykset 2-3 ja 6: Asiattomien kulku alueelle laitoksen ollessa suljettuna tulee estää ilkivallan ja valvomattoman jätteen tuonnin estämiseksi. Alueelle saadaan ottaa vastaan ainoastaan tässä päätöksessä mainittuja jätteitä. Kuljetettavan jätteen laadun mukaan on kuljetukset tarvittaessa hoidettava peitettynä roskaantumisen välttämiseksi. Kuljetuksista tai toiminnasta ympäristöön kulkeutuneet roskat on siivottava.

Lupamääräykset 8-10: Lupamääräykset varastoinnin toteuttamisesta on annettu roskaantumisen ehkäisemiseksi, jätteen hyödyntämisen etusijajärjestyksen toteutumiseksi ja varastoinnin toteuttamiseksi siten, ettei pohjavedelle ja maaperälle aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Lupamääräys 11: Toiminta-aikojen rajoittamisella varmistetaan se, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön häiriintyville kohteille yöaikaan, viikonloppuisin tai juhlapyhinä.

Lupamääräykset 12-13: Lupamääräyksellä varmistetaan, että jätteen kuljettajalla on asianmukainen kalusto ja ammattitaito jätteen asianmukaiseen kuljetukseen ja hän on selvillä jätteen kuljetusta koskevista määräyksistä. Laitosalueelta saa luovuttaa jätettä vain toimijoille, joilla on asianmukaiset luvat vastaanottaa ja käsitellä ko. jätettä. Tällä varmistetaan se, ettei jätettä päädy paikkaan, johon se ei kuulu. Siirtoasiakirjat on laadittava jätelain 121 §:n mukaisesti ja niissä on ilmoitettava jäteasetuksen 24 §:ssä edellytetyt tiedot.

Lupamääräys 14: Puujätteen ennen haketusta tapahtuvalla lajittelulla varmistutaan, ettei tuotettavaan hakkeeseen joudu laadultaan vääränlaista puuta.

Lupamääräykset 15-16: Hyödynnettävä betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää ympäristölle haitallisia yhdisteitä ja jätteen hyötykäyttökelpoisuus on varmistettava ennen käyttöä hyödyntämispaikan maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Lupamääräykset 17-19: Määräyksellä kiinteistön hulevesien johtamisesta ja niiden laadun tarkkailusta varmistetaan, että jätteiden kanssa kosketuksiin joutuvien hulevesien määrä on mahdollisimman pieni, ja ettei toiminta-alueen hulevesistä aiheudu ympäristössä maaperän tai pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaaraa.

Lupamääräys 20: Polttonesteiden ja kemikaalien varastointia koskevassa lupamääräyksessä esitetyt vaatimukset varastointisäiliöiden/-tilojen teknisestä rakenteesta ja vahinkotilanteisiin varautumisesta on annettu maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelemiseksi.

Lupamääräys 21 ja 29: Kaluston pesun kieltäminen ympäristölle haitallisilla aineilla ja käsittelyhallin lattian sekä piha-alueen asfaltin kunnon tarkkailu on annettu maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelemiseksi.

Lupamääräykset 22-23 ja 25-26: Määräykset pölyn, hajun ja muiden ilman kautta leviävien päästöjen vähentämiseksi sekä melutason noudattamiseksi on annettu ympäristön viihtyisyyden takaamiseksi ja terveyshaitan ehkäisemiseksi. Hiukkaspäästöille ja melutasoille on asetettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksilla, joita ei saa ylittää.

Lupamääräys 24: Lupamääräyksellä varmistetaan, että lisärakentaminen ja maanrakennustyöt tapahtuvat alueen maaperän haitallisten aineiden pitoisuudet huomioiden ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Lupamääräys 27: Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävä asiantuntemus alaltaan ja hänen on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnanharjoittaja on velvollinen käyttämään parasta teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan siten olennaisesti vähentää.

Lupamääräys 28: Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle ja ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Määräys on tarpeen poikkeustilanteen korjaamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja estämiseksi, sekä tapahtuneesta tiedottamiseksi.

Lupamääräys 30: Jätelain 118 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 §:n mukaiset tiedot, jotka on tarkemmin kuvattu jäteasetuksen 22-23 §:ssä. Jätelain 120 §:n mukaan toiminnan harjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmistamiseksi, että toiminta täyttää sille tässä laissa ja sen nojalla säädetyt ja määrätyt vaatimukset ja että valvontaviranomaiselle voidaan antaa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot.

Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa vastaanotetuista jätteistä, niiden käsittelystä ja edelleen toimittamisesta sekä selvityksiä laitoksen päästöistä.

Lupamääräys 31: Laitoksella tulee olla hoitaja, joka on tietoinen jätteenkäsittelytoimintaa koskevasta lainsäädännöstä ja määräyksistä. Hänen tulee olla myös tietoinen ympäristöluvan lupamääräyksistä ja tiedottaa sekä opastaa tarvittaessa muita alueella työskenteleviä sekä asiakkaita, jotta toiminta on luvan mukaista. Vastaava hoitaja toimii yhteyshenkilönä valvontaviranomaisen ja laitoksen välillä.

Lupamääräys 32: Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää muutosta ympäristölupaan. Ilmoituksen perusteella selvitetään, vaatiiko ilmoituksen mukainen muutos toiminnassa luvan muuttamista.

Lupamääräys 33: Toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jäteasetuksen 13 §:n mukaan jätteen käsittelylaitos on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa.

Vakuus

Parkanon Keräystuote Oy on asettanut YSL 59 §:n mukaiseksi jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavaksi vakuudeksi 7000 euron vakuuden ja toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta 3000 euron vakuuden. Lupaviranomainen hyväksyy hakijan asettamat vakuudet.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on YSL 70 §:n mukaisesti noudatettava asetusta.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös lähetetään hakijalle ja lausunnon antajille. Lisäksi ilmoitus päätöksestä lähetetään muistutusten lähettäneille sekä vaikutusalueen kiinteistöille. Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisessa järjestyksessä julkaisemalla tiedotteen kaupungin kotisivuilla. Päätöksestä kuulutetaan kaupungin kotisivuilla 20.6.-25.7.2024 välisen ajan.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 14-17, 27, 29, 34, 48, 49, 59, 60, 70, 89, 94, 170, 190, 191, 198 ja 205 §:t

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 § kohta 12) f), 8 §:t

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15-17, 29, 72, 73, 118-121 ja 141 §:t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 12,13, 22-24 §:t Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, 18 §:t

Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (hyväksytty rakennus- ja ympäristölautakunta 25.8.2020 § 17)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017) 4 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupapäätöksestä ei peritä Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti maksua, koska tuomioistuin on palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi (9 §).

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja ennakkoaloituslupaan voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan erillisellä liitteellä. Valitus osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle.

Muutosta lupapäätökseen voivat hakea hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ELY-keskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset sekä ne viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.

JAKELU

Hakija

Lausunnon antajat

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.