Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.06.2024/Pykälä 72

Rakennus- ja ympäristölautakunta 18.06.2024 § 72  

972/11.01.00.05/2024      

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on varannut Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle mahdollisuuden antaa lausunto valitukseen koskien Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.3.2024 § 30 antamaa maa-aineslain mukaiseen toimintaan liittyvää määräystä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle jätetyssä valituksessa muutoksenhakija vaatii päätöksen kumoamista. Toissijaisesti muutoksenhakija vaatii päätöksen muuttamista siten, että:

1) Maisemointi- ja ennallistamisvaatimus poistetaan kokonaan tilalta Santalansanta 581-409-8-26.

2) Täyttövaatimuksessa koskien tilaa Niemensanta 581-409-15-0 on pitäydyttävä vuoden 2006 maa-ainesluvan mukaisessa etäisyydessä pohjaveden pintaan, eli 2 m.

Lisäksi valittaja vaatii, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon muutoksenhausta huolimatta.

Asian tausta

Tilojen Santalansanta RN:o 8:26 ja Niemensanta RN:o 15:0 maa-aineslupa ennen nykyistä 15.8.2017 § 75 myönnettyä lupaa on lupa n:o 1/2006. Sitä aikaisempi maa-aineslupa on vuodelta 1995 Parkanon kaupungin nimissä ja ottotoiminta alueella on aloitettu vuonna 1996. Parkanon rakennuslautakunta on 19.6.2006 § 80 myöntänyt Parkanon kaupungille maa-ainesluvan n:o 1/2006 soran ja hiekan ottamiseen. Luvan myöntämisen yhteydessä ei ole vaadittu maisemoinnin vakuutta, koska luvan hakijana on ollut kaupunki. Luvan n:o 1/2006 maa-aineksen ottomääränä on ollut 50 000 k-m3 ja luvassa pohjaveden korkeuden tasoksi on määritelty +144,10 (N60).

Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy on 22.6.2011 päivätyllä kauppakirjalla ostanut Parkanon kaupungilta Lapinnevan kylän tilat Santalansanta RN:o 8:26 ja Niemensanta RN:o 15:0. Kiinteistöillä oli tuolloin voimassa oleva maa-aineslupa n:o 1/2006. ----------------- on 16.8.2011 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta maa-ainesluvan siirtoa kiinteistöjen nykyiselle omistajalle Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:lle.

Maa-ainesluvan n:o 1/2006 siirto Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:lle on käsitelty rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa 6.9.2011 § 79. Maa-ainesluvan jälkihoidon vakuudeksi on MaL 13 a §:n mukaisesti vaadittu 7 500 € luvan siirron yhteydessä. Päätöksessä todetaan, että osa tilasta Santalansanta on loppuun otettu ja maisemoitunut, ei kuitenkaan koko tila. Päätöksessään rakennus- ja ympäristölautakunta siirtää maa-ainesluvan n:o 1/2006 Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:lle velvoitteineen. Siirto on tullut hyväksyttää Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalla. Samalla lautakunta vapautti Parkanon kaupungin maa-ainesluvan velvoitteista MaL 13 a §:n perusteella. Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n on tullut toimittaa maa-aineslupaa koskeva maisemoinnin vakuus rakennusvalvontaan, kun luvan siirtopäätös saa lainvoiman.

Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy on 17.8.2016 jättänyt hakemuksen maa-ainesluvan jatkamiseksi tiloille Santalansanta RN:o 8:26 ja Niemensanta RN:o 15:0. Hakemuksesta on 22.8.2016 pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa 16.9.2016 päivätyssä lausunnossaan hakemuksen olevan puutteellinen. Hakemusta on tullut täydentää pohjaveden tarkkailutiedoilla sekä alku- ja lopputilannekartalla mittatietoineen. Hakemusta on kehotettu täydentämään myös poikkileikkauksilla, ja ottamismäärä on tullut laskea uudelleen. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua varten ottamisalueelle on tullut asentaa havaintoputki.

Täydennetystä ja korjatusta hakemuksesta on 9.1.2017 pyydetty uusi lausunto. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo 13.2.2017 päivätyssä lausunnossaan, että hakemus on edelleen puutteellinen, koska suunnitelma ei ole perustunut alueelta mitattuun pohjavesitietoon. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että alueella ei täyty aiempi luvassa määrätty suojakerrospaksuus (2 metriä) kaikilla paikoilla. Pohjaveden pinnan korkeustietojen perusteella ottamisalue on tullut tarvittavilta osin täyttää vähintään tasoon + 146,92 m (N60) ja valvontaviranomaisen hyväksyä toimenpiteet. Tämän jälkeen hakemusta on kehotettu täydentämään ja korjaamaan aiemman lausunnon mukaisesti.

Rakennus- ja ympäristölautakunta on 15.8.2017 § 75 myöntänyt tiloille Santalansanta RN:o 8:26 ja Niemensanta RN:o 15:0 maa-ainesluvan, jossa alimmaksi sallituksi ottamistasoksi on edellytetty vähintään tasoa +146,92 (N60) tai 4 m ylimmän havaitun pohjavedenpinnan tasosta (lupaehto 6). Lisäksi on edellytetty mm. pohjavedenpinnan seurantaa neljännesvuosittain ja mittaustulosten kirjanpitoa (lupaehto 5).

Maisemointi- ja ennallistamisvaatimus

Kiinteistön puustoa käsittelevässä lausunnossa todetaan, että puuston ikä kiinteistön keskivaiheilla on arviolta noin 20 vuotta ja länsireunalla puusto on reilusti järeämpää, arviolta 40-50 vuotta vanhaa. Kiinteistön pohjois- ja eteläreunassa on pienet puuttomat alueet. Vaikka tilalla Santalansanta ei ole ollut maa-ainesten ottoa Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n omistusaikana, tila sisältyy maa-aineslupapäätökseen ja sen myötä velvoitteet maisemoinnista kohdistuvat myös siihen. Kauppakirjassa todetaan, että molemmat tilat sisältyvät maa-aineslupaan, joka kauppojen myötä siirtyi velvoitteineen 13.10.2011 Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n omistukseen siirtopäätöksen saatua lainvoiman. Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy on 17.8.2016 vireille panemalla hakemuksellaan halunnut uusia maa-ainesluvan, johon edelleen sisältyy molemmat tilat. Rakennus- ja ympäristölautakunnan 15.8.2017 § 75 myöntämään lupapäätökseen sisältyy maa-aineslain edellyttämiä määräyksiä ja velvoitteita, joita on noudatettava lupa-alueella luvan voimassaoloaikana.

Ympäristöministeriön opas, johon asiamies Sundqvist viittaa, on yli 20 vuotta vanha. Opas on päivitetty tuon jälkeen kolme kertaa vuosina 2009, 2020 ja viimeisin versio Maa-ainesten ottaminen, Opas ainesten kestävään käyttöön (Ympäristöministeriön julkaisuja) ilmestyi vuonna 2023. Uusimmassa oppaassa on kerrottu kattavasti ottamisalueiden jälkihoidosta ja kunnostuksesta. Oppaassa todetaan mm. seuraavaa: "Useat ottamisalueet, joissa ottamistoiminta on päättynyt kymmeniä vuosia sitten, on jäänyt jälkihoitamatta tai niiden jälkihoito ei vastaa nykyisiä vaatimuksia." - "Näiden ottamisalueiden kunnostamista tulisi edistää haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, vaikkakin niiden kunnostaminen on usein haastavaa ja kallista" (sivu 152).

"Pohjavesialueilla samoin kuin maisemallisesti arvokkaiden luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä asutuksen läheisyydessä sijaitsevat ottamisalueet tulee jälkihoitaa erityisen huolellisesti" (sivu 153).

"Mikäli ottaminen on ulottunut alle kahden metrin etäisyydelle pohjaveden pinnasta tai pohjaveden pinnan alapuolelle, voidaan aluetta joutua täyttämään. Mikäli ottamisen seurauksena alueelle on muodostunut matalia ja rehevöityneitä pohjavesilampia, niin nämä lammet siistitään ennen täyttämistä, jonka jälkeen lammet täytetään puhtaalla vettä läpäisevällä hiekalla" (sivu 163).

Rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksessään 12.3.2024 § 30 velvoittanut suorittamaan täytön koko alueelle, koska molemmat tilat Santalansanta ja Niemensanta sisältyvät nykyiseen maa-aineslupaan. Alue sijoittuu Lapinneva pohjoinen (0258118) 2-luokan pohjavesialueelle ja suojakerros pohjaveden pintaan on tarkastusten perusteella tällä hetkellä 1,2 metrin luokkaa, paikoin alle metrin. Rakennus- ja ympäristölautakunta huomauttaa, että 6.9.2011 tehdyssä päätöksessä todetaan osan tilasta Santalansanta olevan loppuun otettu, ei koko tilan.

Ympäristönsuojelulain (2014/527) 17 §:ssä on pohjaveden pilaamiskielto, joka on ehdoton. Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että maa-ainesten otto ei toteudu ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, koska pohjaveden suojelu on vaarassa. Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:tä on rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.3.2024 § 30 päätöksellä määrätty toimittamaan suunnitelma puhtaiden maa-ainesten muualta tuomiseksi alueelle täyttöä varten. Suunnitelma tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Ennallistamisen laajuus, täyttöön vaadittava maa-ainesten määrä ja muut yksityiskohdat selviävät suunnitelman tarkastelun yhteydessä, minkä jälkeen ennallistamiseen annetaan tarkemmat määräykset. Mikäli Santalansanta tilaa ei ennallistettaisi, maa-aineslupaan tulisi hakea muutos tilan poistamiseksi lupa-alueesta ja tähän pyydettäisiin Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto.

Täyttövaatimuksesta

Maa-aineslain (1981/555) 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksen lupaehdot mukaan lukien lupaehto 6 velvoittavat luvanhaltijaa maa-aineslain nojalla. Lupapäätöksen alussa todettu pohjaveden korkeus on hakijan hakemusvaiheessa esittämä korkeus. Pirkanmaan ELY-keskus on hakemuksesta antamissaan lausunnoissa todennut hakemukseen liittyvien asiakirjojen olleen puutteellisia myös täydennyksen jälkeen, koska suunnitelma ei perustunut alueelta mitattuun pohjavesitietoon. ELY-keskuksen 13.2.2017 päivätyn lausunnon mukaan pohjaveden pinnan mittaustiedon sekä POSKI-hankkeen aikaisen pohjavesiputken pinnan korkeustiedon perusteella ottamisalue tulee tarvittavilta osin täyttää ja valvontaviranomaisen tulee hyväksyä nämä toimenpiteet. Tämän jälkeen hakemusta tulee täydentää ja korjata aiemman lausunnon mukaisesti.

Kuten todettu, aiemmassa luvassa n:o 1/2006 velvoitteena on ollut 2 m suojaetäisyys pohjaveteen. Lupa velvoitteineen on siirtynyt Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n omistukseen vuonna 2011. Sittemmin, vuonna 2016 valittaja on hakenut uutta maa-aineslupaa, joka on myönnetty 15.8.2017 § 75. Nykyisessä luvassa suojaetäisyydeksi pohjaveteen on velvoitettu 4 metriä.

Lupakäytäntöä, johon asiamies Sundqvist viittaa, ei ole koskaan ollut. Maa-aineslain 7 §:n 2 momentin mukaan ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto, milloin:

2.       alueella on merkitystä vesien suojelun kannalta;

ja näin on toimittu. ELY-keskus on lausunnossaan ohjannut 4 metrin suojaetäisyyteen ja pohjaveden tarkkailuun. ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät vaatimukset on otettu huomioon ja sisällytetty lupaehtoihin.

Haettaessa maa-aineslupaa 8/2016 Pirkanmaan ELY-keskus on 16.9.2016 lausunnossaan todennut myös seuraavaa: "Ottamisalueen pinta-ala on 2,6 ha ja kaivualueen 0,4 ha. Pohjaveden keskimääräiseksi korkeusasemaksi on arvioitu noin +144,11 m N60. Alin ottamistaso on +146,10 m. Maanpinta vaihtelee kaivualueella +145-+155 m" - "Mikäli suojakerrospaksuus ei täyty, tulee liian syvälle otetut alueet täyttää." Haettaessa maa-ainesluvalle jatkoa lupamääräykset voivat luonnollisesti muuttua tiedon tarkentuessa sekä käytäntöjen ja lainsäädännön muuttuessa. Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:llä on ollut mahdollisuus peruuttaa hakemus.

Täyttövaatimus perustuu pohjaveden pinnan mittaukseen ja 4 m suojaetäisyyteen. Näiden tietojen perusteella täyttövaatimuksia on mahdollista noudattaa, mutta luvanhaltija ei ole noudattanut kumpaakaan. Lupaehdon 1 mukaan ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista sallitut ottotasot ja kaivunalueen rajat on merkittävä asianmukaisesti näkyviin ja sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Lupaehdon 3 mukaan ennen ottotoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaisen suorittamaan alueella alkukatselmus, missä lupaehdot käydään läpi. Aloituskatselmuksella olisi käyty kaivualueen merkinnät, korkotasot ja myös täyttövaatimus läpi, mutta aloituskatselmusta ei ole pyydetty.

Rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.3.2024 § 30 päätöksen päävelvoite 3 koskee alueen maisemointia lupaehtojen mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun riittävä täyttö on suoritettu, mutta kuitenkin viimeistään luvan voimassaoloaikana. Lisäksi todetaan, että toiminnassa tulee noudattaa toiminnalle myönnettyä maa-aineslupaa ja sen lupaehtoja. Päävelvoitteen 3 perusteluna on Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 8 § ja lupapäätöksen lupaehto 18. Lupaehto 18 on kokonaisuudessaan seuraavanlainen: "Pintamaakerros on varastoitava ottoalueelle ja käytettävä ottamisen jälkeisen uuden biologisesti aktiivisen ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja puuston luomiseen ottoalueelle. Maa-ainesten ottamisen loputtua, soveltuvin osin jo sen aikana, tulee alueen maisemointi ja jälkityöt suorittaa viivyttelemättä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros.

Pohjavesitasolle ja luiskiin levitetään ensin noin 20-30 cm vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm paksuinen kerros kuorittua pintamaata tai vastaavaa. Pohjavesialueella levitettävä pintamateriaali ei saa olla liian hienojakoista, sillä se vähentää pohjaveden muodostumista ja soveltuu huonosti kasvillisuuden kasvualustaksi. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai maiseman vaatiessa loivemmaksi."

Lupaehto on hyvinkin yksityiskohtainen ja siitä käy selvästi ilmi, mihin luvanhaltija on velvoitettu toiminnan loputtua. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen on sisällytetty vain osa lupaehdosta 18, koska on perusteltu maisemointitöiden kiireellistä tarvetta pohjaveden laadun turvaamiseksi.

Päätöksen täytäntöönpanosta

Lupapäätöksessä alimmaksi ottotasoksi on asetettu vähintään +146,92 (N60) tai neljä metriä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan tasosta. Alueella on pohjaveden havaintoputki, mutta tietoja pohjaveden korkeuksista on vain vuosilta 2021-2023, vaikka lupa edellyttää korkeuden mittausta neljännesvuosittain.

Luvan haltijan konsultti toimitti alueen pohjavesiputken korkeustiedot 6.9.2021. Kesällä tehdyn mittauksen mukaan pohjavesiputken pään korkeus on tasossa +147,52 ja maanpinta tasossa +147,08.

Ympäristötarkastajan 16.11.2023 suorittamalla tarkastuksella pohjaveden pinnan tasoksi mitattiin +145,86. Suojaetäisyys pohjaveteen on mittauksen perusteella 1,2 metrin luokkaa. Alueella on kuitenkin myös syvempiä kohtia, jossa etäisyys pohjaveden pintaan on vain noin 80 cm, kun sen tulisi olla neljä metriä. Marraskuussa 2023 suoritetun mittauksen perusteella voidaan laskea, että täyttö tulee suorittaa tasoon +149,86. Tarkastusmuistio (16.11.2023) on toimitettu 20.11.2023 Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:lle.

Alueen pohjoisosassa olevia maa-aineksia lienee järkevää käyttää ylisyvän oton täyttöön ja alueen maisemointiin.

Lupapäätöksen muuttamisesta ei voida sopia naapuritilan omistajan kanssa, vaan muutokset tulee hyväksyttää lupaviranomaisella. Maa-ainesten ottoalueen itäpuolen rajanaapuri oli viimeksi 8.3.2024 yhteydessä ympäristötarkastajaan ja kertoi, ettei hänen kanssaan ole sovittu maa-ainesten ottamisesta kiinni rajaan, vaikka luvanhaltijan vastineesta saa sellaisen käsityksen. Ympäristötarkastaja kertoi ohjeistaneensa luvanhaltijaa hankkimaan naapurien kirjallisen suostumuksen muutoslupahakemusta varten, mikäli luvanmukaista suojaetäisyyttä naapuritiloihin ei olla aikeissa palauttaa. Paikkatietoikkunan historiallisista ortokuvista voi nähdä maa-ainesten ottoalueen olevan tilan Kytölä rajan tuntumassa vuonna 2011 ja vuoteen 2016 mennessä ottotoiminta on laajentunut rajan yli ja pohjoiseen päin tilan perälle saakka. Ottotoimintaa on siis ollut vuosin 2011-2016 välillä. Tuolloin lupa ja sen velvoitteet ovat kuuluneet Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:lle. Vuoden 2023 ilmakuvasta näkee vesipinnan nousseen ottoalueen pohjoisosaan.

Lopuksi

Lautakunnan päätöksessä on selvästi todettu päävelvoitteet ja niiden perustelut. Ylisyvän täytön toteuttamiseksi on määrätty toimittamaan suunnitelma puhtaiden maa-ainesten muualta tuomiseksi, joka tulee hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella. Kun riittävä neljän metrin suojaetäisyyden täyttö on suoritettu, tulee kahdella tilalla sijaitseva lupa-alue palauttaa lupaehtojen mukaiseen tilaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän jälkeen alue tulee maisemoida lupaehtojen mukaisesti.  Nykyisen maa-ainesluvan lupaehdoissa 16-19 ja 21 on suoraan yksilöity jälkihoitoon ja maisemointiin liittyvät toimenpiteet.

Maa-ainesluvan lupaehdossa 7 edellytetään, ettei ottamistoimintaa saa ulottaa kymmentä metriä lähemmäksi kiinteistön rajaa. Naapuritilan Kytölä omistaja on 22.9.2016 päivätyssä muistutuksessaan todennut toiminnanharjoittajan ottavan maa-aineksia kiinteistöjen Niemensanta ja Kytölä rajalla rinteen juuresta, minkä seurauksena rinteen huippu madaltuu ja vyöryy ottamisalueelle jyrkkyyden lisääntyessä. Naapuritilan omistajan näkemyksen mukaan maa-ainesten ottaminen on ylittynyt tämän vuoksi tilan Kytölä puolelle.

Muistutuksessa naapuritilan omistaja tuo ilmi, että alueiden välinen raja-alue oli merkitty Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n ja muistuttajan pyynnöstä Parkanon kaupungin mittaustoimiston puolesta vuonna 2011. Naapuritilan omistajan havaintojen mukaan rajamerkit ovat ottamisen edetessä hävinneet ja myöhemmin hän on merkinnyt rajaa/kivipyykkejä omatoimisesti. Paikkatietoikkunan historialliset ortokuvat tukevat tilan Kytölä omistajan havaintoja.

Kuten aiemmin todettu, opas, johon asiamies Sundqvist viittaa, on vanhentunut ja lupapäätöksen muutokset tulee hyväksyttää lupaviranomaisella. Luvanhaltijaa on ohjeistettu hankkimaan naapurien kirjallinen suostumus muutoslupahakemusta varten, mikäli luvanmukaista suojaetäisyyttä naapuritiloihin ei olla aikeissa palauttaa. Kirjallista suostumusta ei ole toimitettu Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Oheisaineistona:

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö

Valitus
Valituksen liitteet 1-4
Maa-aineslupapäätös 8/2016, 15.8.2017
Avoin asianajovaltakirja
Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös 12.3.2024

Valitusosoitus lautakunnan päätöksestä

Valmistelija: Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta p. 044 7865 650

Esittelijä Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Päätösehdotus Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa yllä olevan lausunnon valitukseen ja ilmoittaa että sen perusteella Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.3.2024 § 30 antama maa-aineslain mukaiseen toimintaan liittyvä määräys on pidettävä voimassa ja Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n valitus asiasta on hylättävä.

Käsittely 

 Merkitään, että Mirja Mattila ei osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Esteellisyysperuste: hallintolaki 28.1 § 1. kohta; osallisuusjäävi läheinen.

Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Kalevi Niemenmaa teki ehdotuksen että Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy.n valitus asiasta on hyväksyttävä valituksen 1. kohdan osalta.  

Kalevi Niemenmaan esitys hyväksyttiin yksimielisesti, joten asiasta ei tarvinnut äänestää.

Päätös Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunta päätti ilmoittaa lausuntonaan että Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n  tekemä valitus asiasta on hyväksyttävä valituksen 1. kohdan osalta valituksessa esitetyin perustein.

 Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.