Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 31.10.2023/Pykälä 107

Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.10.2023 § 107  

634/11.01.00.00/2023  

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 §:n mukaisesta ympäristölupa-hakemuksesta, joka koskee Paukkulan ampumaradan toimintaa.

Yleiskuvaus toiminnasta

Parkanon Ampujat ry hakee ympäristölupaa Paukkulan ampumaradalle omistamalleen kiin­teis­töl­le RN:o 581-421-5-265, os. Visurintie Parkano.  Yhteyshenkilönä toimii -------------

Ampumarata-alueella on pistoolirata, pienoiskiväärirata ja riistamaali-/villikarjurata. Rata on perustettu vuonna 1963.

Yhdistys hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa sekä ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain 199 §:n mukaista lupaa toiminnan jatkamiselle mah­dol­li­ses­ta muutoksenhausta huolimatta. Hakija esittää, että vakuutta ei tarvitsisi asettaa ampumaradan pitkän historian takia ja sen vuoksi, että radan käytöstä ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaran lisääntymistä.

Luvan hakemisen peruste

Luvan tarve määräytyy ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain 27 §:n 1 momentin liitteen 1 tau­lu­kon 2 kohdan 14 a (ulkona sijaitseva ampumarata) pe­rus­teel­la.

Lupaviranomaisen toimivalta

Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 13 a mukaan perusteella kunnan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­nen.

Aikaisemman luvat

Paukkulan ampumaradalle on myönnetty terveyslautakunnan sijoituspaikkalupa vuonna 1983. Ympäristölupaa on haettu vuonna 2004, mutta prosessi on jäänyt kesken täydennyspyynnön jälkeen. Ympäristölupahakemus on jätetty uudelleen vuonna 2018, mutta käsittely on jäänyt kesken pyydettyjen täydennysten vuoksi.

Toiminta-alue ja ympäristö

Ampumarata sijaitsee Parkanon kaupungin keskustasta noin 5 km pohjoiseen. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja hiekkaa. Vedenottamon alueella on havaittu jopa 9 metrin hiekkakerrostuma tiiviin moreenin päällä, mutta pääosin hiekkakerros on noin metrin paksuinen.

Rata-alueen kasvillisuus on pääosin matalaa varvikkoa. Pistooliradan edustalla on kangas, jolta hylsyt saadaan kerättyä helposti.

Radan pohjoispuolella on Parkano-Karvian riistanhoitoyhdistyksen Visurin ampumarata. Ampumarata sijoittuu harvaan asutulle alueelle. Ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Noin 500 m etäisyydellä kaakkoon on metsästysseuran kota ja itään ja itäkaakkoon 1,5 km etäisyydellä kuntorata laavuineen.

Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat lähialueiden asuin- ja va­paa-ajan­asun­not. Lähin asuinrakennus sijoittuu noin 1,7 km koilliseen ja lähimmät loma-asunnot ampumasuunnassa noin 2 km etäisyydellä pohjoiskoillisessa. Radasta lounaaseen on Iso-Visurin rannalla kolme vapaa-ajanasuntoa noin 800 metrin etäisyydellä.

Toiminta-alue sijoittuu Riuttasjärven-Linnanjärven valuma-alueelle. Radalla ei ole ojia tai selkeää pintavesireittiä ratakiinteistön ulkopuolelle, joten sade- ja sulamisvedet imeytyvät todennäköisesti kiinteistölle. Teoreettisesti pinnanmuotojen perusteella vedet virtaisivat etelään Visurilampeen.  

Ampumarata-alue sijoittuu Karjanmaa B 1-luokan pohjavesialueelle ja pääosin sen varsinaiselle muodostumisalueelle. Parkanon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa sekä Paukkulan että Visurin ampuradat on todettu ainoaksi Karjanmaa B:n pohjavesialueen pohjavedelle mahdollisesti riskiä aiheuttaviksi toiminnoiksi. Toimenpiteeksi on vuonna 2015 ehdotettu pohjaveden laadun tarkkailua ja suojaustoimenpiteiden harkitsemista, jos vedenlaadussa havaitaan muutoksia. Pohjavesialueella on kuilukaivo, joka on otettu uudelleen käyttöön vuonna 2021. Parkanon Vesi Oy:n mukaan kaivo korvataan siiviläkaivolla, jos vedenhankintaa täytyy tulevaisuudessa tehostaa. Tällä hetkellä pohjavesi UV-desinfioidaan ja pH korjataan, minkä jälkeen vesi johdetaan verkostoon. Etäisyys Paukkulan ampumaradan kiinteistöltä vedenottamolle on lähimmillään noin 70 m. Vedenottamolle ei ole määritetty suojavyöhykettä eikä sen ympärillä ole suoja-aitaa.

Vedenottamon kaivossa pohjaveden pinta on tasolla noin +159,00 ja vesi virtaa ottamolle pohjoiskoillisesta. Pohjaveden laatu on pysynyt hyvä happamuutta lukuun ottamatta.

Pohjavesimuodostumalla vuorottelee moreeni- ja hiekkakerrokset ja moreenikerrokset vaikuttavat pohjaveden virtaussuuntiin ja purkautumiseen ja pohjavettä purkautuu ympäristön ojitusalueelle.

Lähialueella ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Lähin Natura 2000 -verkoston alue Kaidatvedet sijoittuu noin 1,7 km etäisyydelle eikä haitta-aineiden arvioida vaikuttavan suojelun perusteina oleviin arvoihin. Nälkähittenkankaan Natura-alue (vanha metsä) sijaitsee noin 5 km etäisyydellä ja yksityinen Karhuluoman luonnonsuojelualue noin 3,7 km etäisyydellä.

Kaavoitustilanne

Ampumarata-alue on merkitty Pirkanmaan maa­kun­ta­kaa­vaan 2040 seudullisesti merkittävänä ampuma- ja/tai moottorirata-alueena. Alueella on myös pohjavesialuemerkintä Karjanmaa B pohjavesialueen vuoksi. Kaavamääräysten mukaan pohjavesialueella tulee varmistua siitä, ettei radan toiminta vaaranna pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Ympäristöhäiriöiden vaikutukset tulee ehkäistä riittävin teknisin ratkaisuin ja/tai suoja-aluein.

Alueella ei ole Parkanon kaupungin maankäyttösuunnitelmia. Lähin asemakaava-alue on Iso-Visurin ranta-asemakaava lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä lounaassa.

Ampumaradan toiminta-ajat

Paukkulan ampumaradalla on pistoolirata, pienoiskiväärirata ja riistamaali-/villikarjurata. Ampumasuunta on koilliseen. Radalla ammutaan pienoiskiväärillä ja pistooleilla (pienoispistooli, isopistooli ja 9 mm pistooli).

Radan toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin klo 11.00-21.00, viikonloppuisin klo 12.00-21.00. Käyttö painottuu touko-elokuulle eikä radalla ammuta nykyisin syyskuusta huhtikuuhun. Radalla on säännöllisiä harjoitusvuoroja kesä-heinäkuussa 4 kertaa viikossa ja kesän lopulla sisäiset kilpailut.

Eniten käytetään pistoolirataa. Rataa käyttävät säännöllisesti Parkanon ampujien ja muiden seurojen jäsenet (mm. Parkanon reserviläiset, aliupseerikerho ja Parkanon reserviupseerikerho) sekä sotilaspoliisi ja poliisi. Puolustusvoimat suorittavat kerran vuodessa radalla 9 mm pistoolin tasokokeet. Lisäksi rataa käyttää muita satunnaisia käyttäjiä ja tulevaisuudessa radan on tarkoitus palvella nykyistä laajempaa käyttäjäjoukkoa.

Vuotuinen laukaisumäärä on 5 000-6 000 laukausta vuodessa, mutta laukaisumäärän odotetaan kasvavan jo vuoden 2022 kesällä. Maksimilaukaisumääräksi tulevaisuudessa arvioidaan keskimäärin 20 000 laukaista vuodessa.  

Ampumaradan rakenteet

Radoilla on maa-aineksesta rakennetut sivu- ja taustavallit. Radoilla on myös luotiloukut, jotka on asennettu pienoiskivääriradalle perustamisvaiheessa ja pistooliradalla vuodesta 1995 alkaen. Riistamaaliradalle luotienkeräysjärjestelmä on rakennettu kesällä 2005. Luotiloukut tyhjennetään säännöllisesti toimintakauden jälkeen.

Pistooliradalla on kevytrakenteinen 20-paikkainen ampumakatos ja katettu taululaitteisto. Luotiloukut sijaitsevat katoksen alla. Ampumakatoksen edessä on suodatinkangas, josta hylsyt on helppo kerätä talteen.

Pienoiskivääriradalla on kevytrakenteinen ampumakatos ja katettu taululaitteisto. Välialueella on lisäksi kevytrakenteiset seinät viiden ampumapaikan välein. Luotiloukut sijaitsevat taululaitteiden takana katoksen alla.

Riistamaaliradalla on kevytrakenteinen kaksipaikkainen ampumakatos, näyttösuoja, liikkuvan maalin kiskot ja taululaitteiston varastokatokset. Luotiloukku on kiinni maalilaitteessa. Kun rataa ei käytetä, maalilaite säilytetään varastokatoksessa.

Ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen

Melu

Ampumaratatoiminnan melun vaikutukset liittyvät ensisijaisesti häiritsevyyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ampumaratamelun ohjearvot (Vnp 53/1997) on tarkoitettu maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten eikä niiden perusteella arvioida terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Rakennetuilla radoilla ohjearvoja voitaisiin pitää tavoitearvoina.

Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla (LAImax) on enintään:

-          asumiseen käytettävillä alueilla 65 dB

-          loma-asumiseen käytettävillä alueilla 60 dB ja

-          luonnonsuojelualueilla 60 dB

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan AI-enimmäisäänitaso tulee mitata vähintään viiden laukauksen keskiarvona. Yksittäisen laukauksen enimmäisäänitaso voi vaihdella tuntuvasti sääolojen vaihteluiden takia. Kahden peräkkäisen laukauksen melutaso voi erota toisistaan yli 10 dB. Eri päivinä hyväksyttävissä sääoloissa tehtyjen mittausten päiväkohtaisten kokonaistulosten vaihteluväli voi sekin olla 15-20 dB. Melumittauksia paremmin melutilannetta kuvaa laskentamallien käyttäminen.

Paukkulan radan osalta avoimen maaston melusapluunoiden perusteella voidaan todeta, että pienoiskiväärin ja pienoispistoolin melu ei ylitä ohjearvoja lähialueen altistuvissa kohteissa. Sen sijaan 9 mm pistooliradan melu saattaa ylittää loma-asumiseen käytettäville alueille ja luonnonsuojelualueille asetetun VNp 53/1997 mukaisen 60 dB:n ohjearvon neljällä vapaa-ajan asunnolla ja Kaidatvedet -Natura-alueella. Mahdolliset ylitykset ovat alle 5 dB ja ne ovat hallittavissa käyttöaikojen rajoittamisella.

Ampumaratojen ja häiriintyvien kohteiden välissä on vain vähän melua torjuvia maastonmuotoja, mutta on mahdollista, että ne yhdessä radan kevytrakenteisen ampumakatoksen sekä seinien ja taustavallin kanssa tuottavat tarvittavan muutaman desibelin vaimennusvaikutuksen, jolloin melun ohjearvo ei ylittyisi. Isojen pistoolien käyttö on lisäksi rajoitetumpaa, kun niille on vain viisi ampumapaikkaa. Melun leviäminen pistoolin ja pienoiskiväärin suupamauksena on esitetty oheismateriaalina avoimessa maastossa sapluunoiden perusteella.

Hakemuksen mukaan Paukkulan ampuradan melukuormitusta voidaan hallita käyttöaikojen avulla. Radan käyttöajat ovat rajoitetummat kuin mitä ohjearvon täyttyminen oikeuttaisi (päivittäin klo 7-22).

Jätteet

Toiminnassa syntyy luotijätettä luotiloukuista, hylsyjä, pahvijätettä maalitauluista ja pakkauksista, puujätettä rikkoutuneista taululaitteista ja satunnaisesti muovia tai sekajätettä. Loukuista tyhjennetyt luodit ja kerätyt hylsyt myydään romumetallina. Muut jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan soveltuville keräyspisteille. Radalla on kuivakäymälä.

Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin

Ympäristöä kuormittava vaikutus syntyy ampumaradoilla pääasiassa haulien ja luotien sisältämistä haitallisista raskasmetalleista. Luodeissa lyijyä on noin 89 %, kuparia noin 9 % ja antimonia ja sinkkiä molempia noin 1 %. Luotien ja haulien päästessä kosketuksiin ympäristön kanssa, ne alkavat rapautua ja metalleja vapautuu maaperään. Kuivissa ja pH:ltaan neutraaleissa oloissa metallien vapautuminen on hyvin hidasta ja pitkävaikutteista.

Luotiaseradoilla valtaosa luodeista kertyy maalialueiden taakse taustavallin iskemäkohtaan. Paukkulan ampumaradalla on luotien keräysjärjestelmät, joten ratarakenteisiin ei kerry uutta lyijykuormitusta, joka olisi alttiina rapautumiselle. Pistooliradan ja riistamaaliradan taustavallissa on jäljellä ennen luotienkeräysjärjestelmien asentamista ammuttuja luoteja. Taustavallien maa-aines ei kuitenkaan pidätä vettä, joten metallit eivät ole pitkiä aikoja kosketuksissa veden kanssa.

Paukkulan ampumaradan taustavalleista on otettu näytteitä vuonna 2018. Pienoiskivääriradan taustavallista ei löytynyt kohonneita metallipitoisuuksia. Pistooliradan ja riistamaaliradan taustavalleissa todettiin olevan ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä.

Läheiseltä Karjanmaa B:n vedenottamolta on otettu pohjavesinäyte vuosina 2015 ja 2021. Pitoisuudet eivät ylittäneet talousvesiasetuksen mukaisia raja-arvoja. Esim. lyijyn kokonaispitoisuus vaihteli <0,1.<0,8 µg/l välillä, kun raja-arvo on 10 µg/l. Näytteistä tutkittiin myös mm. kupari, arseeni, sinkki ja antimoni.

Liikenne

Radalle liikennöi parhaimmalla käyttökaudella 15-20 ajoneuvoa viikossa. Talviaikaan tietä radalle ei aurata, joten käyttäjiäkään ei käytännössä ole.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Paukkulan ampumarata luokitellaan pohjaveden kannalta vaativaan riskiluokkaan. Haitta-aineiden hallinnan osalta hallintakeinoina on käytön seuranta ja raportointi. Lisäksi keinona on haitta-ainepitoisten vesien koonti ja tarvittaessa käsittely sekä kunnostus toiminnan loputtua.

Ampumaradalla on ollut jo pitkään käytössä luotien keräysjärjestelmä, mikä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Raskasmetallipitoiset maat voidaan jättää paikoilleen rata-alueelle ja kunnostus tulee tarkasteltavaksi toiminnan loputtua tai mikäli toiminta muuttuu.

Melua voidaan radalla hallita käytettävien aseiden avulla. Rata sijaitsee harvaan asutulla alueella. Melukuormitusta hallitaan rajoitetulla 9 mm pistoolin käytöllä ja käyttöaikojen avulla.

Vaikutukset ympäristöön

Paukkulan radalla on käytössä luotiloukut kaikilla radoilla, mikä rajoittaa ympäristökuormitusta. Luotiloukut on myös katettu, jolloin loukkuihin ei pääse kertymään vettä. Pistooliradan ja riistamaaliradan taustavalleissa on ennen luotiloukkujen asentamista kertyneitä metalleja. Pistooliradan taustavalliin on kertynyt arviolta noin 820 kiloa ja riistamaaliradan taustavalliin noin 110 kiloa lyijyä.

Ampumaradalla ei muodostu merkittäviä määriä pintavesiä, joten ampumarata-alueelta ei kulkeudu pintavesien kautta haitta-aineita rata-alueen ulkopuolelle. Paukkulan ampumaradan pintavesiriski on pieni, mutta pohjavesiriski kohtalainen. Ampumarata luokitellaan riskitasoon 2b eli luokkaan vaativa.

Melusapluunamallin tarkastelun perusteella on mahdollista, että ohjearvot ylittyvät 9 mm pistooliradan osalta lievästi neljällä vapaa-ajanasunnolla. Kevytrakenteinen ampumasuoja ja taustavalli voivat vaimentaa melua niin, että ohjearvot eivät ylity. Muiden aseiden käytöstä melu ei ylitä ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa.

Toiminnan seuranta ja vaikutusten tarkkailu

Ampumaradan melupäästöä tarkkaillaan laukaisumäärien perusteella. Ampuma-aikoja noudatetaan ja rakenteiden kuntoa seurataan. Luotien keräysjärjestelmät tyhjennetään säännöllisesti ja metallit toimitetaan kierrätykseen. Kierrätykseen toimitetuista jätemääristä pidetään kirjaa.

Ratarakenteen kunnostustarve tulee arvioitavaksi, jos ampumaratatoiminta loppuu tai maankäyttö alueella muuttuu. Uutta haitta-ainekuormitusta ei synny luotiloukkujen ansiosta.

Riskitasoon 2b kuuluvilla radoilla suositellaan pohjavesien tarkkailua 1-3 vuoden välein. Paukkulan ampumaradalle esitetään tarkkailua 3 vuoden välein läheiseltä vedenottamolta yhteistarkkailuna Parkano-Karvian rhy:n Visurin ampumaradan kanssa. Näytteestä tutkitaan liukoiset metallit lyijy, antimoni, kupari, sinkki ja arseeni sekä pH, orgaaninen aines, happipitoisuus ja sameus. Tarkkailusta kootaan vuosiraportti valvontaviranomaiselle.

Poikkeukselliset tilanteet

Toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat ympäristövaikutusten lisääntymiseen. Turvallisuuden osalta viranomainen on poliisi, joten turvallisuusasioita ei arvioida ympäristölupahakemuksessa.

Anomus käsittelymaksun alentamiseksi

Yhdistys on anonut myös ympäristöluvan käsittelymaksun alentamista erillisellä sähköpostilla. Perusteluna ilmoitetaan, että kyseessä on yleishyödyllinen toiminta, eikä toiminnalla tehdä tai tavoitella voittoa. Käsittelymaksun alentaminen on tarpeen myös jo syntyneiden ja tulevien kulujen vuoksi.

Lupahakemuksen käsittely

Ympäristölupahakemus jätettiin Parkanon kaupungille 23.5.2023. Lu­pa­ha­ke­mus kuulutettiin kaupungin kotisivuilla 26.5.-30.6.2023 vä­li­sen ajan. Vaikutusalueen kiinteistöille lähetettiin eril­lis­tie­dok­si­an­to ha­ke­muk­sen vireilläolosta ja vireilläolosta ilmoitettu myös Ylä-Sa­ta­kun­ta -leh­des­sä 31.5.2023.

Nähtävillä oloaikana jätettiin yksi muistutus ja yksi mielipide lupahakemuksesta.

Lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen, Sas­ta­ma­lan kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja Parkanon Vesi Oy:n lau­sun­not.

Ympäristötarkastaja suoritti ampumaradalle tarkastuksen 24.10.2023.

Lausunnot

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

Pirkanmaan ELY-kes­kus katsoo, että nyt kyseessä olevalla ampumaradalla ei ole lainvoimaista ympäristönsuojelulain (86/2000 tai 527/2014) mukaista lupaa. Toiminnalle on aikaisemmin myönnetty Parkanon kunnan terveyslautakunnan sijoituspaikkalupa 15.6.1983 ja ampumarata on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 16.11.2001, mutta ampumaradalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa eikä toiminnan vaikutuksien haitallisuutta ympäristölle ole ympäristölupaharkinnassa aikaisemmin arvioitu, joten ympäristönsuojelulain soveltamisen kannalta asiassa on kyse uudesta ympäristöluvasta ja ympäristölupaharkinnassa toimintaa arvioidaan

uuden ampumaradan sijoittamisena alueelle. Myös oikeuskäytännössä

asiaa on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tulkittu samalla tavalla

(mm. Vaasan hallinto-oikeudet seuraavat päätökset: VHaO päätös

18.6.2021 nro 21/0100/3, VHaO päätös 19.1.2022 nro 41/2022 sekä

VHaO 7.9.2023 nro 1105/2023).

ELY-keskus huomauttaa, että pohjavettä pilaavien aineiden laatunormi lyijylle on 5 µg/l, sinkille 60 µg/l, kuparille 20 µg/l sekä arseenille 5 µg/l. Pohjavesinäytteistä on havaittu pohjavesilammikon osalta lyijyä, arseenia, sinkkiä ja kuparia. Pohjavesiputkesta PVP1 on havaittu sinkkiä 14 µg/l. Pohjavesiputkesta PVP2 on havaittu arseenia ja sinkkiä 1,7 µg/l. Pohjavesiputki PVP3 ei sijaitse ampumaratojen alueelle, vaan pohjavesialueen pohjoisosassa. Myös siitä on havaittu arseenia ja sinkkiä 160 µg/l. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että vuoden 2015 näytteenoton pitoisuudet eivät ole liukoisia pitoisuuksia, jollaisia niiden tulisi olla.

Lupahakemuksessa on arvioitu pohjaveden virtaussuuntaa vuonna 2015 valmistuneen pohjavesien suojelusuunnitelman perusteella. ELY-keskus tuo esille, että viereinen Karjanmaa II-vedenottamo on ollut poissa käytöstä 20 vuotta, eli myös suojelusuunnitelman valmistumisen aikana. Vedenottamolla on lupa ottaa vettä 300 m3/d. Hakemuksessa ei ole arvioitu sitä, että veden-ottomäärän kasvaessa myös vedenottamon sieppausalue kasvaa ja virtaussuunnat heijastelevat tätä. Karjanmaa II -vedenottamolla ei ole vesioikeuden arvioimaa lähisuojavyöhykettä, mutta etäisyys vedenottamolle on lähimmillään Paukkulan ampumaradan kiinteistöltä noin 70 m. ELY-keskus huomauttaa, että yleisesti pohjavedenottamoiden suoja-alueet vaihtelevat siten, että lähisuojavyöhyke ulottuu päävirtaussuunnassa noin ottamon yläpuolelle 300-500 metriä. Näin on todennäköistä, että molemmat ampumaradat ulottuvat kokonaan tai osittain vedenottamon arvioidulle lähisuojavyöhykkeelle.

Parkanon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa ampuradat on todettu ainoaksi Karjanmaa B:n pohjavesialueen pohjavedelle mahdollisesti riskiä aiheuttaviksi toiminnoiksi. ELY-keskus korostaa, että nyt tehty pohjavesi-näytteenotto on vasta kertaluontoinen ja vaatii toistamista. Silti siitä käy ilmi, että ampumaratatoiminnassa tarkkailtavia parametrejä löytyy jo pohjavedestä, vaikka pitoisuudet eivät ylitä pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormia tai talousvesiasetuksen mukaisia raja-arvoja.

Johtopäätöksissä Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ampumaradan aiempi toimiminen ilman ympäristölupaa ei luo oikeutettuja odotuksia siitä, miten lupaharkinta toiminnan sijoittumisen osalta tulee suorittaa. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ampumarata sijaitsee maankäytöllisesti herkällä alueella, jolla on tärkeä merkitys vedenhankinnan ja ympäristönsuojelun kannalta. ELY-keskus katsoo, että pohjavesialueelle sijoittuvan ampumaradan toiminta voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaista pohjaveden vaarantumista ja pilaantumista.

Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ampumaradan

toiminta vaikeuttaa myös alueen käyttämistä maakuntakaavassa

varattuun tarkoitukseen (YSL 12 §) toiminnan pohjavesivaikutusten

takia. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että paras ratkaisu pohjavedelle, maaperälle ja vedenhankinnalle aiheutuvien riskien vähentämiseksi on sijoittaa

ampumarata pohjavesialueen ulkopuolelle.

Toiminnan loputtua rata-alue on puhdistettava jätteistä ja rakenteista.

Maaperän tila on selvitettävä riittävästi ja puhdistettava ELY-keskuksen

hyväksymällä tavalla. Ennen toiminnan lopettamista toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaisen käsiteltäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä maaperän-, pohja- ja pintavesiensuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.

ELY-keskuksen mukaan lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole luvan myöntämisen edellytyksiä.

Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunto

Sastamalan ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa lausunnossaan, että ampumarata sijaitsee Karjanmaa B:n 1-luokan pohjavesialueella. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden laadun ja vedenhankintakäytön vaarantumista. Melusapluunalla tehdyn arvion mukaisesti toiminnasta voi aiheutua 60 dB ylitystä neljällä vapaa-ajan asunnolla. Ampumaradan toiminnan meluvaikutukset eivät saa aiheuttaa lähiasukkaille kohtuutonta rasitusta.

Parkanon Vesi Oy ei jättänyt lausuntoa.

Muistuttuja A (lähikiinteistön omistaja) ilmoittaa muistutuksessaan ympärivuotisille asuinkiinteistöilleen aiheutuvasta meluhaitasta, että ampumaradan käyttö aiheuttaa säännöllisesti merkittävää meluhaittaa. Kokemuksemme mukaan radan käyttö on viime vuosien aikana selvästi lisääntynyt.  Jäte- ja vesihaittaa ei aiheudu.

Mielipiteessään B (metsäkiinteistön omistaja) ilmoittaa kannanottonaan puoltavansa ja suhtautuvansa erittäin positiivisesti ampumaratoihin ja niissä tapahtuvaan toimintaan. Perusteluina ilmoitetaan, että radat tarjoavat turvalliset, organisoidut ja valvotut olosuhteet ammunnan harjoittamiseen ja jos ampumaratoja vähennetään, siirtyy ampumatoiminta soramontuille, nevoille, pelloille jne.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Parkanon Ampujat ry on antanut lausuntoihin ja muistutuksiin vas­ti­neen 9.10.2023.

Vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon

Hakija huomauttaa, että Paukkulan ampumaradalla on terveydenhoitolain (469/1965) mukainen sijoituspaikkalupa. Kyseessä on silloisen lainsäädännön mukainen lupa, joka on jäänyt voimaan vuonna 2000 voimaantulleen ympäristönsuojelulain myötä (voimaanpanolaki 113/200 4 §, YSL 527/2014 227 §). Sijaintipaikka on arvioitu silloisen lainsäädännön ja tietämyksen perusteella. Toiminnanharjoittaja on siis toiminut sijoituspaikan osalta sen aikaisen lainsäädännön mukaisesti.

ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että pohjavesinäytteissä on havaittu pohjavesilammikon osalta lyijyä, arseenia, sinkkiä ja kuparia. Lausunto on tältä osin harhaanjohtava, sillä siitä saadun vaikutelman perusteella annetaan olettaa ko. metallien pitoisuuksien olevan kohonneita ampumaratatoiminnan seurauksena. Todellisuudessa kaikki lausunnossa viitatut pohjavesilammikosta mitatut pitoisuudet (lyijy 0,1 µg/l, arseeni 0,07 µg/l, sinkki 2,3 µg/l ja kupari 0,27 µg/l) ovat pohjaveden luonnontilaisten pitoisuuksien tasolla, ja esimerkiksi lyijyn pitoisuus pohjavesilammikossa on suuruudeltaan 1/50 sille säädetystä pohjaveden ympäristönlaatunormista (5 µg/l). Toisin kuin ELY-keskus antaa lausunnossaan olettaa, ei se, että pohjavesinäytteistä on saatu analysoitua määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia, tarkoita sitä, että määritysrajan ylittävät pitoisuudet kuvaisivat ampumaratatoiminnan vaikutuksia. Pääasiassa havaittujen pitoisuuksien voidaan todeta olevan pohjavedelle normaalilla tasolla myös pohjaveden virtaussuunnassa ampumaradalta alaspäin olevista pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 otetuissa näytteissä, sillä esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen tekemässä koko Suomen kattaneessa kaivovesitutkimuksessa suomalaisten porakaivojen keskimääräinen liukoinen lyijypitoisuus on ollut 0,42 ?g/l, sinkkipitoisuus 84,9 ?g/l, arseenipitoisuus 1,0 ?g/l ja kuparipitoisuus 32,3 ?g/l (Lahermo ym. 2002). Lukuun ottamatta pohjavesiputkessa PVP2 havaittua arseenipitoisuutta (4,9 µg/l), kaikki ampumaratatoiminnan läheisten näytepisteiden tulokset jäivät huomattavasti näiden alapuolelle.

ELY-keskus huomauttaa, että pohjavettä pilaavien aineiden laatunormi lyijylle on 5 µg/l, sinkille 60 µg/l, kuparille 20 µg/l sekä arseenille 5 µg/l. Kyseisiä arvoja käytetään pohjavesimuodostumien kemiallisen tilan luokitteluun, jossa seurantapaikan pitoisuuksien vuosikeskiarvoja verrataan pohjaveden ympäristölaatunormeihin. Talousveden laatuvaatimuksia ja -suosituksia sovelletaan suoraan yksittäiseen pitoisuusmittaukseen. (Ympäristöministeriön raportteja 19/2018.) Hakemus on laadittu edellä mainitun ohjeistuksen mukaisesti.

ELY-keskus on lausunnossaan erikseen maininnut myös pohjavesiputken PVP3, jonka osalta lausunnossa on todettu, ettei se sijaitse ampumaradan alueella, mutta että putkesta on havaittu arseenia ja sinkkiä (sinkin pitoisuus 160 µg/l). Pohjavesiputki PVP3 sijaitsee virtaussuunnassa useita satoja metrejä ampumaradan yläpuolella, eikä ampumaradalla siten ole vaikutusta siitä otettujen näytteiden pitoisuuksiin. Putkesta analysoitu muihin näytteenottopisteisiin verrattuna merkittävästi suurempi sinkkipitoisuus kertoo siten itsessään pohjaveden sinkkipitoisuuden vaihtelevan alueella ampumaratatoiminnasta riippumatta. Lisäksi GTK:n maaperän taustapitoisuusaineistossa Parkanon alueen pisteissä on havaittu sinkkipitoisuuksia

maaperässä, mikä viittaa siihen, että alueella on luontaisesti sinkkiä.

Kuten ELY-keskuskin on lausunnossaan todennut, on ampumarata-alue merkitty maakuntakaavaan. Paukkulan ampumaradalle on jo tehty riskinhallintatoimenpiteitä, joilla estetään pohjavedelle aiheutuvaa riskiä. Ampumaradalla käytössä olevat rakenteet ovat BAT-oppaan mukaisia ja niillä kerätään alueella ammutut luodit luotiloukkuihin ja toimitetaan ne säännöllisesti pois alueelta. Siten ampumaratatoiminnasta ei aiheudu merkittäviä määriä haitta-ainepäästöjä. Radalla olevilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla toimilla täytetään kaavassa asetetut vaatimukset. Lainsäädännön mukaisesti ympäristölupa tulee myöntää, jos toteutettavilla riskinhallintatoimilla voidaan estää pilaamiskiellossa tarkoitettu seuraus. Tässä tapauksessa riskinhallintatoimenpiteet on jo omaehtoisesti toteutettu.

Toiminnanharjoittaja myös huomauttaa, että pohjavesialue itsessään ei ole sellainen peruste, jolla ympäristölupa tulee automaattisesti evätä. Kuten todettua, Paukkulan radalla käytössä olevilla rakenteilla toimintaa voidaan jatkaa siten, että se ei vaaranna pohjaveden laatua. BAT-oppaan mukaisia rakenteita on käytössä myös muilla pohjavesialueella sijaitsevilla ampumaradoilla, esimerkiksi Korpilahdella Vihtakankaan 1-luokan pohjavesialueella sijaitsevalla Vihtakankaan ampumaradalla, joka sijaitsee kunnan vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Myös laukausmäärältään ja kuormitukseltaan huomattavasti suurempi puolustusvoimien Tyrrin ampumarata sijaitsee pohjavesialueella. Kyseisen radan laukausmäärä on ympäristöluvan

mukaisesti 500 000-850 000 laukausta vuodessa, mikä on moninkertainen laukausmäärä Paukkulan ampumarataan nähden.

Vastine Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausuntoon

Paukkulan radalla on jo käytössä rakenteet, joilla estetään pohjavedelle aiheutuvat vaikutukset.

Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen melusapluunoiden perusteella pistooliradan 9 mm käytöstä mahdollisesti aiheutuvat ohjearvotasojen ylitykset ovat vähäisiä, enintään muutaman desibelin luokkaa. Avoimen maaston melusapluunat eivät huomioi rakenteiden, maaston ja kasvillisuuden tuomaa melun leviämistä pienentävää vaikutusta. Siten on hyvin mahdollista, että todellisuudessa toiminnasta ei aiheudu melun ohjearvotasojen ylityksiä. Joka tapauksessa ampumaradalle on myös esitetty rajoitetumpia käyttöaikoja, kuin mitä AMPY-oppaan (Ympäristöministeriö 2012) mukaan voitaisiin sallia radoille, joilla melun ohjearvotasot eivät ylity.

Muistuttaja A:n muistutukseen ilmoitetaan, että Paukkulan ampumaradan toiminnasta ei avoimen maaston melusapluunatarkastelun perusteella aiheudu vakituisille asutusalueille asetetun ohjearvotason (65 dB) ylityksiä yksityishenkilön mainitsemassa osoitteessa sijaitsevalle asuinrakennukselle.

Tarkastelu

Numeroimaton oheisaineisto:

Ampumaradan sijaintia osoittava karttaliite

 Ilmakuva alueesta

 Melun leviämistä kuvaavat sapluunamallinnukset

 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

 Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta, p. 044 7865 650

Esittelijä Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä Parkanon Ampujat
ry:n ympäristölupahakemuksen tilalle RN:o 581-421-5-265 ensisijaisesti
seuraavin lupamääräyksin ja muutoin 23.5.2023 päivätyn hakemuksen
mukaisesti.

 Lupamääräykset

Toiminta-ajat ja yleiset toimintaa koskevat määräykset

1. Ampumaradalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa ampumaradan toiminnasta, syntyvistä jätteistä, tarkkailusta, kirjanpidosta sekä siitä, että toiminta on lupamääräysten mukaista. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot tulee pitää ajantasaisena.

2. Ampumarata-alueella tulee olla ilmoitustaulu, josta ilmenee toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot, ampumaradan yksittäistä käyttäjää koskevat määräykset ja ohjeet, kuten ampumaradan toiminta-ajat, sekä mahdollisten kilpailutapahtumien ajankohdat. Taulun tiedot tulee pitää ajan tasalla.

3. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:

Maanantaista perjantaihin klo 11.00-21.00 ja lauantaista sunnuntaihin klo 12.00-20.00. Toimintaa ei saa harjoittaa yleisinä vapaa- ja juhlapäivinä.

4. Ampumarataa saa käyttää vain hakemuksessa esitettyyn tarkoitukseen. Enimmäislaukausmäärä on 12 000 laukausta vuodessa.
5. Ampumarata-alue tulee merkitä selvästi maastoon varoitustaulujen ja rajamerkkien tai aitojen avulla. Alueella tulee olla asianmukaiset esteet vaaratilanteiden ja väärinkäytösten välttämiseksi. Varoitusmerkkien, esteiden ja suojarakenteiden kunnosta tulee pitää huolta. Ammunnan aikana tulee käyttää salkoon nostettua punaista lippua, joka saa olla esillä vain oikeina tapahtuma-aikoina.

Päästöjen estäminen maaperään ja vesiin

6. Kaikkien ampumapaikkojen edustalle tulee asentaa vettä läpäisemättömästä materiaalista suoja, josta alueelle leviävät hylsyt on kerättävä pois jokaisen käyttökerran jälkeen. Suojaus tulee asentaa ennen seuraavan toimintakauden alkua (viimeistään keväällä 2024). Luotien talteenottojärjestelmään kertyneet luodit tulee poistaa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.
7. Ampumaradan pistooli- ja riistamaaliradan taustavallit tulee kattaa ja sade- ja sulamisvedet ohjata sivuun iskemäalueesta viimeistään kolmen vuoden kuluttua ympäristöluvan lainvoimaisuudesta. Ampumarata- ja ympäristönsuojelurakenteiden kunnosta tulee huolehtia.
8. Luvanhaltijan on seurattava ampumaratatoiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöönsä jatkossa, jotta ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Melu- ja pölypäästöjen ehkäisy

9. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa jatkuvasti ylittää 65 dB asumiseen käytettävillä alueilla eikä 60 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Melutasot on määritetty A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax). (VNA 53/1997). Mikäli melusta aiheutuu häiriöitä, voi lupaviranomainen antaa lisämääräyksiä meluntorjuntaan ja velvoittaa luvanhaltijaa melumittausten tekemiseen.
10. Toiminta tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu- tai muuta haittaa ympäristölle tai alueen asukkaille tai muille toimijoille. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä vähentämään melun leviämistä esimerkiksi ampumapaikkojen rakenteilla. Ampumaradan melua ehkäisevät rakenteet tulee pitää kunnossa ja ympärillä olevaa suojapuustoa säilyttää meluhaittojen vähentämiseksi.

Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy

11. Toiminta tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista tai muuta kohtuutonta haittaa ympäristölle tai alueen asukkaille tai muille toimijoille.
12. Ampumarata-alue on pidettävä siistinä ja toiminnasta syntyvät jätteet on poistettava radalta riittävän usein ja hyötykäyttöön soveltuvat jätteet toimitettava kierrätykseen säännöllisin väliajoin. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua roskaantumista ja ympäristöhaittaa. Jätehuollossa on noudatettava Pirkanmaan voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia.

Mahdolliset vaaralliset jätteet tulee säilyttää asianmukaisesti merkityissä astioissa ja varastotiloissa, sekä toimittaa vähintään kerran vuodessa vaarallisia jätteitä vastaanottavaan laitokseen. Pilaantuneiksi todetut maa-ainekset ovat vaarallista jätettä, ja ne tulee toimittaa vain sellaiseen paikkaan, jossa on oikeus vastaanottaa pilaantuneita jätemaita. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat

   Poikkeukselliset tilanteet

13. Jos onnettomuudesta, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ryhdyttävä välittömästi tilanteen vaatimiin pilaantumisen ehkäisyn ja ympäristövahingon laajenemisen vaatimiin toimiin ja ilmoitettava tapahtuneesta valvontaviranomaiselle.

Vahingoista, joista saattaa aiheutua vaaraa maaperälle tai pohjavedelle, tulee tehdä ilmoitus myös Pirkanmaan ELY-keskukselle. (YSL § 7-8, 14, 52, 123, VNp 800/2010).

14. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutuskalusto ja vuotojen torjuntakalusto

Tarkkailu, seuranta, kirjanpito ja raportointi

15. Veden laadun tarkkailua on tehtävä lähellä sijaitsevista pohjavesiputkista (PVP1, PVP2) ja vedenottamon kaivosta yhteistyössä Parkanon-Karvian riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Pohjavesinäytteistä on analysoitava lyijyn (Pb), antimonin (Sb), arseenin (As), kuparin (Cu) ja sinkin (Zn) kokonais- ja liukoiset pitoisuudet sekä pH, DOC, happipitoisuus ja sameus. Vedenottamon kaivovesinäyte tulee ottaa yhteystyössä Parkanon Vesi Oy:n kanssa. Pohjavesitarkkailua on tehtävä kerran vuodessa. Näytetulokset on toimitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi lisätä näytteestä tutkittavia parametrejä tai muutoin muuttaa tarkkailua, mikäli katsoo sen aiheelliseksi esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella.

Mikäli toiminnasta havaitaan aiheutuvan pohjavesivaikutuksia, on tarvittaessa ryhdyttävä alueen maaperän ja pohjaveden puhdistustoimenpiteisiin. Näytetulosten perusteella näytteenottoa voidaan myös harventaa valvontaviranomaisen hyväksynnällä.

Toimintaa koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava päivitettynä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään puoli vuotta luvan lainvoimaisuudesta.

16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa ampumaradan käytöstä. Toimintaa koskeva raportti on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavin tiedoin:

• ampumaradan toiminta-ajat, ammuntapäivien lukumäärä
• laukausmäärät radoittain ja asetyypeittäin
• ampumarata-alueella pidetyt kilpailut
• alueella syntyneet jätteet, niiden määrä ja toimituspaikka
• tehdyt korjaus-, huolto- ja ympäristönsuojelutoimenpiteet
• häiriö- ja poikkeustilanteet sekä niiden vuoksi tehdyt toimenpiteet
• yhteenveto pohjaveden tarkkailutuloksista

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

17. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä lupaviranomaiselle.
18. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava vähintään puoli vuotta aikaisemmin ja esitettävä yksityiskohtaiset suunnitelmat toiminnan lopettamisesta, lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta ja alueen puhdistamisesta valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Toiminnanharjoittajan tulee varautua pilaantuneen maaperän kunnostamiseen ja riittävien selvitysten tekemiseen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää maaperäanalyysein ulkopuolisella asiantuntijalla. Ampumaradan pilaantuneet rakenteet tulee poistaa ja vaihtaa puhtaisiin maa-aineksiin ja alue tulee siistiä ja maisemoida luvan voimassaoloaikana. Mikäli ampumaradan maaperää muokataan, tulee noudattaa riittävää varovaisuutta, jottei raskasmetalleja pääse vapautumaan ympäristöön.

Päätöksen perustelut

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka

luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukaisesti

toiminta ei ole ristiriidassa YSL 49 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun huomioidaan hakemus, tehdyt selvitykset, toiminnan luonne ja si­joit­tu­mi­nen kiinteistölle ja an­ne­tut lu­pa­mää­räyk­set, ei toiminnasta aiheudu sel­lais­ta terveyshaittaa, ym­pä­ris­tön pilaantumista, vaaraa maaperän tai poh­ja­ve­den pi­laan­tu­mi­sel­le, eri­tyis­ten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräis­tä naa­pu­ruus­suh­teis­ta an­ne­tun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta ra­si­tus­ta, että lupaa ei voida myöntää. Toiminnasta ei tehtyjen me­lu­arvioiden perusteella aiheudu melun oh­je­ar­von ylittymistä tai muuta sellaista häi­riö­tä asu­tuk­sen ja va­paa-ajan­asun­to­jen pihapiireissä, että lupaa ei tulisi myön­tää. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden huomioiminen

Pirkanmaan ELY-keskuksen ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksiä annettaessa.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset 1, 2 ja 5: Lupamääräyksillä taataan alueella liikkumisen ja ampumatoiminnan yleinen turvallisuus, ehkäistään vaaratilanteiden syntyminen ja varmistetaan radan käyttäminen vain hakemuksessa ja lupapäätöksessä esitettyyn tarkoitukseen.

Lupamääräykset 3 ja 4: Hakemuksessa esitetyillä toiminta-ajoilla rajoitetaan mahdollisia ampumaratatoiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. Toiminta-ajat ovat samalla riittävä meluntorjuntatoimenpide vuotuiseen laukausmäärään nähden.

Lupamääräykset 6, 7, 13 ja 14: Pistooliradan ja riistamaaliradan taustavalleissa on ennen luotiloukkujen asentamista kertyneitä metalleja. Lupamääräykset on annettu, jotta taustavalleihin kertynyt lyijy ei pääse huuhtoutumaan sade- ja sulamisvesien mukana maaperään ja pohjaveteen. Lupamääräykset ovat maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräys 8: Määräyksellä varmistetaan, että luvanhaltija seuraa alansa tekniikan kehittymistä ja käyttöönottaa sitä toiminnan edetessä. Lyijyhaulien käytön luopumisella varmistetaan myös haulikkoradan osalta maaperän ja pohjavesien suojelu.

Lupamääräykset 9 ja 10: Melutasoja koskevalla määräyksellä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta meluhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Mahdollisten häiriöiden ilmetessä lupaviranomaisella on mahdollisuus velvoittaa toimenpiteisiin meluhaitan rajaamiseksi. Toiminta ei ole uutta alueella ja melumallinnusten perusteella VnP 53/1997:n mukaiset melutason ohjearvojen ylitykset ovat vähäisiä. Ylityksiä voidaan hallita käyttöaikojen ja rakenteiden avulla.

Lupamääräykset 11 ja 12: Määräyksillä varmistetaan toiminnasta syntyvien jätteiden asianmukainen käsittely, roskaantumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä jätehuoltomääräysten noudattaminen.

Lupamääräys 15: Toiminta sijoittuu 1-luokan pohjavesialueelle, mistä syystä on ehdottoman tärkeää tarkkailla toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintavesiin. Tarkkailusuunnitelmalla varmistetaan riittävä vaikutusten seuranta. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä.

Lupamääräys 16: Kirjanpitoa ja raportointia koskevalla määräyksellä varmistetaan toiminnan luvanmukaisuus ja mahdolliset ympäristövaikutukset, joihin voidaan ajoissa puuttua. Kir­jan­pi­to ja ra­por­toin­ti on tar­peen valvonnan to­teut­ta­mi­sek­si.

Lupamääräys 17: Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pystytään arvioimaan muutosten vaikutukset suhteessa voimassa olevaan lupaan.

Lupamääräys 18: Toiminnan lopettamista koskevalla määräyksellä velvoitetaan luvanhaltija toimimaan toiminnan lopettamista koskevan YSL 527/2014 § 94 mukaan. Pilaantumisen ehkäiseminen, toiminnan vaikutusten selvittäminen ja tarkkailu kuuluvat edelleen toimintaa harjoittaneen vastuulle. Riittävän aikaisella ilmoituksella varmistetaan toimenpiteiden hyväksyntä valvontaviranomaisella. Toiminnan lopettamissuunnitelmalla varmistetaan, että kiinteistö jää mahdollisen lopettamisen jälkeen ympäristön ja asukkaiden kannalta hyväksyttävään kuntoon.

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mahdollinen ympäristöluvan

muutostarve arvioidaan säännöllisen valvonnan ja tarkkailutulosten

perusteella. Mikäli toiminta laajenee tai toi­min­nas­sa tapahtuu ympäristön kannalta olennaisia muutoksia, tulee toi­min­nal­le hakea uusi ympäristölupa (YSL 27, 29 ja 87 §).

Asetukset ja muiden säädösten noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan mää­räyk­siä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä lu­van voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta noudatettava luvan estämättä.

Toiminnan jatkaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella Parkanon ampujille myönnetään lupa jatkaa toimintaa tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon. Lupa toiminnan jatkamiseen ennen lainvoimaisuutta voidaan myöntää, koska muutoksenhaku ei tee sitä hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava 1 200 euron vakuus maaperän puhdistamisen järjestämiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 16-17, 22, 27, 29, 34, 39, 40, 42-44, 48-49, 52, 58-62, 66, 83, 85-87, 89 ja 190 §, 199 §:t

Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­ase­tus (713/2014) 2, 3, 6, 11-15 §:t

La­ki eräistä naa­pu­ruus­suh­teis­ta (26/1920) 17 §                               

Jä­te­la­ki (646/2011) 9, 12, 16, 29, 31, 72 ja 73 §:t               

Val­tio­neu­vos­ton päätös me­lu­ta­son oh­je­ar­vois­ta (993/1992)

Rakennus- ja ympäristölautakunta 25.8.2020 § 17

  Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä peritään Parkanon rakennus- ja ympäristölautakunnan hy­väk­sy­män ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 625,00 €. Taksassa on huomioitu yhdistyksen anomus ja kaupungin linjaus maksun alentamisesta yleishyödyllisille ampumaradoille, joilla ei tavoitella voittoa.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85

§:n mukaisesti. Päätös an­ne­taan 3.11.2023 ja siitä kuulutetaan kau­pun­gin verkkosi­vuil­la 3.11.2023.-11.12.2023 välisen ajan. Päätös lähetetään hakijalle ja lausunnon antajille sekä Vaasan hal­lin­to-oi­keu­del­le. Li­säk­si ilmoitus pää­tök­ses­tä lähetetään mie­li­pi­teen lähettäneelle sekä vai­ku­tus­alu­een kiinteistöille.

Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen ja ennakkoaloituslupaan saa hakea muutosta va­lit­ta­mal­la Vaasan hal­lin­to-oi­keu­teen. Valitusosoitus annetaan erillisellä liit­teel­lä. Viimeinen valituspäivä on 11.12.2023.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.