Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 07.05.2024/Pykälä 53

Rakennus- ja ympäristölautakunta 07.05.2024 § 53  

652/00.04.03/2023      

927/05.059.0591/2020

RAKYMLTK 06.10.2020 § 10 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Parkanon ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­sen lausuntoa Kekkilä Oy:n hakemukseen Niininevan tur­ve­tuo­tan­to­alu­een ympäristöluvan muuttamiseksi. Lupahakemus on ko­ko­nai­suu­des­saan luettavissa aluehallintoviraston sivuilla www.avi.fi/lupatietopalvelu

Niininevan turvetuotantoalueella on ympäristölupa vuodelta 2016. Siihen hae­taan muutosta pitoisuusrajoille sekä tuotantoalueen laajennusta alueil­le, jotka hylättiin aiemmassa hakemuksessa (27,8 ha). Voimassa oleva ym­pä­ris­tö­lu­pa 111,2 ha turvetuotantoalalla. Hylkäämine perustui kai­vu­aluei­den sijaintiin lähelle asutusta. Tavanomainen tuotanto olisi ai­heut­ta­nut koh­tuu­ton­ta pöly- ja meluhaittaa, mutta uuden hakemuksen mukaisen toi­min­nan tuloksena pölyhaittaa ei synny ja meluhaitta on vähäinen.

 Maakuntakaavassa Niininevan pohjoisosa (L1-L6) sijaitsee turvetuotannon kan­nal­ta tärkeällä alueella (EOt) eli alueella voidaan ottaa jo ojitettuja tai muu­ten luonnontilaltaan muuttuneita soita turvetuotantoon. Niininevan ete­lä­puo­lel­la kulkee yhdysrata ja valtatie. Eteläosalla (L7-L11) ei ole kaa­va­mer­kin­tö­jä.

 Toiminta

 Niininevan tuotantoalue on ollut käytössä vuodesta 1943. Viime vuosina pää­pai­no on ollut kasvuturpeen tuotannossa ja kuntoonpanotöissä. Vuon­na 2019 tuotannossa oli 44,8 ha ja kuntoonpanossa 6,4 ha. Tuotannosta pois­tu­nei­ta alueita on 33,9 ha.

 Lupaa haetaan uudelleen 21,1 ha alalle sillä muutoksella, että perinteisen tuo­tan­to­me­ne­tel­mien sijaan alueen turve tuotetaan kaivinkonenostona. Kai­vu­tur­ve voidaan nostaa kosteana, mikä vähentää pölyämistä eikä alu­eel­le tarvitse tehdä kuntoonpanotöitä. Kaivinkone nostaa turpeen ja mah­dol­li­set kivet ja kannot sekä mahdollinen pintamaa turvekerroksen päällä jä­te­tään nostopaikalle. Turve eritellään nostopaikan viereen kasalle, jolloin pin­ta­ve­det valuvat nostopaikalle. Kasvuturpeen annetaan olla kasalla toi­mi­tuk­seen saakka, jolloin turve lastataan traktoriin ja ajetaan viereiselle kas­vu­alus­ta­teh­taal­le. Kaivupäiviä arvioidaan olevan vuodessa enintään 50. Nos­to ei ole niin säiden vaikutusten alaista kuin jyrsinturpeen tuottaminen, jo­ten nosto painottuu syksyyn ja osin kevääseen.

 Vuorokautisiksi toiminta-ajoiksi esitetään 7.00-22.00. Nostettu turve käy­te­tään viereisellä Kek­ki­län kasvualustatehtaalla., joten turpeen kuljetuksen lii­ken­ne­mää­rät ei­vät nouse. Vuosittain kaivinkonenostetut alueet siirtyvät suo­raan jäl­ki­käyt­töön, joka on uudelleen soistaminen.

 Niininevan tuotantomäärät nousevat vuoteen 2021 mennessä 18 000 m3/a ja vuonna 2025 arviolta 25 000 m3/a jyrsinturvetta ja 10 000 m3 kai­vu­tur­vet­ta. Kaivuturve nostetaan laajennusalueelta. Kaivuturvetta voidaan ostaa ym­pä­ri vuoden, kun taas jyrsinturpeen tuotanto on noin 30-50 vuorokautta tuo­tan­to­kau­del­la toukokuusta-syyskuuhun.  Tuotannon arvioidaan päät­ty­vän Niinisuolla 2050, minkä jälkeen maankäyttömuotoina voivat olla kos­teik­ko tai maa- ja metsätalous.

 Vesien käsittely

 Vuosittain kaivettavat alueet jätetään vettymään ja uudelleen soistumaan. Aluk­si kaivualueet muodostuvat kosteikoksi, mutta alkavat nopeasti uu­del­leen soistumaan. Lohkojen 1 ja 2 kaivuturpeen nostoalueet (yht. 9,8 ha) eris­te­tään eritysojin ulkopuolisista alueista ja ovat osa kasvillisuuskentän 95 ha valuma-aluetta.

 Pohjoisen tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ve­sien­kä­sit­te­ly­ra­ken­tei­den lisäksi virtaamansäätöpatojen ja pumppausaltaan sekä pumppaamon kaut­ta kasvillisuuskentälle 1. Kentän pinta-ala on 12 ha, joka on 12,6 % sen nykyisestä valuma-alueesta 95,0 ha. Veden virtausta kentällä on hi­das­tet­tu kahdella välipenkereellä.

 Myös lohkojen 7, 9 ja 10 kaivuturpeen nostoalueet (yht. 11,3 ha) eristetään eri­tys­ojin. Kaivualueita ei vesitetä, vaan ne siirtyvät metsätalouskäyttöön si­tä mukaa, kun alueen turvemassa on hyödynnetty. Kaivualueilta vedet joh­de­taan kasvillisuuskentälle 2.             

 Eteläisen alueen kasvillisuuskenttä 2 on suunniteltu perustettavan tuo­tan­nos­ta poistuneelle alueelle. Kentälle kylvetään ruokohelpeä. Pinta-alaksi on suunniteltu 4,8 ha, joka on 7,3 % valuma-alueestaan (66 ha). Kenttien koot täyttävät suosituksen 6 % valuma-alueesta.

 Laskuojan purkureitti on laskuoja 1 - Kokemusjoki - Kovelahti Ky­rös­jär­ves­sä. Kovelahteen johtuvat veden Kokemusjoen kautta myös Rukonevan tuo­tan­to­alu­eel­ta.

 Päästöt vesistöön ja vesistövaikutukset

 Niininevan lisäalueiden nykykuormituksen arvioidaan olevan noin 500 kg kiin­to­ai­net­ta, 3 kg fosforia, 80 kg typpeä ja 3 200 kg CODMn.

 Niininevan bruttokuormitus on ollut vuosina 2015-2018 keskimäärin noin 4 000 kg/a kiintoainetta, 20 kg/a fosforia, 480 kg/a typpeä ja 19 150 kg/a or­gaa­nis­ta happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Vastaavat net­to­kuor­mi­tus­ar­vot 3 600 kg kiintoainetta, 13 kg fosforia ja 250 kg typpeä.

 Kasvillisuuskentän puhdistusteho on kiintoaineksen osalta ollut erittäin hy­vä (90-95 %) ja fosforin osalta hyvä (53-68 %). Typen (-7...18 %) ja COD:n (-11...38 %) osalta kenttä on toiminut jonkin verran.

 Suurin osa vesistöpäästöistä aiheutuu suon peruskuivatuksessa kun­toon­pa­no­vai­hees­sa. Lisäalueilla, joihin lupaa haetaan, turve nostetaan kai­vin­ko­neel­la eikä se vaadi kuntoonpanotoimenpiteitä. Siten kun­toon­pa­no­vai­heen kuormituksia ei arvioida. Turvetuotantoalueen valumavedet kä­si­tel­lään ympärivuotisesta kahdella kasvillisuuskentällä. 

 Hakija esittää päästömääräyksiksi, että pintavalutuskentän on saa­vu­tet­ta­va vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän ve­den pitoisuudet:
 

   puhdistusteho lähtevän veden

     pitoisuus

 Kiintoaine  50 %  8 mg/l

 Kokonaisfosfori 40 %  60 µg/l

 Kokonaistyppi 20 %  1 400 µg/l

 Määräykset esitetään tulemaan voimaan kolmannen täyden ka­len­te­ri­vuo­den alusta rakenteen käyttöönottovuodesta lukien.             

 Tuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta reit­tiä Kokemusjoki-Kyrösjärven Kovelahti. Matkaa Kovelahteen on noin 10 km. Niininevan tuotantoalueen osuus Kokemusjoen valuma-alueesta on noin 2,4 %.

 Purkuvesistä tehdään säännöllistä tarkkailua Kokemusjoessa ja Ko­ve­lah­del­la. Vuosien 2015-2018 tehtyjen vedenlaadun tarkkailujen perusteella Nii­ni­ne­val­ta lähteneen veden pH on ollut hapanta (pH 5,4-6,3), kok.P-pitoisuudet taustapitoisuutta korkeampia (40-59 µg/l), kok.N-pitoisuudet 912- 1 434 mg/l välillä ja kiintoainepitoisuudet 4,9-11 mg/l. Kokemusjoen vesi on lievästi hapanta, väriltään ruskeaa sekä ra­vin­ne-, kiintoaine- ja rautapitoista. Veden laatu on pääosin heikompi lä­hem­pä­nä Niininevaa kuin alempana vesistössä. Joen vesi on rehevien vesien ta­soa. Myös Kovelahti luokitellaan reheviin vesiin. Niininevan tuo­tan­to­alu­een osuus Kokemusjokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta on ollut vuo­sien 2008-2017 aikana ollut ravinteiden ja COD:n osalta 3-4 % luokkaa ja kiintoaineen osalta 12 %.

 Niininevalle on määrätty myös kalataloudellinen tarkkailuvelvoite yhdessä Kek­ki­lä Oy:n Rukonevan kanssa. Saaliit ovat olleet erittäin vähäisiä Koke­mus­jo­es­sa. Heikko kalasto selittynee ensisijaisesti nousuesteillä sekä ajoit­tai­sil­la vedenlaatutekijöillä. Kovelahden saaliit ole juuri muuttuneet vuo­sien 2009, 2012 ja 2015 seurannoissa.

 Muut päästöt

 Kasvuturpeen nosto kaivinkoneella ei aiheuta pölypäästöjä kuten kuivan tur­peen keräys- ja aumausvaiheet. Samoin melu on vähäisempää. Jätteinä syn­tyy vaarallisia jätteitä työkoneiden käytöstä, aumamuovia sekä rau­ta­ro­mua.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka

 Hakijan mukaan kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisella kas­vil­li­suus­ken­täl­lä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

 Tuotantoalue ja ympäristö

 Turvetuotantoalue kuuluu luonnontilaluokituksessa luokkaan 0 eli ko­ko­naan luonnontilaisuutensa menettänyt. Myös lisäalueet (21,1 ha), joille lu­paa haetaan ja jotka sijoittuvat lohkoille 1, 2, 7 ja 10, ovat menettäneet luon­non­ti­lan­sa.

 Alueella on tehty luontoselvitys vuonna 2014 ja viitasammakkoselvitys vuon­na 2015. Viitasammakko on kartoitettu myös vuonna 2018. Lajia esiin­tyy runsaimmin pohjoisen alueen kosteikolla, mutta sitä todettiin myös ete­läi­sel­lä alueella. Muutoin alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.

 Lohkon 2 pohjoispuolella noin 80 metrin etäisyydellä on Pikku-Harjulampi ja 270 metrin etäisyydellä Harjulampi. Ympäristössä on säännöllistä poh­ja­ve­si­tark­kai­lua seitsemästä kaivosta sekä lampien mittatangot. Kaivojen ve­den pinnoissa ei ole tapahtunut pysyviä muutoksia mittausjaksolla 2015-2018.

 Lisäalueen lähimmät asuinkiinteistöt sijoittuvat lohkon 1 alueella noin 200 me­rin etäisyydelle itään, lohkon 2 alueella 315 metriä itään, lohkon 7 alu­eel­la noin 400 metriä pohjoiseen ja lohkon 10 alueella 260 metriä poh­joi­seen.  Osalla kiinteistöistä on oma talousvesikaivo.

 Vaikutukset ympäristöön 

 Hakemuksen mukaisella toiminnan muutoshakemuksella ei arvioida ole­van heikentäviä lisävaikutuksia pohjavesiin, talousvesikaivoihin, pö­lyä­mi­seen tai meluun.

 Lisäalueiden nettopäästöt pintavesiin ovat vähäiset. Tuotanto kohottaa ko­ko­nais­fos­fo­ri­pi­toi­suut­ta vuositasolla laskuojan suulla 0,57 µg/l, joka on 1 % Ko­ke­mus­joen keskimääräisestä pitoisuustasosta. Kokonaistyppipitoisuus ko­hoaa 21 µg/l ja kiintoainepitoisuus 0,15 mg/l (molemmat 2 % kes­ki­mää­räi­ses­tä pitoisuustasosta). Pitoisuuslisäykset ovat todennäköisesti al­hai­sem­pia, koska turve tuotetaan kaivinkonenostona.

 Nettolisäysvaikutus olisi lisäalueen käyttöönoton jälkeen kokonaisfosforia 0,7 kg/d, kokonaistyppeä 18 kg/d ja kiintoainetta 289 kg/d.

 Päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pin­ta­ve­sien käyttöön. Turvetuotannon päättyessä päästöt vesistöön riip­pu­vat valittavasta jälkikäyttömuodosta.

 Pirkanmaa vesienhoitosuunnitelman mukaisten tavoitteiden mukaisesti tur­ve­tuo­tan­to­alu­eel­la on käytössä tehostettu vesiensuojelumenetelmä ja puh­dis­tus­te­hok­kuus on hyvä. Tuotantoalueen valumavedet käsitellään ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti kahdella kasvillisuuskentällä ja alueella on käytössä useampia vir­taa­man­sää­tö­pa­to­ja.

 Tarkkailu

 Niininevalla on Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma ja Hämeen TE-keskuksen hyväksymä kalataloustarkkailu. Hakija esittää tark­kai­lua hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti jatkossakin.

 Kalataloudelliset haitat kompensoidaan kalatalousmaksuilla, jotka on ase­tet­tu ympäristöluvan yhteydessä.

 Toiminnan aloittamislupa

 Kekkilä Oy esittää, että toiminta voitaisiin aloittaa 21,1 ha lisäalueella muu­tok­sen­haus­ta huolimatta. Hakija korvaa lisäalueilla tuotannosta poistuvia aluei­ta ja tarve kasvuturpeelle on jatkuva. Niinineva kuuluu luon­non­ti­la­luo­ki­tuk­ses­sa luokkaan 0 eli on menettänyt luonnontilaisuutensa. Tuotannon jat­ka­mi­nen ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muu­tok­sen­ha­ku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Lisäalueiden tuottaminen kai­vin­ko­ne­nos­toi­na aiheuttaa myös perinteistä tuotantomenetelmää vähemmän pö­lyä­mis­tä ja melua.

 Tarkastelu

 Hakijan toimittamien ilmakuvien lisäksi oheisaineistona on uusia ilmakuvia alu­ees­ta. Niistä näkyy paremmin lisäalueiden luonnonmukaisuus. Kai­vin­ko­ne­nos­to­na suunnitellut alueet eivät ole enää luonnontilaisia, vaan maita on kuorittu ja ojitettu. Kuitenkin lohkon 1 itäpuolinen lampi on luon­non­ti­lai­sen kaltainen, vaikka vedenpinta lienee laskenut ojitusten myötä ja lampea ym­pä­röi­vä luonnonmukaisen kasvillisuuden osuus on vain muutamia met­re­jä. Vuoden 2014 luontoselvityksessä rannalla esiintyi myös mm. si­ro­lam­pi­ko­ren­toa, joka on luontodirektiivin IV(a) laji.

 Oheisaineisto numeroimattomana:

 Tuotantoalueen kartta vesiensuojelurakenteineen

 Alueen sijaintia osoittava kartta

 Asutus tuotantoalueen lähellä

 Ilmakuvia haetuista laajennusalueista

 Valmistelija: ympäristötarkastaja Pentti Keskitalo

Ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittaa lausuntonaan Niininevan ym­pä­ris­tö­lu­van muuttamiseen, että lupa laajennusalueille voidaan myöntää ha­ke­muk­sen mukaisesti. Kaivinkonenostona tehtävä turpeennosto ei en­nal­ta arvioiden aiheuta sellaista haittaa lähiasutukselle tai ympäristölle, et­tä lupaa ei voitaisi myöntää. Erityisen tärkeää on huolehtia, että tuo­tan­to­aluei­den vedet käsitellään parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja lu­pa­mää­räyk­sis­sä edellytetään myös käsittelyn tehostamista, mikäli te­hok­kaam­pia käsittelymenetelmiä tulee käyttöön. Lohkon 1 itä­puo­li­sen lammen luonnontilaisuutta ei saa heikentää ottotoiminnalla, koska lampi on luon­non­ti­lai­sen kaltainen ja lisää alueen luonnon monimuotoisuutta.

 Merkitään, että  Riku Viitanen ja Juha Kalliokoski  poistuivat  esteellisinä kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyysperuste: hallintolaki 28.1 § 4. kohta; palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi.

 Merkitään että tämä kokouspykälä tarkastettiin kokouksessa.

Päätös:  Hyväksyttiin yksimielisesti.

  -----

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta, p. 044 7865 650

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Parkanon kaupungin ja Parkanon ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Kekkilä Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta 20.5.2024 mennessä. Aluehallintovirasto on 16.8.2021 myöntänyt Kekkilä Oy:lle luvan Niininevan turvetuotantoa koskevan toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Muutos koskee toiminnan laajentamista noin 15,5 hehtaarin lisäalalle (lohkoille L2, L7, L9 ja L10) kaivuturpeen nostoa varten hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lohkot käyvät ilmi aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 2 olevasta kartasta.

Lisäksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 13.6.2016 myöntämän ympäristöluvan (nro 98/2016/1, dnro LSSAVI/6354/2014) lupamääräyksiä 3, 4, 8 ja 9 on muutettu ja lisätty lupamääräys 2.1.

Kekkilä Oy on hakenut ympäristöluvan muuttamista muun ohella niin, että lupa myönnetään yhteensä 21,1 hehtaarin alueelle lohkoille 1, 2, 7, 9 ja 10. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkolla L1 noin 5,6 ha:n alalla. Hylätty alue on merkitty päätöksen liitteenä 2 olevaan karttaan. Toimintaa on muutoin harjoitettava hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti ja noudattaen voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä nro 98/2016/1 (dnro LSSAVI/6354/2014, antopäivä 13.6.2016).

Päätöksellä muutetut lupamääräykset 8 ja 9 kuuluvat seuraavasti:

8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että

tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.

Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä

aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle

asuinrakennuksista tai Harjulammista.

Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty

tuotantoalueen lohkon 2 pohjoisosalla ja lohkolla 3 sekä kaivuturvealueilla

lohkolla 2, lohkon 7 koillisosassa, lohkon 9 pohjoisosassa ja lohkon 10

pohjoisosassa päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla silloin, kun tuulee

asutukseen päin. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja

nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä

häiritsevästi.

9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.

Tuotantoalueen lohkon 2 pohjoisosalla ja lohkolla 3 päätöksen liitekarttaan

merkityllä alueella ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22-7.

Kaivuturpeen nostoalueilla konetöitä saa tehdä arkisin ma-pe klo 8-18

välisenä aikana.

Aluehallintoviraston päätöksen perusteluita

Aluehallintovirasto on arvioinut, että luvan myöntämisedellytyksiä lohkon L1 tuotantoon ei ole asutuksen läheisyyden ja läheisen luonnontilaisen kaltaisen lammen säilyttämisen vuoksi. Noin puolen hehtaarin kokoinen lampi sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä lohkon itäpuolella. Luontoselvityksessä 2014 lammella on havaittu esiintyvän sirolampikorentoa, joka kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Lammen säästäminen on tarpeen paikallisesti arvokkaana luonnon monimuotoisuutta lisäävänä kohteena. Aluehallintovirasto katsoo, että turvetuotannon sijoittaminen lammen välittömään läheisyyteen saattaisi muuttaa ympäristön ja lammen hydrologiaa nykyisestä ja aiheuttaa lammen tilan muutoksen.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi

annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 8 ja 9. Lisäksi, koska tuotantoalueet sijaitsevat niin lähellä asutusta, liiallisen häiriön

välttämiseksi kaivuturpeen tuotannolle on asetettu tiukemmat rajoitukset toiminta-ajan suhteen kuin muulle toiminnalle.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa

Kekkilä Oy valitti päätöksestä ja vaati, että:

1. Aluehallintoviraston päätös kumotaan siltä osin kuin aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen noin 5,6 hehtaarin alueelta lohkolla L1 ja että lupa myönnetään hakemuksen laajuudessa. Toissijaisesti muutoksenhakija on vaatinut, että asia palautetaan lohkon 1 osalta aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Aluehallintoviraston päätös kumotaan siltä osin kuin aluehallintovirasto on lupamääräyksen 8 toisessa kappaleessa kieltänyt pölyämistä aiheuttavan toiminnan kaivuturvealueilla lohkolla 2, lohkon 7 koillisosassa, lohkon 9 pohjoisosassa ja lohkon 10 pohjoisosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella silloin, kun tuulee asutukseen päin.
   
3. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 9 kolmas kappale

muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaivuturpeen nostoalueilla konetöitä ei saa tehdä klo 22-07 välisenä aikana.

Perusteluinaan muutoksenhakija on esittänyt, että toiminta 5,6 hehtaarin

alueella on kaivutyötä, jossa märkänä nostettava ja kuormattava turve ei muodosta pölyä, joten haitallista pölyvaikutusta ei aiheudu välittömään lähiympäristöönkään. Lisäksi käytössä olevat koneet ovat nykyaikaisia, alueella ei toimittaisi klo 22-7 välisenä aikana ja toiminta päiväsaikaan on vaiheittaista ja jaksottaista.

Nimettömän lammen ympäristö on aiemmin ollut tavanomaisessa turvetuotannossa. Ei-luonnontilaisen lammen vesitalous on suorasta sadannasta riippuvainen. Todennäköisesti lammen vedenpinta on suon pintojen kuivattamisesta johtuvan painumisen johdosta nykyiselläänkin tuotannossa olleita alueita ylempänä. Koska tuotantoalueen ja lammen väliseen alueeseen ei kohdisteta kaivutöitä ja koska alue on tiivistä suotautumista estävää suota, lammen vesitalouteen ja sillä

esiintyviin lajeihin ei vaikutettaisi millään tavalla.

Koska märkä turve ei pölyä ja työmaaliikenne ei suuntaudu asutusalueille,

eivät märän turpeen nosto ja kuljetukset nostoalueilta kasvuturvetehtaalle voi aiheuttaa rajoitettavaa tai kiellettävää pöly- ja meluhaittaa asutukselle. Toimintakiellolle klo 18-22 ei ole mitään perusteita. Myöskään lauantaiselle ja sunnuntaiselle toimintakiellolle ei ole perusteita. Lauantai on arkipäivä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus kumosi 6.6.2023 aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on hylätty hakemus turvetuotantoon lohkon L1 noin 5,6 ha:n alalla ja palautti asian aluehallintovirastolle tältä osin uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi hallinto-oikeus osittain hyväksyen muutti lupamääräykset 8 ja 9 kuulumaan seuraavasti:

8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että

tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.

Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä

aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle

asuinrakennuksista tai Harjulammista.

Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty

tuotantoalueen lohkon 2 pohjoisosalla ja lohkolla 3 (poistettu tekstiä) silloin,

kun tuulee asutukseen päin. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.

Tuotantoalueen lohkon 2 pohjoisosalla ja lohkolla 3 päätöksen liitekarttaan

merkityllä alueella ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22-7.

Kaivuturpeen nostoalueilla konetöitä saa tehdä arkisin ma-pe klo 7-22

välisenä aikana.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Hallinto-oikeus katsoo, että että asiassa saadun selvityksen mukaan aikaisempi turvetuotanto ja ojitukset ovat muuttaneet lammen luonnontilaa ja hydrologiaa sekä sitä ympäröivää kasvillisuutta eikä se siten ole vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitettu luonnontilainen lampi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty.

Lammella on luontoselvitystä tehtäessä tavattu kaksi sirolampikorentokoirasta. Lammelta puuttuu lajin lisääntymisympäristössään suosima kelluslehtinen kasvillisuus. Laji ei selvityksen mukaan todennäköisesti lisäänny lammella, vaan kyse on ennemminkin nuorista vaeltelevista yksilöistä.

Massansiirtomenetelmässä ojia ei kaiveta kivennäismaahan saakka, eikä tuotantoaluetta kuivateta vastaavalla tavalla kuin perinteisessä turvetuotannossa. Hallinto-oikeus katsoo, että lammen ja tuotantoalueen väliin hakemuksen mukaan jätettävä 65 metrin levyinen suojavyöhyke on riittävä estämään mahdollista sirolampikorennon lisääntymis- tai levähdyspaikkaa heikentävät vaikutukset.

Edellä esitetyn perusteella aluehallintoviraston ei olisi tullut hylätä hakemusta lohkon 1 noin 5,6 hehtaarin osalta mainitsemillaan perusteilla. Sen vuoksi asia on tältä osin palautettu uudelleen käsiteltäväksi. Aluehallintoviraston tulee asiaa uudelleen käsitellessään arvioida, ovatko luvan myöntämisen edellytykset muutoin olemassa hylätyn alueen osalta.

Turpeen nostamisesta märkänä ei aiheudu pölyhaittaa. Koska massansiirtomenetelmään ei kuulu tuotantoalueella muita työvaiheita kuin kaivinkonekaivu ja kuljetus, eivät toiminnan melu- ja pölyvaikutukset ole rinnastettavissa tavanomaiseen turvetuotantoon. Näin ollen toimintaa ei ole tarpeen rajoittaa niin paljon, kuin aluehallintovirasto on päätöksessään tehnyt, vaikka toiminta-alue sijaitsee melko lähellä asutusta. Hallinto-oikeus katsoo, että toimintaa on kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi edelleen syytä rajoittaa niin, että kaivuturpeen nostoalueilla ei tehdä konetöitä arkipyhinä eikä viikonloppuisin, mutta muutoin lupamääräyksiä 8 ja 9 on mahdollista muuttaa valituskirjelmässä vaaditulla tavalla.

Numeroimattomana oheisaineistona:

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 6.6.2023

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös 16.8.2021

Lohkon L1 (5,6 ha) sijaintia osoittava karttaliite ja ilmakuva.

Lausuntopyyntö

Esittelijä Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Päätösehdotus Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunta päättää lausuntonaan toistaa kantansa, että se ei näe kavinkonenostona tehtävän turpeennoston aiheuttavan sellaista haittaa ympäristölle, luonnolle tai lähiasutukselle, etteikö lupaa lohkolle L1 voida myöntää hakemuksen mukaisesti. Lohkon L1 itäpuolisen lammen tilaa ei saa heikentää ottotoiminnalla, koska lampi on luonnontilaisen kaltainen ja lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Lautakunta hyväksyy päätösehdotuksen edellä olevan selostuksen perusteella lausuntonaan ja antaa sen edelleen Parkanon kaupungin hallituksen hyväksyttäväksi.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.